Maanantai 27.5.2019

Kiista Suomen kakkospaikasta kytee – PS:n Eerola: ”Kuuluu meille, viimeksi sdp:kin oli kovasti pahoillaan”

Luotu: 
25.4.2019 11:02
  • Kuva: Inka Soveri / Iltalehti
    Kuva
    Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola valittiin eduskunnan väliaikaiseksi varapuhemieheksi keskiviikkona.
|

Eduskunnan puhemiehen paikka kuuluu hallitusneuvottelujen jälkeen perussuomalaisille, katsoo keskiviikkona toiseksi varapuhemieheksi valittu perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola.

”Kyllä se paikka meille kuuluu”, Eerola toteaa.

Valtiollisessa protokollassa eduskunnan puhemies on arvovallaltaan heti tasavallan presidentistä seuraava.

Puhemiehen paikasta on syntynyt kiista kokoomuksen ja perussuomalaisten välille. Kun perussuomalaiset katsovat, että paikka kuuluu toiseksi suurimmalle puolueelle, on kokoomuksen tulkinta, että paikka kuuluu toiseksi suurimmalle hallituspuolueelle.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä on aiemmin kertonut Uudelle Suomelle, että paikka on perinteisesti kuulunut toiseksi suurimmalle hallituspuolueelle.

”Kun katsoo sitä listaa [eduskunnan entisistä puhemiehistä], niin se on ollut nimenomaan toiseksi suurimman hallituspuolueen edustaja”, Jokisipilä toteaa muistuttaen, että kyse on vakiintuneesta tavasta, ei säännösten tai lakien määrittämästä välttämättömyydestä.

LUE LISÄÄ: Halla-aholla poikkeava tulkinta – Orpo: Puhemiehen paikka kuuluu hallituksen toiseksi suurimmalle

”Näistä on vuosien saatossa nähty erilaisia tulkintoja, mutta nythän ei vielä tiedetä, ketkä ovat hallituspuolueita. Viime kaudella sdp oli etenkin kovasti pahoillaan, kun suurin oppositiopuolue ei saanut varapuhemiehen paikkaa”, Eerola muistuttaa.

Viime vaalikauden alussa niin puhemiehen kuin varapuhemiestenkin paikat menivät kolmelle suurimmalle puolueelle, keskustalle, perussuomalaisille ja kokoomukselle, jotka yhdessä muodostivat myös hallituksen. Kesken vaalikauden sdp sai kuitenkin toisen varapuhemiehen paikan, kun puolueiden suuruusjärjestys eduskunnassa muuttui sinisen tulevaisuuden irtauduttua perussuomalaisista.

Keväällä puhemiehistön paikkojen jako nousseekin puolueiden neuvotteluiden kohteeksi, kun hallitus on muodostettu ja väliaikaiseksi puhemieheksi valittu Antti Rinne (sd) siirtyy näillä näkymin pääministeriksi.

Eerola kertoi keskiviikkona Kymen Sanomille, ettei hän olisi kiinnostunut pysymään puhemiehen paikalla.

Uudelle Suomelle hän tähdentää, ettei puhemiehen tai varapuhemiehen paikasta suoranaisesti kieltäytyisi, mutta että hän on kiinnostuneempi muista tehtävistä. Etenkin sellaisista tehtävistä, joista osallistuminen päivänpoliittiseen keskusteluun on luontevampaa kuin puhemiesinstituutiosta käsin.

Viime vaalikaudella Eerola toimi muun muassa siviilitiedustelulakeja ja maahanmuuttoasioita käsitelleen hallintovaliokunnan puheenjohtajana.

Torstaina eduskuntapuolueiden edustajat käyvät keskusteluja eduskunnan valiokuntien puheenjohtajapaikkojen jakamisesta.

LUE MYÖS:

Antti Rinteestä uuden eduskunnan puhemies – kaksi ääntä hylättiin

Paavo Arhinmäki: “Vaaleissa 3 selvää voittajaa - olisi luonnollista että olisivat hallituksessa”

Sinisten vaikuttaja avautuu Halla-ahon joukkojen toiminnasta: ”Tämän taistelun siniset hävisivät totaalisesti”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Loogisesti asia vaikuttaisi siltä, että jos suurin puolue muodostaa hallituksen eli saa pääministerin, niin puhemiehen paikka kuuluisi toiseksi suurimmalle eduskuntapuolueelle.
Poliitikoilla ja puolueilla näyttää tässäkin asiassa logiikka kulkevan oma etu ensin ja kansan etu ja tahto sitten

Johannes Hissa

Kannattaa katsoa historiaa eli viimeksi toiseksi suurin eduskuntapuolue ei ollut hallituksessa vuonna 1999, jolloin toiseksi suurin hallituspuolueen Kokoomuksen Riitta Uosukainen valittiin eduskunnan puhemieheksi vaikka Keskusta oli toiseksi suurin eduskuntapuolue ja samoin kävi myös vuonna 1995. Myöskin vuonna 1991 Kokoomuksen Ilkka Suomisesta tuli puhemies vaikka SDP oli toiseksi suurin eduskuntapuolue. Vuosi 1987 olikin sitten mielenkiintoinen, sillä eduskunnan puhemieheksi tuli suurimman eduskuntapuolueen SDP:n Matti Ahde, jota seurasi vuonna 1989 SDP:n Kalevi Sorsa, sillä pääministerinä oli toiseksi suurimman eduskuntapuolueen Kokoomuksen Harri Holkeri. Käytännössä joudutaan menemään vuoteen 1983, jolloin toiseksi suurimman eduskuntapuolueen Kokoomuksen Erkki Pystysestä tuli puhemies, vaikka Kokoomus ei ollut mukana Sorsan IV hallituksessa, joten kysymys näyttää olevan täysin eduskunnan päätettävissä, sillä kyse on suljetussa lippuäänestyksessä eli kansanedustajat voivat äänestää omantuntonsa mukaan.

Antti Kettunen

Asia on naurettavan helppo ratkaista. Persut hallitukseen niin nitinä loppui siihen.

Ai niin mutta kuka nyt väittikään että äänestämällä voi vaikuttaa? 17 edustajasta 40een, ei silti asiaa hallitukseen. Taas kannatti äänestää.

Viljo Asikainen

Paikka kuuluu suurimmalle ei-pääministeripuolueelle. Täten Halla-aho on siinä oikeassa että puhemies voi olla myös oppositiopuolueesta ja Orpo väärässä tulkitessaan puhemiehen paikan edellyttävän hänen puolueensa hallituksessa oloa. Orpon kanta on ikävällä tavalla vastoin Montesquieun vallan kolmijako-oppia. Eihän lainsäädäntävaltaa edustava eduskunta ole mikään toimeenpanovaltaa edustavan hallituksen apuelin. Eduskunnan itse itsensä hallinnointi maan korkeimman vallan käyttäjänä ei saa olla riippuvainen hallituksesta paitsi siinä että valtion vallanjakosyista puhemies ja pääministeri eivät ole samasta puolueesta.

Kun hallitus on parlamentaarinen enemmistöhallitus, kuten hyvä on, se on enemmistönä myös äänestettäessä eduskunnan puhemiehestä ja voi täten jyrätä puhemieheksi hallituspuolueen edustajan. Näin silloin jos hallitus haluaa mennä eduskunnan tontille yhtenäisenä monoliittina välittämättä ottaa huomioon eduskuntapuolueiden suuruusjärjestystä - jos hallituspuolueet haluavat muotoilla ja tulkita Montesquieuta uudelleen omien intressiensä mukaisesti.

Käynee niin että hallituspuolueet hallitusratkaisun jälkeisessä puhemiehen vaalissa äänestävät enemmistönä yhtenäisesti Orpon kannan mukaisesti. Todennäköisesti syrjäytetty suurin ei-pääministeripuolue PS ei voi tälle mitään. Se voi vain valtio-opillisesti ja moraalisesti riitauttaa ratkaisun jossa hallitusvalta alistaa parlamentin apuelimekseen. Toivottavasti asiasta syntyy julkinen keskustelu johon valtio-oppineetkin osallistuvat sekä arvojohtaja ja entinen kokenut kansanedustaja sekä puhemies tasavallan presidenttikin. Kysyä voi mitä tähän sanoo pääministeri. Mitä sanovat muut hallituspuolueet, joiden riveissä on kyllä eduskunnan valtaa yli hallitusvallan kannattavia voimia?

Mikko Toivonen

Minäkään en lainkaan pidä siitä että suuren osan äänestäjiä tuen saanutta ryhmää yritetään keinolla millä tahansa tehdä kelvottomaksi ja samalla mitätöidä kaikkien heitä äänestäneiden kansalaisten äänet.
Se ei yksinkertaisesti sovi demokratia mallin perusteisiin vaan on peräisin jostain menneisyyden diktatuureista. Kuningas- ja keisarikunnista! Meillä jokaisella pitäisi olla samantasoinen olemassaolon ja neuvottelun oikeus riippumatta siitä kuka ja mikä kombo lopulta hallituksen muodostaa. Jokaisen hallituksen nimittäin pitäisi olla jokaisen maan kansalaisen asialla. Jos eivät ole niin "Sipilät" ottaa.

Matti Kurki

Äänestin perussuomalaisia, koska he sanovat suoraan, että maahantunkeutujat eivät kuulu tänne. Olen koko ikäni maksanut veroja tähän maahan ja minun eläkkeeni on pienempi kuin yksikään näistä toisenmaalaisista saa Kelalta ja Sossusta. Kysyn vaan, että olenko minä luuseri.