Keskiviikko 26.6.2019

Suvi-Anne Siimes puhuu nyt kolmannesta vasemmistosta: ”Lin vaalitulos poisti niskastani jonkun ihmeellisen taakan”

  • Kuva: Alma Media / Sini-Marja Niska
    Kuva
    Suvi-Anne Siimes huojentui vasemmistoliiton vaalituloksesta entisenä puheenjohtajana.
|

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja, Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja  Suvi-Anne Siimes iloitsee vasemmistoliiton vaalivoitosta ja hämmästelee perussuomalaisten vaalitulosta. Perussuomalaiset jäi vain yhden paikan päähän ykköseksi yltäneestä sdp:stä.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi, että puolue sai vaalivoiton, kun se keräsi 8,2 prosentin kannatuksen ja neljä lisäpaikkaa eduskuntaan. Nyt puolueella on 16 kansanedustajaa ja prosenttiyksikön suurempi kannatus kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Puolue lähti vaaleihin tavoittelemaan kaksinumeroista kannatuslukua.

Andersson oli Suomen äänikuningatar heti äänikuningas Jussi Halla-ahon perässä. Andersson keräsi Varsinais-Suomen vaalipiirissä yli 24 000 ääntä, kun Halla-aho ylsi Helsingin vaalipiirissä yli 30 000 ääneen. Lue lisää:Vaalien ääniharavat: Jussi Halla-aho ja Li Andersson jättipotteihin – kokoomuksen nuori tähti rytinällä ohi Orpon

Siimes huojentui vasemmistoliiton vaalituloksesta entisenä puheenjohtajana.

”Tämä oli aito vaalivoitto”, Siimes sanoo Kauppalehdelle.

”Olin hirveän ilahtunut myös siitä Lin henkilökohtaisesta vaalituloksesta, koska se poisti minun niskastani jonkun ihmeellisen taakan. Minusta on hirveän hienoa, että vasemmistoliitolla on äänestäjien keskuudessa vielä suositumpi puheenjohtaja, kuin mitä minä olin aikanaan. Niinhän sen pitää mennä.”

Siimeksen mukaan vasemmistoliiton eduskuntaryhmän uusiutuminen alkoi jo Paavo Arhinmäen puheenjohtajakaudella. Hän toteaa, ettei edes tuntenut enää kaikkia listoilla olleita ehdokkaita. Siimeksen mukaan nyt puolue alkaa olla siinä pisteessä, josta moni unelmoi jo 1990-luvulla sen jälkeen, kun puolue oli perustettu.

”Olen tosi tyytyväinen. Tuntui hirveän kivalta.”

Hän puhuu kolmannesta vasemmistosta, jossa vapaus, ihmisoikeudet ja ympäristö ovat tärkeitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäksi.

”Sillehän naureskeltiin vielä minun puheenjohtajuusaikanani, että mitä nämä ovat, hehheh, punavihreätä nähnytkään oikeasti tämä puolue.”

Siimes huomauttaa, että pienen puolueen puheenjohtaja joutuu perehtymään yksin asioihin eri tavalla kuin suuressa puolueessa, mikä on näkynyt Anderssonin varmassa esiintymisessä.

Eduskuntavaalitulos oli tasainen, mutta Siimes ihmettelee kinastelua vaalivoittajasta. Hän huomauttaa, että sdp oli selvästi suurin puolue.

”Aivan yhtä selvää on se, että kyllä vaalien häkellyttävin voittaja oli perussuomalaiset, koska se on puolue, joka hajosi.”

Hän huomauttaa, että edellisissä vaaleissa valituista kansanedustajista moni ei ollut edes ehdolla ja silti perussuomalaiset veti yhden lisäpaikan. Siimes toteaa itse epäonnistuneensa aikanaan siinä, ettei vasemmistoliitto juurikaan murtautunut uusiin vaalipiireihin hänen puheenjohtaja-aikanaan. Siinä on onnistuttu myöhemmin.

”Tiedän, miten vaikeaa se on, ja sitten joku on onnistunut ja että se ei ollut vain Soini.”

Siimes viittaa vasemmistoliiton vanhoihin traumoihin ja toteaa puhuvansa puolueen entisenä puheenjohtajana. Puolue perustettiin vuonna 1990 Suomen kansan demokraattisen liiton ja Suomen kommunistisen puolueen ajauduttua kriisiin. Koko Siimeksen ajan pitkälle 2000-luvun puolelle vasemmistoliitossa näkyi edeltäjäpuolueen hajoamisesta syntyneet arvet ja kipu.

”Tämän takia ajattelen, että jostainhan se kertoo äänestäjien näkökulmasta, että perussuomalaiset saivat niin paljon kannatusta näissä vaaleissa. Heitä ei saa dissata.”

Samaan hengenvetoon Siimes toteaa, ettei hän kaipaa perussuomalaisen linjan mukaista politiikkaa, mutta kyse on demokratiasta. Siimes tunnustautuu umpidemokraatiksi. Hän olisi hyväksynyt myös Halla-ahon ja perussuomalaisten ykköspaikan.

”En katso, että minulla on varaa nytkään halveksua perussuomalaisten äänestäjiä.”

Lue myös: Professori puhuu nyt perusporvareista: ”Perussuomalaisten kasvun tulppa on irronnut”

Siimes toivoo, että kansalta tullut muutosviesti otetaan vakavasti. Hän huomauttaa, että perussuomalaisten tulos ei ollut ainoa muutos vaaleissa. Lisäksi eduskunnasta tippui paljon kokeneita edustajia ja uusia tuli tilalle. Näin tapahtui myös keskustassa, vaikka puolue hävisi ”megalomaanisesti”. 

”Toivon, että politiikkaa ei tehtäisi ihan samalla tavalla kuin sitä on tähän asti tehty. Jotain täytyy tehdä toisella tavalla.”

Siimes uskoo, että kansalla on nyt halu vaihtaa eliittejä. Hänen mielestään lähtökohtaisesti on hyvä, etteivät samat ihmiset pidä valtaa aina.

”Muutos on aina mahdollisuus toisenlaiseen hyvään.”

Lisää aiheesta: Perussuomalaisten vaalitulos puhuttaa maailmalla: ”Näemme kokonaan uuden piirteen populistien arsenaalissa”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Matti Loikkanen

"... vasemmistosta, jossa vapaus, ihmisoikeudet ja ympäristö ovat tärkeitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäksi."

Kommunisteille nämä ovat uusia arvoja. Menee aikaa enenkuin kansalaiset yhdistävät nämä kommunisteihin. Eikä ole kun n. 50 vuotta siitä, kun SKP sanoutui irti virallisesti väkivallan käytöstä politiikassa.

Raimo Hakala

"Eikä ole kuin 50 vuotta, kun SKP sanoutui irti virallisesti väkivallan käytöstä politiikassa". Eikö olekin merkillistä, että muut puolueet eivät vieläkään ole irtisanoutuneet väkivallan käytöstä? Vai onko se väkivallatonta, kun hajotetaan hallitus erottamalla hallituksesta kolmas hallituspuolue mutta ei järjestetä lainmukaisia uusia vaaleja? Vaan kootaan uusi hallitus mandaatittomien uuvattien/sinisten kanssa jotka jäivät ilman ainoatakaan kansanedustajaa ensimmäisissä vaaleissa joissa olivat ehdolla. Onko tämä reilua , rehellistä ja oikeudenmukaista vallankäyttöä? Entä demokratiaa?

Esko Seppälä

Äärivasemmistolla ja äärioikeistolla on samat tavoitteet politiikassa. Yksipuoluejärjestelmä, nuorisokasvatus, toisinajattelijoiden eliminointi. Äärivasemmiston olen nähnyt Suomessa aikoinaan, mutta en vielä äärioikeistoa. Vasemmistoliiton kotipesä ja juuret arveluttaa, sillä olivat aikoinaan liittämässä Suomea NL:oon. Aseellinen vallankumouskin hyväksyttiin.

Timo Virtanen

Suvi-Annen aikoihin taisi vasemmistoliiton kannatus olla 13 prosenttia, nyt reilut 8. Siis kannatus on laskenut reippaasti noista ajoista. Se hyvä puolikin kyllä noissa lukemissa on, että varsin monet ehkä voivat iloita nykyisistä luvuista ?