Maanantai 27.5.2019

Jätti-investointi Suomeen: 1,5 miljardin euron tehdas nousemassa Kemiin

  • Kuva: Sweco / Metsä Group
    Kuva
    Havainnekuva Metsä Groupin suunnittelemasta biotuotetehtaasta.
|

Metsä Board ja sen osakkuusyhtiö Metsä Fibre käynnistävät kolmen merkittävän investoinnin hankesuunnittelut.

Metsä Groupiin kuuluvat, pörssilistattu Metsä Board ja sen osakkuusyhtiö Metsä Fibre käynnistävät hankesuunnittelut kolmesta merkittävästä investoinnista, Metsä Group kertoo tiedotteessaan.

Hankkeilla kehitetään yhtiöiden kilpailukykyistä sellu- ja energiatuotantoa.

Suomessa suurin uutinen koskee Kemin tehdasta. Metsä Boardin 24,9-prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö Metsä Fibre käynnistää hankesuunnittelun biotuotetehtaan rakentamiseksi Kemiin.

Investoinnin arvo olisi toteutuessaan noin 1,5 miljardia euroa ja tehtaan vuosittainen sellukapasiteetti noin 1,5 miljoonaa tonnia.

Sellun lisäksi tehdas tuottaisi useita muita biotuotteita. Uusi biotuotetehdas korvaisi Kemin nykyisen noin 0,6 miljoonan vuosituotantotonnin sellutehtaan.

Metsä Fibren lopullinen investointipäätös tehtäneen aikaisintaan kesällä 2020.

Metsä Board kertoo myös tehneensä esiselvityksen Ruotsin Husumin sellutehtaan vaiheittaisesta uudistamisesta. Ensimmäinen osa uudistusta olisi sellutehtaan kahden vanhan soodakattilan korvaaminen yhdellä uudella sekä vanhojen turbiinien korvaaminen uudella. Suunnitellun soodakattilan kapasiteetti vastaisi nykyisen ympäristöluvan mukaista enintään 750 000 sellutonnin vuosituotantoa. Toteutuessaan investoinnin koko olisi noin 300 miljoonaa euroa jakautuen vuosille 2019–2022.

Metsä Fibre kertoo myös käynnistävänsä hankesuunnittelun uuden vuotuiselta kapasiteetiltaan noin 750 000 kuutiometrin mäntysahan rakentamisesta Rauman sellutehtaan yhteyteen. Investoinnin koko olisi noin 200 miljoonaa euroa ja sahalinja tulisi toteutuessaan olemaan maailman modernein ja tehokkain.

Metsä Fibren lopullinen investointipäätös arvioidaan tehtävän alkuvuonna 2020.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Metsä Fibren täytyy myös varautua raakapuun suureen tuontiin sekä Rauman, että Kemin satamiin siksi, että omia metsiämme jo erittäin pahasti ylikäytetään eikä hakkuita voida järjellä enää mitenkään lisätä vaan niitä pitäisi pudottaa takaisin enintäin 60 miljoonaan kuutioon vuodessa. Mieluummin luokkaan 40 miljoonaa m3/v ja korvata se puu raaka aineen tuonnilla täällä jalostettavaksi. Korostetaan vielä kerran että kun tuote jalostetaan vientiin niin ei ole väliä vaikka raaka aine olisi 100% ulkomaila jos voittomarginaali on riittävä ja jää kotimaan jalostajalle ja kuljettajille

Raimo Laine

Lisätä tai pudottaa hakkuita ? Asiantuntijatkin ovat erimielisiä asiasta vihreistä puhumattakaan. Vihreiden mielestähän metsät tulisi muuttaa aarniometsiksi, joissa tosin kuolleet puut mätänisivät ja luovuttaisivat
sitomansa hiilidioksiidin takaisin ilmakehään.

Pentti Westerholm

Investointi jätettiin vielä hieman auki.Eli odotellaan vuoteen 2020 ja katsotaan miltä maailma näyttää.Tuleeko liian raskaita päätöksiä ilmaston suojelusta ja miten verokohtelu kohdistuu suuryrityksiin.Tämän kotimaisen suurinvestoinnin voi munata myös tuleva hallitus.

Mikko Toivonen

En usko, että kukaan hallitus uskaltaa estää tällaisten teollisten projektien toteutumista lisäämällä ilmasto tai muita veroja. Puun poltolla on jo perusteettomia tukia. Se pitäisi ottaa pois ainakin metsäteollisuuden ulkopuoliselta kaupalliselta sähkön ja lämmön tuotannolta kun puuenergia on loogisesti ja ilmiselvästi kaikista hiilineutraulius tarkoitustukimuksista ja korkokantalaskelmista huolimatta erittäin vahingollista metsillemme ja metsäluonnollemme.
Metsän jalostusta voidaan suurella puumäärätarpeellakin lisätä paljon, mutta silloin tuoda raaka aine sieltä missä sitä järkevästi osataan kasvattaa ja korjata. Suomessa ei tilanne ole tämä vaan ongelmia on liikakäytön lisäksi huonossa metsänhoidossa ja oikeastaan koko yksitysmetsien omistus struktuurissa mikä sekin pitäisi vähentää alle 5000 ammattimaiseen suuromistajaan jotta kasvatus ja hankinta saataisiin kuntoon. Metsänomistukselle parasta olisi suurkapitalismi eli mahdollisimman vähät omistajat.
Puuntuonti taas ei ole mikään ongelma vientiteollisuudelle joka ottaa voittonsa raaka aineen jalostamisesta ja sen sekä lopputuotteen kuljetuksista.
Sellun ja etenkin rakennusmateriaalin voi katsoa sitovan kohtuullisen ajan hiiltä kun taas energiapuu tuhoaa sen sekunneissa savuksi isokin kuorma kerrallaan.
Puurakentamista olisi saatava palautettua ja siinäkin mekaanisen puunjalostusteollisuuden yritettävä nostaa jalostusarvoaan edes höyläämäällä sahatavaransa ellei parempaa keksitä. Parempi tietysti että lähtisivät ikkunakehyksinä, ovina kattoelementteinä, portaina , lattialautoitoina, parketteina, seinäpaneeleina ja pintaelementteinä

Jouko Kauppinen

Suomen metsien puuvaranto kasvaa jatkuvasti vaikka hakkuita lisättäisiin. Miksi ei käytettäisi sitä mahdollisuutta, joka meillä on työllisyyden parantamiseen, joka parantaa myös mahdollisuutta talouden kehitykseen.

Viimeaikainen puun käytön muovia korvaavan tuotteiden kehittämiseen on tällä hetkellä jo pitkällä ja se poikii yhä enemmän uusia mahdollisuuksia muovisaasteen pienentämiseen. Myös vaateteollisuus tulee tulevaisuudessa käyttämäkään puusta saatavaa raaka-ainetta, samoin energia teollisuus.

Mikko Toivonen

Tässä ihan tausta malliksi, miten asioita voi ajatella sellainen, joka tuntee koko kansainvälisen energiakentän, sen tuotteet, niiden haitat ja kuljetukset ja myös kotimaiset metsät ihan jalkatasolta katseltuna eli niiden todellisen tilan:

"Kaikille rannikolla tai mereen yhteydessä olevan sisäveden saavutettavissa olevat sellutehdas projektit voidaan kyllä huoletta rakentaa mutta vain seuraavin ja todellisin kokonais talous edellytyksin:

-Nykyistä ehdottomasti liian suurta metsien käyttöä vähennetään.
-Vähennys toteutetaan lakkauttamalla nopeutetussa aikataulussa kaikki pellettiä ja haketta kaupallisesti polttoaineena käyttävät laitokset.

Ts. metsän kaupallisteollinen puhdas energiakäyttö ajetaan alas ja kaikki metsä varataan korkeampaan ja säilyttävämpään käyttöön. Sellaisia käyttöjä kyllä riittää liikaa niitäkin metsävaroihimme nähden.

-Vientiin menevä sellu keitetään kokonaan uusissa laitoksissa maailmalta suurilla puu bulk aluksilla tuodulla raakapuulla tai hakkeella. Sitä on paljon tarjolla kautta maailman sellaisissa paikoissa missä puun viljely ja korjaus on nopeaa ja kestävää ja osataan tehdä oikein.

Sellaiset alukset tarvitsevat syvän veden sataman kun ovat yleisesti kokoluokassa 30000-50000 dwt. Väylä mieluiten 12 metriä syväykselle eli sisävesille ne eivät pääse vaan sinne puu on vietävä noin 5000 dwt aluksilla

Puun raaka aine tuonti jalostettavaksi vientituotteeksi ei ole minkäänlainen ongelma sillä silloin raaka aine maksetaan vienti tuloilla ja voittoa otetaan, jos osataan, myös itse jalostus asteesta ja kuljetuksista.

Näin toimivat kaikki menestyvät vienti valmistajamaat kaikkialla maailmassa. Kiina ja Japani parhaimpina esimerkkeinä mainitakseni. Molempiin kärrätään sekä tukkia, että haketta eri suunnista maailmaa suunnattomia määriä juuri mainitsemani kokoisilla bulk aluksilla.

Tuon ajatuksellisen virheemme on että emme osaa ketjuun sijoittaa puuta sieltä missä puun viljely ja korjaus on nopeaa ja kestävää ja osataan tehdä oikein vaan tuottamalla keinotekoisin kriteerein kasvutilastoja uskottelemme metsiemme sisältävän hakattavaa puuta vaikka kasvu on mitattu ihan muusta. Samoin tehokkaasti vääristellään metsän iän vaikutusta. 100 vuotias havupuu kasvaa vielä täyttä häkää. Ei niin nopeasti kuin viime vuonna istutettu taimi mutta kasvaa kuitenkin eikä ala 20 vuotta vanhana mätänemään ja tuottamaan metaania mikä on yksi metsäntuhoajien suosikkiväitteistä ja absoluuttisen valheellinen

Erkki Malinen

Poliitikot voi löpistä mitä hyvänsä metsienhakkuusta samoten nämä kirjoittajat, metsänomistaja päättää milloin se metsiään myy. Mikään ministeri ei voi sanoa milloin kenenki vuoro on metsiään myydä, ei edes Antti pysty sosilisoimaan yksityismetsiä. Nämä hakkuu määristä puheet on jonninjoutavaa löpinää.

Mikko Toivonen

Malisen kanssa onneksi olen useimmiten ihan samaa mieltä. Tässä metsäasiassa ja sen laajemmassa ymmärryksessä näytämme olevan ihan erilaisen ajattelun alueilla.
Minä haluan tukea metsäteollisuutta niin pitkälle kuin on mahdollista sille oikein toimia ja olenkin usein kertonut mitkä tavat itse asiassa ovat sille oikein toimia jotta kaikki sen aikomat, Kaidi Kemi ja muut metsä nestemäiseksi polttoaineeksi hankkeet poislukien, voidaan toteuttaa ja pitää toteuttaa. Sitä ei kuitenbkaan voida toteuttaa yhtään enempää omien metsiemme kautta vaan teollisuuteen on tuotava lisäraaka aine muualta. Sieltä missä sitä voidaan kestävästi ja oikein tuottaa.
Meidän metsämme ovat laajalti pilattuja puupeltoja ja avoraiskioita missä ei riekko lennä eikä jänis loiki. Jokainen jolla on silmät ja tieto siitä miltä oikean metsän, siis täysikausvuisen metsän sisältö näyttää tietää ja ymmärtää, että metsissämme on tällä hetkellä vain noin kolmasosa normaalimetsän sisällöstä. Tätä yritetään väärillä tilaustutkimuksilla ja laskelmilla kasvusta hämärtää.
Malinen on oikeassa siinä, että ihan helpolla ei mikään hallitus voi yksityismetsiä palauttaa yhteiskunnan tai järkevään suuromistukseen, mutta unohtaa, että millä tahansa hallituksella on metsäveropolitiikalla halutessaan mahdollisuus "sosialisoida" yksityismetsänkin käyttö ja hoito ottamatta kitse maapohjaa haltuunsa.
Minä, kuten olen systemaattisesti kirjoittanutkin kannata maailmalla yleisempää talousmetsien suuromistusta mikä on ainoa tapa hoitaa ne kunnolla ja myös myydä kunnolla niiden kunnollinen kasvu, mihin en laske puupeltojen 20-30 vuoden riukuja vaan vähintäin 70 vuotta vanhan havurungon, oli se sitten sahateollisuuden tai sellukäyttöön. Vain nostamalla metsien keski ikää saamme metsäluonnon takaisin.
Se taas edellyttää kotimaan metsien hakkuiden pudottamista kestävälle tasolle mistä oikeat riippumattomat asiantuntijat ovat esittäneet matalimmillaan 40 miljoonaa vuosikuutiota ja enimmillään 60 miljoonaa vuosikuutiota. Jos olisi malttia perehtyä kansainväliseen metsänhoito ja korjuu systeemiin niin ymmärtäisi että me hakkaamme maa-alaamme nähden suhteessa paljon enemmän kuin mikään muu varsinainen raakapuun tuottaja ja metsäteollisuusmaa suhteessa omaansa.

Erkki Malinen

Kukaan järkevä metsänomistaja ei myy keskenkasvuista metsää, yksinkertasesti siitä syystä että siitä ei jää mitään katetta. Metsien tuotto on kasvanut muutaman vuosikymmenen kuluessa huomattavasti, niillä jätti tukeilla ei ole suurta arvoa kun tyvipöllit menee pollttopuuks. Missään tapauksessa metsiä ei pidä valtiollistaa, ennemmin vaikka pankit toki parempiakin on jos jotain halutaan.