Maanantai 27.5.2019

”Persut pelattiin pois näillä kysymyksillä” – Antti Rinteen ensimmäinen kysymys herättää huomiota

Luotu: 
26.4.2019 11:39
Päivitetty: 
26.4.2019 12:13
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Sulkeeko Antti Rinteen kysymyspatterin ensimmäinen kohta, ilmastotavoite, Jussi Halla-ahon perussuomalaiset pois Rinteen hallituksesta?
|

Perussuomalaiset eivät liittyneet mukaan, kun kahdeksan muuta eduskuntapuoluetta joulukuussa 2018 allekirjoitti sopimuksen yhteisistä ilmastolinjauksista. Tämä irtiotto nousee ensiarvioissa esille, kun tarkkaillaan hallitustunnustelijan Antti Rinteen muille puolueille esittämiä kysymyksiä.

Eduskuntapuolueiden yhteisessä ilmastolinjauksessa todettiin, että Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa tulee uudistaa ”siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen”. Lisäksi todettiin, että EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet on rakennettava siten, että EU saavuttaa hiilineutraalisuuden ennen vuotta 2050.

Tässä yhteislinjauksessa perussuomalaiset eivät olleet mukana. Perussuomalaiset erottui omalla ilmastopolitiikallaan myös kehitysyhteistyöjärjestö Fingon vaalien alla toteuttamassa selvityksessä.

Antti Rinteen hallituskysymysten ensimmäinen kohta koskee hiilineutraalia ja luonnon monimuotoisuuden turvaavaa Suomea.

”Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?”, Rinne kysyy hallituskumppanikokelailta.

”Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla”, kysymys jatkuu.

Sosiaalisen median ensiarvioissa onkin ehditty jo pohtimaan, että heti Rinteen ensimmäinen kysymys voi sulkea perussuomalaiset demarivetoisen hallituksen ulkopuolelle.

”Persut pelattiin pois näillä kysymyksillä. Ensin ilmastonmuutos ja heti perään EU. Sinipunaa pukkaa?”, kysyy Hypo-pankin ekonomisti Juhana Brotherus.

 

Politiikan tutkija Antti Ronkainen pohtii samaa maltillisemmin sanankääntein. Hänen mukaansa Rinteen ensimmäiset, ilmastoa ja Eurooppaa käsittelevät kysymysosiot tekevät perussuomalaisten hallitukseen menosta vaikeaa.

 

Kehitysyhteistyöjärjestö Fingo päätyi eduskuntavaalien alla tekemässään puolueiden vertailussa siihen, että perussuomalaiset ei sitoutunut yhteenkään tarkastelluista 30 ilmastotavoitteesta ja -toimesta. Järjestön mukaan ensimmäinen parannus, jolla puolue voisi kiriä ilmastopolitiikkaansa, oli ”määrittää 1,5 asteen mukainen päästövähennystavoite vuodelle 2030 ja laatia selkeä aikataulu, jossa luovutaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta”.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on ilmoittanut puolueensa ensisijaiseksi tavoitteeksi ilmastopolitiikassa ”saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa”. Suomen ilmastopolitiikkaa perussuomalaiset on pitänyt liian kunnianhimoisena ja suomalaisia tehtaanpiippuja ympäristötekona.

Sdp:n Fingo katsoi sitoutuvan 14:sta toimenpiteeseen 30:stä ja puolueen ilmastotavoitetta pidettiin melko tiukkana. Muista suurista puolueista kokoomus ja keskusta saivat luvut 11/30 ja 9/30.

Eduskuntapuolueiden joulukuisen yhteislinjauksen taustalla oli Pariisin ilmastosopimus, jonka toimeenpano alkaa vuonna 2020. Sopimuksen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu rajataan alle kahteen asteeseen, pyrkien rajoittamaan nousu 1,5 asteeseen.

LUE LISÄÄ:

Lista julki – Tässä ovat Antti Rinteen hallituskysymykset

Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelut

Jaa artikkeli:

Kommentit

Markku Savikivi

"Järjestön mukaan ensimmäinen parannus, jolla puolue voisi kiriä ilmastopolitiikkaansa, oli ”määrittää 1,5 asteen mukainen päästövähennystavoite vuodelle 2030 ja laatia selkeä aikataulu, jossa luovutaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta”."

PS on konservatiivinen puolue. Ei ensimmäisenä heikoille jäille!

Ilmastotavoitteet pitää toteuttaa sopusoinnussa talouden kanssa. Ei pidä tuhlata rahaa taloutta ja ympäristöä pilaavaan sattumavoimaan eli tuulisähköön, esimerkiksi.

Kun Saksa turvautuu fossiilienergiaan, me voimme täällä Suomessa turvautua turve-energiaan ja kehittää turpeen käyttöä edelleen. Polttoturpeen käytön lisäämisestä voitaisiin luopua ja ruveta tekemään turpeesta metaania. Turpeesta tyhjennetyissä altaissa voitaisiin kasvattaa vaikka levää, joka käyttäisi hiilidioksidia tehokkaasti. Kasvatukseen tarvittava lämpö voitaisiin saada läheisen metaanivoimalan lauhdelämmöstä.

Siispä pitäisi kokeilla erilaisia tekniikoita ja testata niiden taloudellisuutta. Näin kehityttäisiin konservatiiviselta pohjalta kokemuksista viisastuen eikä yltiöpäisesti kokemuksista viisastumatta.

Pasi Anttila

Kysymys ei ole vain ilmaston lämpenemisestä vaan myös luonno monimuotoisuuden säilyttämisestä ja sukupuuttoaallon torjunnasta.
Vaikka et uskoisikkaan ihmisen aiheuttamaan lämpenemiseen joudutaan samat ympäristötavoitteet tekemään jokatapauksessa.

Suomi ja suomalaiset kuluttavat luonnovaroja 3,8 kertaa enemmän kuin väkilukuantaa myöden. Esim Vietnamin ylikulutuspäivä on 21.12 (95 milj. ihmistä) kun Suomen vastaava on 5.4 (5,5 milj asukasta)

Seppo Virkkula

Onkohan suunnitelmissa ollenkaan mietitty kustannuksia sille. että Suomi olisi hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä ja pian sen jälkeen vielä selvästi hiilinegatiivinen? Olisi korkea aika tuoda realistinen hintalappu tällaisesta esiin, koska tällaisen kustannukset voivat nousta todella korkeiksi ja vaatia todella suuria muutoksia ihmisten elämiin. Monia muitakin melkoisia kustannuslisäyksiä suunnitelmissa on, vaikka valtio edelleen velkaantuu useammalla miljardilla vuosittain ja väestön ikääntymisen ja maailmantalouden heikkenemisen takia on näköpiirissä taloudellisen tilanteen vaikeutuminen muutenkin tulevaisuudessa.

Hiljattain EU-maista mm. Saksa esti sen vaatimuksen, että EU:n pitäisi olla hiilineutraali edes vuoteen 2050 mennessä. Jos taloudeltaan paljon vahvemmassa jamassa olevan Saksan mielestä tämä ei ole realistista, niin kuinka taloudellisesti paljon heikommalta Suomelta tällainen olisi realistista ja jo vuoteen 2035 mennessä?

Kyuu Eturautti

Hurjasti ympäripyöreyksiä, työmarkkinoiden kehittyminen on hädin tuskin sivulauseessa mainittu ja sekin varovasti. Jos seuraavan neljän vuoden aikana jotain hyvää tapahtuu, se tapahtuu hallituksesta huolimatta, ei sen ansiosta.

Sitäpaitsi, osa vaatimuksista on sellaisia että Rinteellä on täysi työ saada edes demarit mukaan...

Risto Mäkinen

Päästöjen vähentämisessä ja hiilivapaa Suomi tavoitteessa on avain asemassa ydinvoimala Hanhikiven lupa. Myös ydinvoimaa koskevien lakien rukkaaminen pienydinvoimaloihin sopivaksi on ajankohtainen. Niissä on vihreillä pureskelemista. Samoin kaivoslait eli jos sähköautoja lisää niin miten tuetaan kotimaista koboltin ja litiumin ym. kaivosten ja rikastuslaitosten perustamista. Ei ole Rinteellä helppoa.

Marita Suo

Rinteellä on "toisten taskuista" ottajana/ veronmaksajien pikkiin kova homma saada enemmistöhallitus kokoon.
Kokoomus noudattaa tiukkaa aloitettua talouslinjaa, Perussuomalaiset eivät Rinteelle näköjään kelpaa, Keskusta siirtyy suosiolla oppositioon.

Kenneth Ainetdin

Olipahan kysymys Rinteeltä. Onko Rinne siis sitä mieltä, ettei Suomi ole jo nyt tehnyt enemmän kuin oman osansa ilmastonmuutoksen torjumisessa?

Rinne varmaankin asentaa bussipysäkeillä lämpökamerat, jotta hän voi verottaa ihmisiä piereskelystä kun he odottavat myöhässä olevia busseja.

Harri Hietajärvi

En ymmärrä, että miten persut pelattiin ilmastokysymyksillä ulos? Vastauksiin pitää laittaa mukaan perustelut. Jos vastaa, että ei sitoudu, ja perustelee asian hyvin, niin sittenhän lähdetään hakemaan kompromissia, mikäli muissa kysymyksissä vastaukset korreloivat paremmin demareiden mielipiteiden kanssa. Asiantuntijat tuntuvat kirjoittelevan joskus asioita sen enempää miettimättä.

Jos yhteisymmärrystä demarivetoiseen enemmistöhallitukseen ei tunnu löytyvän, niin sitten on jonkun muun vuoro yrittää. Varmaan suuruusjärjestyksessä mennään.

Mikko Toivonen

Totta kai Rinne yrittää pelata persut pois, mutta todellinen syy ei suinkaan ole persujen poliittinen ohjelma vaan se, että persuihin on siirtynyt äänestäjiä pääasiassa juurikin sosiaaalidemokraateista eli ajattelevat Rinteelle kiusallisen houkuttelevalla tavalla hänen jäsenkunnalleen.

Seppo Virkkula

Hiljattain EU-maista mm. Saksa esti sen vaatimuksen, että EU:n pitäisi olla hiilineutraali edes vuoteen 2050 mennessä. Jos taloudeltaan paljon vahvemmassa jamassa olevan Saksan mielestä tämä ei ole realistista, niin kuinka taloudellisesti paljon heikommalta Suomelta tällainen olisi realistista ja jo vuoteen 2035 mennessä?

Topi Rantakivi

Vai pelattiin ulos?

Enemmänkin vaaditaan sitä, että tuohon ympäristön ja ilmastotouhuihin tulisi tolkkua. Vouhotuksilla ei saada aikaan muuta kuin enemmän haittaa koko yhteiskunnalle. Olemme tehneet jo tarpeeksi ja jos halutaan saada "päästöt" kuriin, niin sitten pitää tuoda muita energiaratkaisuja ja yksi on ydinvoima ja niiden pienvoimalat, niitä varten pitää tehdä lakiesityksiä ja muutoksia.

Tosiasia on se, että vaikka koko Suomi olisi lahottu kokonaan ja kukaan ei asu enää tässä maassa, niin ei se millään voi ilmastoa muuttaa.

Arto Savolainen

Suomalaisten toimeentulo ja työpaikkojen säilyminen Suomessa on tärkeää. Kysymyslistan perusteella Suomen ykköstavoite on koko maailman pelastaminen. Käykää nyt joku sanomassa Antille että Suomen vaikutus ilmastomuutokseen lasketaan promilleissa koko maailman mittakaavassa. Antti Rinne on täysin pihalla todellisuudesta.
Kyllä alkaa pelottamaan jääkö palkasta verojen jälkeen kohta enää mitään, jostakin nuokin miljardit joudutaan repimään. Nyt alkaa Suomen tuho.
Kiitos SDP

Matti Loikkanen

"Kysymyslistan perusteella Suomen ykköstavoite on koko maailman pelastaminen"

Kaikkien maiden köyhät, sairaat ja sorretut tulkaa tänne! “Give me your tired, your poor, your huddled masses yearning to breathe free, the wretched refuse of your teeming shore ...!” Amen. (Mutta ei kuitenkaan unohdeta ilmastonmuutosta.)

Jouni Kokkonen

Tulossa on hyväihmisyydelle rakentuva "Maailmanpelastushallitus. Vihreät ja Vasemmisto taputtavat käsiään. Ilmasto pelastuu siirtämällä tehtaat Kiinaan. Maailman sorretut ja köyhät taas pelastuvat pääsemällä suomalaisen peruskoulun piiriin. Ylikansoitus on maailmanpelastajille vain koulutuskysymys ja syyn etsiminen muualta on vähintäänkin rasismia. Veroprosenttia tarvitsee nostaa vain 90%:iin tai yli.

Pertti Ikonen

Tällaiselle tavalliselle pulliaiselle ei kyllä aivan helposti avaudu miksi persut on pelattu pois hallituksesta jollakin ilmastokysymyksellä. Korkeintaan uskallan epäillä, että vihreiden miesten saapumistako pelätään. Mutta väriä en tässä yhteydessä enää toiseksi muuta vaikka mieli tekisi.

Ari Leppälä

Kuten kaikki asioista oikein perillä olevat tietävät, suomi on tehnyt ilmastoasioissa paljon enemmän kuin moni muu maa eu:ssa. Puhumattakaan niistä maista jotka todellakaan eivät näistä ilmastonmuutoksista pahemmin välitä.
Te hörhöt, jotka tästä vouhkaatte, olisiko teidän vaatimuksenne lähinnä koskettava niitä jotka oikeasti sitä saastetta levittävät, eikä meitä promillen kaikesta tekevää?
Menkää huutamaan Intiaan, Kiinaan ym, jossa se saaste oikeasti on ongelma.
Teidän vouhkaaminen vain siirtää vastuullisesta maasta työpaikat sinne missä ilmastovouhotuksesta vähät välitetään.
Ja aiheuttaa vain meille työpaikkojen menetyksiä.
Että vähän rajaa mitä puhutte/ajattelette.

Matti Hytölä

Ilmasto on sitten 1850 luvun lämmennyt 1.16 astetta. Jos vertailukohtana olisi vaikka viimeisten 2000 vuoden keskilämpötila, niin siihen verrattuna nousua ei ole lainkaan. Nyt siis Rinne aikoo pysäyttää globaalin lämpötilan nousun 0.34 asteeseen. Voisiko joku kertoa mitä todellista haittaa jo totetuneesta lämpenemisestä on ollut ja mitä uhkia tuo 0.34 astetta lisää aiheuttaa? Jos Kokoomus lähtee Rinteen hallitukseen minä lähden Kokoomuksesta.

Ilari Riitakallio

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen 195 maan yhteistyössä siihen, että lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen ja kyseiset maat vastaavat reilusti suurimmasta osasta maailman päästöjä. Rinteen kysymys ”Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen?” viittaa kyseiseen maailmanlaajuiseen yhteistyöhön sitoutumiseen.
Sopimusmaina mukana ovat esimerkiksi Kiina ja Intia, joiden väestö on melkein puolet koko maailman väestöstä. Kiina ja Intia jatkavat sopimuksen mukaisesti päästöjen kasvattamista vielä jonkin aikaa, mutta kyseinen asia on huomioitu päästöjen kokonaisvaikutuksessa.
Lisäksi Kiina ja Intia vähentävät päästöjään runsaasti joka tapauksessa vapaaehtoisesti ennen kuin niillä on velvoitteita. Esimerkiksi Intia on vähentämässä BKT päästöjään 20-25% vuoteen 2020 mennessä ja sen BKT:n päästöjen voimakkuus on vähentynyt pelkästään 2005-2010 12%. YK on todennut Intian yhtenä maista jotka saavuttavat kyseisen vapaaehtoisen päämääränsä.
Kiinakin saavutti tärkeän päästörajoituksensa vuoteen 2020 mennessä kolme vuotta etuajassa. Vuoden 2017 lopussa Kiina oli vähentänyt BKT päästöjään 46% vuodesta 2005.
Mukana sopimuksessa on myös esimerkiksi Venäjä, joka on sitoutunut vähentämään päästöjään 75% 90-luvun päästöihin.
Kiina ja Intia, jotka puhuvat siinä asiassa useiden sopimusmaiden puolesta, vaativat, että Pariisin ilmastosopimukseen sitoudutaan yhteisesti, eli että kehittyneet länsimaat joissa saastutetaan suhteessa väkilukuun enemmän kuin esimerkiksi Kiinassa tai erityisesti Intiassa, kantavat osansa vastuusta.
Mitään yleistä ilmastosopimusta ei synny, jos kaikki sopimusvaltiot eivät ole valmiita kantamaan omaa osaansa vastuusta. Suomen sitoutuminen 1,5 asteen vähentämiseen 195 sopimusvaltion yhteistyössä on siten paitsi ainoa keino jolla asiaan voidaan vaikuttaa, myös aivan järkevää ja oikeudenmukaista.

Taito Mikkonen

Se olisi hyvä jos päästäisiin sillä, että kalliiksi tulee. Ilmasto tulee lämpenemään vielä nyt suunniteltujen riittämättömien ja myöhässä olevien muutosten jälkeen. Niin on tutkijat tieteellisesti arvioineet. Olisi vielä pahempi, jos vielä voi, jos ei edes näitä muutoksia tehtäisi. Uskottavuutta lisäisi, jos lopetettaisiin talouskasvusta houriminen ja viennin edistämisestä pseudovihreällä teknologialla.