Sunnuntai 16.6.2019

Tässä ovat vihreiden kynnyskysymykset: ”Tämän kaiken täytyy näkyä seuraavien vuosien politiikassa”

Luotu: 
28.4.2019 10:03
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Pekka Haaviston mukaan vihreät ei lähde hallitukseen, joka "polkee ihmisoikeuksia, laittaa rajoja kiinni tai haluaa venkoilla Suomea irti eurooppalaisesta ja kansainvälisestä yhteisöstä ja vastuunkannosta".
|

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto linjaa, että vihreiden tavoitteena on saada Suomeen kestävän kehityksen hallitus, joka kantaa vastuunsa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

”Uskon, että sellaiselle linjalle on Suomessa tilausta. Kestävän kehityksen hallitus turvaisi ympäristön tilan, loisi pohjaa tulevaisuuden hyvinvoinnille ja edistäisi tasa-arvoa koko yhteiskunnassa”, hän sanoi puheessaan vihreiden puoluevaltuustolle sunnuntaina.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on vihreille kynnyskysymys.

”Teemme vastaukset hallitustunnustelijalle sillä ajatuksella, että olemme valmiita puolustamaan kantojamme myös mahdollisissa hallitusneuvotteluissa. Vaikka neuvotteluissa joutuu aina tekemään myös kompromisseja, me vihreät emme näe ilmastonmuutoksen pysäyttämistä asiana, josta voisi perääntyä. Elämän jatkuminen maapallolla, hyvinvointimme, taloutemme on kokonaan riippuvainen ympäristöstämme. Tästä asiasta emme tingi”, Haavisto totesi.

Haavisto vaatii, että tulevan hallituksen on päästävä yksimielisyyteen ilmastonmuutoksen torjunnan keinoista ja sovittava mittarit siitä, miten tavoitteessa pysymistä seurataan. 

”Meidän on seurattava ilmastotavoitteiden täyttymistä samalla vakavuudella kuin seuraamme esimerkiksi työllisyysastetta, valtiontaloutta ja koulutusastetta”, hän sanoo. 

Haavisto kertoi olevansa iloinen siitä, että ilmastonmuutos nousi kärkeen myös hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd) perjantaina julkistamissa kysymyksissä puolueille. 

Lue myös: Professorin näppituntuma Antti Rinteen kysymyksistä: ”Suht helppoa vihreille, rkp:lle, ehkä jopa vasemmistoliitolle”

Tulevan hallituksen on Haaviston mukaan tehtävä myös merkittävät lisäpanostukset koulutukseen. 

”Emme tule pärjäämään ilman osaamistason nostoa kaikissa ikäluokissa. Koulupudokkaat on saatava takaisin koulun penkille ja turvattava jokaiselle mahdollisuus toisen asteen koulutukseen. Tarvitsemme lisää opettajia ja lisää tukea niille, jotka ovat vaarassa pudota.” 

Lisäksi hän listaa, että eriarvoisuutta ja köyhyyttä on torjuttava ja sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistettävä. 

”Selvää on myös se, että emme lähde hallitukseen, joka polkee ihmisoikeuksia, laittaa rajoja kiinni tai haluaa venkoilla Suomea irti eurooppalaisesta ja kansainvälisestä yhteisöstä ja vastuunkannosta. Sisäänpäin käpertyminen ja nurkkakuntaisuus eivät ole ratkaisuja muuttuvassa maailmassa.”

Haavisto luonnehtii eduskuntavaalien olleen naisten ja tasa-arvon vaalit.

”Nämä eduskuntavaalit jäävät historiaan myös nuorten ja naisten sisäänmarssina. Nämä olivat naisten ja tasa-arvon vaalit. Tämän kaiken täytyy näkyä seuraavien vuosien politiikassa. Ja kyllä se näkyykin, jos se vain meistä on kiinni”, hän kommentoi.

Lue myös: ”Kaikki odottavat, mitä hän tekee” – Maria Ohisalo singahti kertaheitolla vihreiden kärkinimeksi, vaalitulos tuo täysmullistuksen

Hän kommentoi lyhyesti myös puolueen tuplaehdokkaita, jotka ovat saaneet osakseen arvostelua. Eduskuntaan juuri valitut vihreiden Bella Forsgrén, Saara Hyrkkö, Mirka Soinikoski ja Iiris Suomela ovat ehdolla myös eurovaaleissa. 

”Jokainen vaali vaatii valmistautumista, tukiryhmien rakentamista, ehdokkaan varainhankintaa ja ehdokkaan pitkää sitoutumista. Olemme olleet siinä hyvässä asemassa, että saimme eurovaaliehdokaslistamme päätettyä jo tammi-helmikuussa. Listalla on muutamia henkilöitä, jotka tekivät aivan poikkeuksellisen tuloksen jo eduskuntavaaleissa. Samalla kun onnittelemme hyvästä eduskuntavaalituloksesta, kiritämme heitä mielellämme myös eurovaaleissa. On demokratian etu, että jokaiseen vaaliin teemme parhaan mahdollisen listan, ja seisomme vihreinä yhdessä koko ehdokasjoukkomme tukena tietäen, miten suuri ponnistus kahdet peräkkäiset vaalit kaikille ovat. ”

Lisää aiheesta: ”Vedättäminen” vaaleissa suututtaa – ”Tällainen toiminta on moraalitonta äänestäjiä kohtaan”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Minna-Maaria Lax

Esimerkkejä löytyy tuolta persuleiristä ihan riittämiin. Itse lähellä oli aikanaan tasa-arvolain muutoskäsittely, jossa kaikki muut puolueet kannattivat muutosta, mutta persut vastustivat. Jos ihmisten tasa-arvo ei ole puolueen agendalla, hiin hallituspaikka ei myöskään ole agendalla.

Irma Asikainen

Sekö mielestäsi on tasa-arvoista, että etusijan saavat ne, jotka tulevat tänne vain hyödyntämään sosiaalisia etuuksiamme ja oman maan heikoiten pärjäävät jätetään "Luojan armoille"? Sekö on on sitä "ei ihmisarvoa polkevaa politiikkaa"?

Ensio Jauhiainen

Pauli Vahtera: "Lisää rahaa minulle – ja Afrikan diktaattoreille ja ehkä vähän köyhillekin
HS-vieraskynässä Kepan asiantuntija Anna-Stiina Lundqvist vaatii, että täytyy säätää laki, joka turvaa vuotuisen 0,7 bkt-osuuden kehitysapuun. Oikein on tullut nuhteita OECDltakin, ja voiko mitään sen nolompaa ollakaan. Tosiasiassa Anna-Stiina haluaa 0,9 % kehitysapuun, koska köyhille maille pitää antaa erillinen 0,2 %:n raha.
Suomi on OECD:n tilastojen mukaan 8. anteliain kaikista maailman maista. USA, Australia, Japani, E-Korea ja monet muut ovat kaukana Suomen takana. Mutta mielenkiintoinen uusi tieto oli tämä: kirjoituksesta paljastui (lipsahdus?), että varsinaisen kehitysavun lisäksi Suomi antaa tukea myös "kaikkein köyhimmille" maille, 0,2 % bkt:sta. Mistähän syystä tätä ei lasketa kehitysavuksi? Meneekö se sitten vähemmän köyhille maille vai onko vaan normaalia huijausta, jotta sääliluvut näyttäisivät paremmilta.
Anna-Stiina on ottanut verrokkivuosiksi 2014 ja 2017. V. 2014 varsinaista kehitysapua 0,59 % ja köyhäinapua 0,21 = 0,8 %! Siis aika reippaasti tavoite ylitettiin. Ei tätä missään hehkutettu, sama marina oli tuolloinkin. V. 2017 vastaavat luvut 0,39 ja 0,13 = 0,52 %. Sekin on aivan liian paljon. Varsinkin kun bkt:ta nostaa jok´ikinen tänne tuleva nuori interreilaajamies.
"Kun (vaatimansa) lain lähtökohtana on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, esimerkiksi kotimaassa syntyvien pakolaiskulujen laskeminen kehitysyhteistyöksi vähenisi..." Mistä lähtien näitä pakolaiskuluja on vähennetty kehitysavusta? Jos olisi, olisimme reippaasti plussan puolella, eikä apuun tarvitsisi antaa sentin senttiä.
Sitten kaikenlaista puhetta ilmastonsuojelusta ja kestävästä kehityksestä. Mutta jutun punaisena lankana on se, että avun pitää olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Lapsikin osaa lukea sen, että tarkoitus on taata Anna-Stiinalle pitkä ja ennustettava työpaikka.
Suomi on velkaantunut vuodesta 1990 joka vuosi, on ollut lama tai korkeasuhdanne. Muutamana vuotena on velkoja lyhennetty, mutta vastaavasti valtion omaisuutta on myyty 20 miljardilla eurolla. Myytävä alkaa loppua.
Velka ja valtion omaisuuden myynti kasvattaa bruttokansantuotetta, kun rahalla tehdään jotain hyvää, on se sitten asuntorakentamista tai turvapaikanhakijoiden elättämistä. Suuri osa velasta on piilossa. Kaikki velka lisää BKT:ta, josta KEPA haluaa 0,7 %:n siivun oman hyvän idealisminsa tukemiseen. Eli kun otetaan velkaa, velaksi rahoitettavan kehitysavun määrä nousee.
Kehitysapuun on käytetty 19 miljardia (+ köyhäinapu) vuodesta 1990 ja 4 miljardin korot päälle. Humanitäärinen maahanmuutto on maksanut tätäkin enemmän. Suomi on EU:n harvoja merkittäviä nettomaksajia. Lisäksi jaamme euroja avokätisesti Kreikalle, joka ei tule koskaan maksamaan takaisin latin latia.
Kehitysapurahoista suurin osa menee hukkaan (melkein kaikki) ja humanitäärinen maahanmuutto on enenevässä määrin vain nuorten miesten interreilaamista. Maailma ei heidän harrastuksensa tukemisesta tule yhtään paremmaksi, päinvastoin.
Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että he, jotka rahojamme tuhlaavat hyvän miPauli Vahtera: "Lisää rahaa minulle – ja Afrikan diktaattoreille ja ehkä vähän köyhillekin
HS-vieraskynässä Kepan asiantuntija Anna-Stiina Lundqvist vaatii, että täytyy säätää laki, joka turvaa vuotuisen 0,7 bkt-osuuden kehitysapuun. Oikein on tullut nuhteita OECDltakin, ja voiko mitään sen nolompaa ollakaan. Tosiasiassa Anna-Stiina haluaa 0,9 % kehitysapuun, koska köyhille maille pitää antaa erillinen 0,2 %:n raha.
Suomi on OECD:n tilastojen mukaan 8. anteliain kaikista maailman maista. USA, Australia, Japani, E-Korea ja monet muut ovat kaukana Suomen takana. Mutta mielenkiintoinen uusi tieto oli tämä: kirjoituksesta paljastui (lipsahdus?), että varsinaisen kehitysavun lisäksi Suomi antaa tukea myös "kaikkein köyhimmille" maille, 0,2 % bkt:sta. Mistähän syystä tätä ei lasketa kehitysavuksi? Meneekö se sitten vähemmän köyhille maille vai onko vaan normaalia huijausta, jotta sääliluvut näyttäisivät paremmilta.
Anna-Stiina on ottanut verrokkivuosiksi 2014 ja 2017. V. 2014 varsinaista kehitysapua 0,59 % ja köyhäinapua 0,21 = 0,8 %! Siis aika reippaasti tavoite ylitettiin. Ei tätä missään hehkutettu, sama marina oli tuolloinkin. V. 2017 vastaavat luvut 0,39 ja 0,13 = 0,52 %. Sekin on aivan liian paljon. Varsinkin kun bkt:ta nostaa jok´ikinen tänne tuleva nuori interreilaajamies.
"Kun (vaatimansa) lain lähtökohtana on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, esimerkiksi kotimaassa syntyvien pakolaiskulujen laskeminen kehitysyhteistyöksi vähenisi..." Mistä lähtien näitä pakolaiskuluja on vähennetty kehitysavusta? Jos olisi, olisimme reippaasti plussan puolella, eikä apuun tarvitsisi antaa sentin senttiä.
Sitten kaikenlaista puhetta ilmastonsuojelusta ja kestävästä kehityksestä. Mutta jutun punaisena lankana on se, että avun pitää olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Lapsikin osaa lukea sen, että tarkoitus on taata Anna-Stiinalle pitkä ja ennustettava työpaikka.
Suomi on velkaantunut vuodesta 1990 joka vuosi, on ollut lama tai korkeasuhdanne. Muutamana vuotena on velkoja lyhennetty, mutta vastaavasti valtion omaisuutta on myyty 20 miljardilla eurolla. Myytävä alkaa loppua.
Velka ja valtion omaisuuden myynti kasvattaa bruttokansantuotetta, kun rahalla tehdään jotain hyvää, on se sitten asuntorakentamista tai turvapaikanhakijoiden elättämistä. Suuri osa velasta on piilossa. Kaikki velka lisää BKT:ta, josta KEPA haluaa 0,7 %:n siivun oman hyvän idealisminsa tukemiseen. Eli kun otetaan velkaa, velaksi rahoitettavan kehitysavun määrä nousee.
Kehitysapuun on käytetty 19 miljardia (+ köyhäinapu) vuodesta 1990 ja 4 miljardin korot päälle. Humanitäärinen maahanmuutto on maksanut tätäkin enemmän. Suomi on EU:n harvoja merkittäviä nettomaksajia. Lisäksi jaamme euroja avokätisesti Kreikalle, joka ei tule koskaan maksamaan takaisin latin latia.
Kehitysapurahoista suurin osa menee hukkaan (melkein kaikki) ja humanitäärinen maahanmuutto on enenevässä määrin vain nuorten miesten interreilaamista. Maailma ei heidän harrastuksensa tukemisesta tule yhtään paremmaksi, päinvastoin.
Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että he, jotka rahojamme tuhlaavat hyvän mielen saamiseksi, eivät maksa itse näitä apuja sentin senttiä. Maksajia ovat tulevat sukupolvet, joiden elämä tulee olemaan niukempaa pelkästään korkojen osalta, vaikkei velkoja koskaan lyhennettäisi.
terveisin, enskaelen saamiseksi, eivät maksa itse näitä apuja sentin senttiä. Maksajia ovat tulevat sukupolvet, joiden elämä tulee olemaan niukempaa pelkästään korkojen osalta, vaikkei velkoja koskaan lyhennettäisi.
terveisin, enska

Mikko Toivonen

Hyvä juttu E#nskalta.
Minä lopettaisen kerrasta kaiken rahan antamisen tai rahaksi helposti muutettavan hyödykkeen antamisen kehitysapuna ja siirtyisin sellaiseen kehitysapuun, missä valituista maista otetaan rajallinen määrä paikallisia opiskelemaan Suomeen tuottavaan ammattiin edellytyksellä että opiskelun valmistuttua palaavat kotimaansa oloja parantamaan. Vaihtoehtoisesti sellaista paikallista tuotantoa mikä työllistää siellä ihmisiä ja voidaan jossain vaiheessa käynnistäneeltä kehitysapuyhtiöltä siirtää paikallisten ihmisten omistukseen ja operointiinkin. Aina kuitenkin vallanpitäjien saavuttamattomiin.
Katastrofiapu on ihan toinen asia ja sellaista voidaan kyllä tapauskohtaisesti ja täysin korvamerkittynä avustaa missä vaan omien resurssien puitteissa.
Siis peruisin koko nykyisen kehitysapuajattelun ja systeemin kutakuinkin 100%

Pekka J. Mäkinen

Tasa-arvon huumassa meillä poljetaan esim lasten oikeuksia äitiin ja isään. Samalla kavennetaan sananvapautta ja uskonnon vapautta aivan olennaisesti. Vain liberaalit ajatukset sallitaan, sillä muutoin voit saada potkut työpaikaltasi (vrt. Aki Ruotsala) Tai et saa osallistua keskustelemaan opettajien koulutusmessuille (vrt. Educa-messut). Sallitaan vaikka millainen eläiseksin suvaitseva Sexpo, tai etujärjestön Setan ääriliberaalit ajatukset, kunhan et vain ole kristitty konservatiivi.

Vihreät ovat todellakin nuorten naisten puolue jolta puuttu elämänkokemus, sekä poliittinen asiantuntemus ja joiden arvot keskittyvät vain kaiken poikkeavuuden sallimiseen, ja normien kaatamiseen.

Jotta sellaista "tasa-arvoa". Todellisuudessa elämme suvaitsemattomassa yhteiskunnassa. Arvostettu ajattelija ja kirjailija Leena Krohn onkin todennut että sananvapauden tilanne Suomessa on nykyään pahempi kuin se oli 70-luvulla.

Mitä sitten tulee ilmastonmuutoksen torjuntaan, niin jos meidän vaikutuksemme on n. 0,01 % saasteesta, niin meidän tekemisemme ovat yhtä tyhjän kanssa. Kaiken huippuna eräät piirit , kuten partio, kehoitti eräässä julisteessa suomalaisia luopumaan lasten synnyttämisestä. Voi epäpyhä yksinkertaisuus.

KD on siinä oikeassa että meidän tulisi viedä saastuttaviin maihin meidän saastumista ehkäisevää teknologiaa. Kiina ja Intia ovat rakentamassa satoja uusia hiilivoimaloita. Tämän päivän uutinen oli että Venäjällä ilmastonmuutosta vastustavaan mielenosoitukseen osallistui yksi ihminen.

Itseasiassa näyttää vahvasti siltä että peli on jo menetetty. Meidän tuleekin jos suunnitella hallittua ja järkevää ilmastonmuutospakolaisten vastaanottoa.

Topi Rantakivi

@7.

"Tasa-arvon huumassa meillä poljetaan esim lasten oikeuksia äitiin ja isään. Samalla kavennetaan sananvapautta ja uskonnon vapautta aivan olennaisesti. Vain liberaalit ajatukset sallitaan, sillä muutoin voit saada potkut työpaikaltasi (vrt. Aki Ruotsala) Tai et saa osallistua keskustelemaan opettajien koulutusmessuille (vrt. Educa-messut). Sallitaan vaikka millainen eläiseksin suvaitseva Sexpo, tai etujärjestön Setan ääriliberaalit ajatukset, kunhan et vain ole kristitty konservatiivi.

Vihreät ovat todellakin nuorten naisten puolue jolta puuttu elämänkokemus, sekä poliittinen asiantuntemus ja joiden arvot keskittyvät vain kaiken poikkeavuuden sallimiseen, ja normien kaatamiseen.

Jotta sellaista "tasa-arvoa". Todellisuudessa elämme suvaitsemattomassa yhteiskunnassa. Arvostettu ajattelija ja kirjailija Leena Krohn onkin todennut että sananvapauden tilanne Suomessa on nykyään pahempi kuin se oli 70-luvulla. "

Voin varmuudella sanoa, että tuo on 100% scheisseä. Elä omalla tyylilläsi ja kukaan ei ole viemässä sinulta mitään oikeuksia mutta anna toisten ihmisten elää omaansa äläkä vaadi muita elämään niin kuin sinä haluaisit. Jos et kestä sitä, niin mene sitten johonkin maahan, Pohjois-Korea on ehkä sinulle ihanteellinen paikka.

Josa Jäntti

Haavistoa ja Vihreitä ei lainkaan kiinnosta , että 1,4 miljoonaa työeläkeläistä on kärsinyt jo 23 vuotta taitetun indeksin elintasoa alentavasta vaikutuksesta . Työeläkkeet ovat nyt n. 27 miljardia ja 2 % : n korotus aiheuttaisi sen " päälle " vain n. 540 MILJOONAN lisäyksen. Sen eläkeläiset käyttäisivät kotimaiseen kulutukseen ( + alv ) , saisimme verotuloja yli 300 miljoonaa, jotka voitaisiin käyttää kansan - ja takuueläkkeiden korotuksiin. Samalla luotaisiin uusia työpaikkoja ikäihmisten hoiva- siivous, kuntoutus yms palveluja jne.

Tapio Mäkeläinen

Valt.yo Haavisto on kaksilla korteilla pelaava demagoki.
Heidän yhteiskuntautopiansa olisi tavallisen, normaalin ihmisen dystopia.
Tämä ilmastotasa-arvotransgendermultikultuurikehitysapu jauhanta toivottavasti loppuu kun hallitus saadaan joskus kasaan. Tiedän työmarkkinakuvioista ettei Rinteen sytystyslanka kovin pitkä ole. Kun budjetit lyödään eteen niin paskapuheet yleensä siivotaan pöydiltä missä tahansa organisaatiossa.
Luuleeko joku dorka että meillä on muuta tilausta ilmastohumpassa kuin hoitaa omat rootelimme. Mä en vaan ymmärrä mitä Don Quiojotteja Vihreät luulee olevansa. Veronmaksajat Sancho Panchoja?

Matti Hytölä

Vihreitä ei oikeasti kiinnosta ympäristönsuojelu tai ihmisoikeudet. Tärkeintä heille on ajaa länsimaat alas tavalla tai toisella ja näin kostaa ihanteensa Neuvostoliiton kaatuminen. Miksi ympäristönatsit on päästetty EUn neuvottelupöytiin?

Timo Hietanen

Vihreät voisivat katsoa joukkona peiliin ja miettiä, sopiiko islam
Suomeen ? Pärjäämmekö ilman kivikautista naisten ja lasten
oikeuksia laistavaa "rauhanuskontoa" ? Miksi suomalaisten
veronmaksajien pitäisi auttaa sellaisten kulttuurien kasvatteja,
jotka kiittävät avusta puremalla auttajan kättä ? Miksi ?