Perjantai 19.7.2019

”Kuinka suuri lasku Suomelle lankeaa maksettavaksi?” – Sellutehtaasta saattaa revetä riita hallitusneuvotteluissa

Luotu: 
28.4.2019 11:31
  • Kuva: Sweco / Metsä Group
    Kuva
    Havainnekuva Metsä Groupin uudesta tehtaasta.
|

Metsä Groupin perjantaina julkistama 1, 5 miljardin euron jätti-investointi saattaa aiheuttaa riitaa hallitusneuvotteluissa. Metsä Group aikoo rakentaa Kemiin uuden biotuotetehtaan, jonka suhteen ainakin sdp ja vihreät ovat täysin eri linjoilla. Yhtiö tekee lopullisen päätöksen hankkeestaan ensi vuonna. 

Lue myös: Jätti-investointi Suomeen: 1,5 miljardin euron tehdas nousemassa Kemiin

Sdp:n puheenjohtaja, hallitustunnustelija Antti Rinne arvioi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että uuden tehtaan vaatima hakkuumäärien kasvu voidaan toteuttaa ilmaston kannalta kestävästi. 

”Uskon, että puun hakkuutaso kestää tämän hankkeen. Se on noin kuusi miljoonaa kuutiota lisää nykyiseen hakkuutasoon, joka on tänä vuonna 75-76 miljoonaa kuutiota. Uskon, että hanke puunkorjuun näkökulmasta saadaan vietyä eteenpäin”, hän sanoi.

Rinne lupasi lisäksi, että jos hänestä tulee pääministeri, hallitus toteuttaa tehtaan toiminnan edellyttämät liikenneinvestoinnit.

”Kun Äänekoski [Metsä Groupin iso sellutehdas] saatiin liikkeelle, olin valtiovarainministeri, hallituksen varapääministeri. Silloin päätettiin satsata 180 miljoonaa euroa alemman asteiseen tieverkkoon, että saadaan puut korjattua metsästä. Päätettiin, että laitetaan rautateitä kuntoon ja päätieverkostot. Sillä saatiin hanke tulemaan, ja ihan saman olen valmis tekemään nyt.”

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sen sijaan sanoi sunnuntaina, että jättisellutehtaita on vaikea mahduttaa Suomeen, jos ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuus aiotaan ottaa tosissaan

”Uutinen Kemin havusellutehtaan investoinnista herätti minussa runsaasti kysymyksiä. Miten hakkuiden kasvattamisesta seuraava metsien hiilinielun kasvun pieneneminen aiotaan kompensoida?  Kuinka suuri lasku Suomelle lankeaa maksettavaksi muina päästövähennyksinä, jos metsänkäyttöä lyhyen kierron sellupohjaisiin tuotteisiin rajusti vielä lisätään? Jos nielun kasvattamisen sijaan vähennetään päästöjä entistä nopeammin, niin miten se tehdään, kun jo nyt asetetut päästötavoitteet ovat kovan työn takana”, hän kysyi puheessaan vihreiden puoluevaltuustossa. 

Mikkonen huomautti myös, että jo nykyisillä hakkuumäärillä tehometsätalous on suurin yksittäinen lajikadon aiheuttaja. Lisäksi hän kysyy, miten lisääntyvät pohjoisen hakkuut vaikuttavat Lapin muihin elinkeinoihin kuten matkailuun ja porotalouteen.

”Peräänkuulutankin ilmastovastuullisuutta myös metsäteollisuudelta. Ei sillä ole mitään erioikeutta olla välittämättä ilmastonmuutoksen torjunnasta. On selvää, että hankkeiden ympäristövaikutuksia arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös toiminnan ilmastovaikutukset koko tuotantoketjun osalta lupapäätöstä mietittäessä”, hän sanoi.

Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen tutkija Tuomo Kalliokoski arvioi Kalevalle, että hakkuumäärien lisääminen tarkoittaisi sitä, että hiilinielujen pienenemisen vuoksi päästöjä pitäisi vähentää entistä enemmän jostain muualta, kuten liikenteestä, jos Suomi aikoo suhtautua ilmastotavoitteisiinsa vakavasti.

Antti Rinteen perjantaina julkistamien hallituskysymysten ensimmäinen kohta koskee nimenomaan hiilineutraalia ja luonnon monimuotoisuuden turvaavaa Suomea. Ykkösaamussa hän viittasi eduskuntapuolueiden yhteiseen ilmastolinjaukseen.

”Meillähän oli viime syksynä kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen neuvonpito silloisen pääministerin johdolla, jossa käytiin läpi Suomen ilmastopolitiikan lähtökohtia. Siellä kaikki sitoutuivat lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen ja pyrkimään hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Meidän täytyy jokaisella yhteiskunnan lohkolla sitoutua siihen, että Suomi tekee oman osansa”, Rinne sanoi.

Lue lisää: Antti Rinne väitetystä pois pelaamisesta Ylellä: ”Toivon todellakin, että kaikki sitoutuvat vastaamaan vakavasti - myös perussuomalaiset”

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto linjasi puoluevaltuustossa sunnuntaina, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on puolueelle hallitusneuvotteluiden kynnyskysymys. 

”Vaikka neuvotteluissa joutuu aina tekemään myös kompromisseja, me vihreät emme näe ilmastonmuutoksen pysäyttämistä asiana, josta voisi perääntyä. Elämän jatkuminen maapallolla, hyvinvointimme, taloutemme on kokonaan riippuvainen ympäristöstämme. Tästä asiasta emme tingi”, Haavisto totesi.

Lue myös: 

Tässä ovat vihreiden kynnyskysymykset: ”Tämän kaiken täytyy näkyä seuraavien vuosien politiikassa”

Professorin näppituntuma Antti Rinteen kysymyksistä: ”Suht helppoa vihreille, rkp:lle, ehkä jopa vasemmistoliitolle”

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Nyt Vihreät ajattelevat sitten lokaalisti asiaa vaikka ovatkin olevinaan hyvin globaalisti toimivia. Joten paranisiko asia, jos kyseinen sellukombinaatti rakennettaisiin johonkin muuhun maahan? Esim. Ruotsi on halukas ottamaan vastaan kyseisen tehtaan.

Kai Lähteenmäki

Suomen KHK päästöt on noin 10 tonnia CO2/vuosi, eli yhteensä 50 miljoonaa tonnia CO2.
Noh, eipä hätää, uudet ydinvoimalamme leikkaa tuosta yli puolet, OL3 vähentää 16 Milj tonnia ja FV 12 milj tonnia CO2, eli yhteen 28 milj tonnia- mikä on yli puolet päästöistämme MOT.
Sallimalla rakentaa muutama ydinvoimala lisää Loviisaan, Olkiluotoon, Pyhäjoelle ...
- voimme huolehtia rakennustemme riittävästä ilmastoinnista ja lämmityksestä, mikä estää miljoonan ihmisen homealtistukset ja sairatumiset.

Ja pieniä ydinvoimaloita esim Sodankylään kaivosten sähkön ja lämmön lähteiksi.
Lisäksi nuo mahdollistaa arktisen maatalouden, kasvihuoneet, hedelmätarhat.
Paljon lisää aitoja työpaikkoja pohjoiseen. Ja paljon verotuloja ylläpitämään tätä kallista hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Juha Lapveteläinen

Metsä Group:in Sellutehdas investointihankkeena Kemin alueelle parantaa huomattavasti Etelä-Lapin taloudellista kehitystä luoden työpaikkoja suomalaisille tulevaisuudessa, metsäteollisuusyritys toimii asiassa isänmaan ja kansalaisten puolesta vastuullisesti. Ympäristövaikutuksia arvioitaessa suunnittelu-ja projektihanke savukaasujen vähentämiseksi tulisi aloittaa kestävän kehityksen kannalta suodatin-ja polttoteknologiaa kehittämällä, hankkeeseen tulisi saada yhteiskunnan tukea ympäristökysymyksiin vedoten.

Pekka Makkonen

Varmaan saa tukia jo rakennusvaiheessa ja sitten jatkossa yritystukie. Toisinaan ihmettelen sitä kun puuta viedään pelkkänä bulkkiraaka-sokeria eli tässä tapauksessa sellu-ja ulkomaille. Muualla sitten jalostetaan lopputuotteiksi.

Mikko Toivonen

Vihreiltä valitettavasti joukkona ja yksilöinäkin puuttuu täysin kokonaisuuksien , syiden ja seurauksien ymmärtäminen. Siksi he eivät saa konkreettista luontoa ja ilmastoa suojelevaa aikaan kun on vain kielto vaihtoehtona vaikka todellisuudessa värejä ja erilaisia toimintatapoja on aina useita.
Tässäkin tapauksessa on aivan selvää, että kansakunta tarvitsee noita työpaikkoja ja toimintaa oman syömähammasteknologiansakin ylläpitoon.

Se, että riippumattomien asiantuntijoiden ja minunkin mielestäni kestävän hakkuun rajat ovat kaikki mikä menee yli 60 miljoonaa vuosikuutiota ei tarkoita etteivätkö tio Kemin laajennus ja kaikki muutkin metsää edes jonkin aikaa säilövään muotoon tuottavat tehtaa voisi toimia. Ainoa mikä on leikattava on metsien metsäteollisuuden ulkopuolinen kaupallisteollinen energiakäyttö tai metsien käyttö esimerkiksi Kaidin tapaiseen polttoaineeksi nesteytykseen.
Kun tietää miten metsiä kestävästi kasvatetaan ja korjataan maailmalla ja miten suuryksiköissö kuljetetaan pitkin maailmaa pitkiäkin vetoja niin silloin tietää että ainakin merisatamissa toimivat sellutehtaat voivat vientisellunsa raaka aineen tuoda maailmaltakin ja ottaa voittonsa kuljetuksista ja täällä tapahtuneesta jalostuksesta.
Tuonti ei ole vähäinenkään ongelma silloin kun se maksetaan tuotteen jalostuksen suuremmilla vientituloilla. Näin toimivat kaikki suuret ja menestyneet teollisuusmaat. Eikä se paljoa vaadi teollisen ja vientitalouden ymmärrystä auetakseen. Vihreille ei aukea. Ei aukea kepullekaan tai tilkkumetsänomistajille jotka pienistä perintötilkuistaan yrittävät maksimaalisesti rahaa repiä joko perinteellisesti kilpailijamaita korkeammilla hinnoilla tai "rääkkäämällä" metsänsä. Osa jopa tukien vuoksi joita niitäkin ei lainkaan pitäisi metsän energiakäyttöön antaa
Metsämme voi palauttaa kuntoon siis vain rationaali kokonaiskierron ymmärrys. Siksi vihreillä ei siihen voi olla osaa eikä arpaa.

Mikko Toivonen

Tässä yhtenä esimerkkinä hakemaisema Japanista, mihin havupuuhake tuodaan filmissä näkyvän tyyppisillä erikoistuneilla 30000-50000 DWT bulkkialuksilla.

https://www.youtube.com/watch?v=jZmgMbPFWYU

Tuon filmin hake muistista otettuna Uudesta Seelannista japanilaiselle paperitehtaalle ja hake kestävästi viljellystä "Monterey" männystä jota suuressa määrässä sekä hakkeena, että tukkina laivataan sieltä, Tasmaniasta ja muualtakin Australiasta, Chilestä ja jopa Uruguaysta missä yleisesti uskotaan kasvavan vain eucalyptusta kun sitä keittävät suomalaisyhtiöt siellä. Kyllä kasvaa kestävästi eucalyptus, mutta myös Monterey suvun vientimänty

Mikko Toivonen

Tuossa yllä viittasin sekä Uuteen Seelantiin, että Montery alkuperämäntyyn. Se on vientimäntynä siitä alkuperäisestä Kalifornian männystä nimetty Radiata männyksi ja sitä kasvatetaan menestyksellisesti pitkin maailmaan subtrooppisen ja boreaalisen ilmastotyypin rajamailla
https://www.teururakau.govt.nz/news-and-resources/open-data-and-forecast...
Niille joita asia objektiivisesti kiinnosta liitä tuon yhden pikku otteen Uuden Seelannin metsien käytöstä. Niiden käyttö, vaikka Uusi Seelanti ei aivan maailman suurimpia metsäntuottajia olekaan on kuitenkin laadussaan ja monipuolisuudessaan merkittävä.
Ellen ihan väärin muistiani kaivele niin Uuden Seelennin vuosihakkuut meitä hiukan paremmin kasvavassa metsäilmastossa mutta jonkin verran pienemmällä kokonaismetsä alalla ovat luokka 25 miljoonaa kuutiota vuodessa eli varsin mittavat joka tapauksessa ja hyvä metsänhoidon laatumalli meidänkin aika kivikautiselle metsänhöitoajattelullemme

Kukaan ei tunnu ajattelevan asiaa ihan aikuisten oikeasti: esim. Äänekosken biotuotetehdas syö puuta 240 puurekallista ja 70 junavaunullista joka ikinen päivä.

Siis joka 6. minuutti yötä päivää purkaa Äänekoskella puurekka kuormansa ja niiden lisäksi vielä 70 junavaunullista raiteita pitkin tehtaalle tulleita puita rekkakuormien lisäksi joka ikinen päivä.

Joku tietokoneohjelma voisi laskea ja mallintaa meille, miltä Suomi näyttää 10 vuoden päästä siitä kun Kemin ja Äänekosken biotuotetehtaat ovat rohmunneet suuren osan puustostamme.

Joku varmaan sanoo tässä kohtaa, että kasvaahan ne puut. Joo, kasvaa ne: tikkupelloiksi. Niissäkö lasten lapsemme tulevaisuudessa samoilevat, marjastavat ja sienestävät :(

Wille Neoff

Äänekosken tehtaan nykyinen kapasiteetti on 6,5 miljoonaa kuutiota kun aiemman äänekosken sellun puumenekki oli 2,5 miljoonaa kuutiota.
Eli jäädään reilusti alle 10% Suomessa tehtävistä hakkuista.
Muita etuja asialla on se että koko tehdasalueen jätevedet käsitellään uudessa nykyaikaisessa laitoksessa joka myös on hatunnoston arvoinen juttu eli hyvin vastuullisia yrittäjiä.
Jo toteutusaikana tämä tehdas työllisti 1000 ihmistä muutamaksi vuodeksi.
Myös tiestöjen osuudelta on hyvä että näitä innovaatioita on.
Vaikka Suomessa autoilijoilta kerätään 8,5 miljardia euroa niin tiestöjen kunnossapitoon riittää vain 1,5 miljardia euroa.
Me Autoilijat maksamme nuo tiestöt joten pulinat pois.
Niitä saa tehdä ja pitää tehdä.

Raimo Laine

Aarniometsissä eivät marjat kasva eivätkä tuholaisia lukuunottamatta eläimetkään viihdy. Esim. monet linnut
pesivät vain hakkuuaukeiden laidoilla.
Hoidetut metsät estävät ilmastomuutosta ja turvaavat ilmastoystävällisen teollisuuden puunsaantia.

Pasi Anttila

Nyt puhut asiaa. Ei kyse ole vain ilmastonmuutoksesta vaan luonnon monimuotoisuudesta ja lajien sukupuutosta, ekosysteemistä mistä jopa ihminen ja hänen olemassaolonsa on riippuvainen.

Harmi että nyt puhutaan vain ilmastonmuutoksesta kun on näitä jopa akuutimpia ympäristöongelmia. Ratkaisemalla ne ratkaistaan myös lämpeneminen.

Ja sanovat muut mitä vain niin minä olen edelleen vahvasti sitä mieltä että yksilöt kulutustottumuksillaan muttavat tämän kehityksen. Siihen riittää n 2/3 kulutuksen leikkaus. Hankitaan vain se mitä ilman emme pysyty elämään. Tuhlaus ja kerskakulutus on lopetettava.

Kun näin toimimme joutuu markkinat sopeutumaan ja asiat ratkeavat.

Näin suuren mittakaavan asiaa en usko että poliittiset päättäjät kykenee suomessa saati sitten globaalisti ratkaisemaan. Kaikessa näkee riitaa ja eripuraa ja omasta kiinnipitämistä.

Nyt on kansalaisten aika tehdä ekoteko omalta kohdaltansa.

Ilkka Tähtinen

Ei riitä pelkkä taloudesta huolehtiminen. Pitää myös huolehtia riittävästi ympäristöstä, jotta täällä on hyvät oltavat taloudesta huolehtimiseen. Moni asia on kytköksissä joko suoraan tai epäsuorasti ympäristöön, jossa elämme.

Jaakko Aalto

Kaadettujen puiden tilalle istutetaan uusia. Ne toimivat edelleen hiilinieluina. Selluun menevä puu merkitsee siihen sitoutuneen hiilen paketointia. Sellutehdas ei tarvitse ulkoista energiaa vaan tuottaa ylimääräistä energiaa ja se on sitä uusiutuvaa energiaa.

Jouko Kauppinen

Vaikka Kemin tehdas rakennettaisiin, niin siitä huolimatta puuta kasvaa enemmän kuin sitä kulutetaan. Ei vihreillä tunnu olevan suhteellisuustajua, kun talouden kannalta päätöksiä tehdään. Ei luontoa suojella sillä, että ajetaan talous taantumaan ja otetaan lisää velkaa.

Teollisuuden päästöihin pitää panostaa niin, että niitä pienennetään tekniikkaa kehittämällä mutta siihen pitää olla rahaa ja raha tulee vain viennin lisäämisellä, joka luo uusia työpaikkoja.

Manu Luukkaiselle, joka epäili Äänekosken biotuotetehtaalle menevää puumäärää, ks. alla oleva linkki (Op.media 8.3.2018):

"240 puurekan päivätahti – näin Metsä Groupin biotuotetehtaan puuhuolto toimii"

https://op.media/teemat/metsa/240-puurekan-paivatahti-nain-metsa-groupin...

- - "Jotta se pysyy 20 000 puukuution päivätahdissa, tehtaalle jyristää päivittäin 240 puurekkaa, ja puuta saapuu myös 70 junavaunun verran rautateitä pitkin." - -

Siru Nurmi

Se, että päästöt ulkoistetaan kehittyneistä maista, kuten Suomesta, jossa on tiukat ympäristörajat, maihin, joissa niitä ei ole, ei paranna kokonaistilannetta. Tuotanto Suomeen! Suomalainen köyhyys, jossa taloja ei lämmitetä, autolla ei ajeta, lomamatkoja ei tehdä, työpaikkoja ei perusteta siirtää tuotantoa maihin, joissa on rakennetaan hiilivoimaloita ja löyhäillään ympäristöasioissa.

Siru Nurmi

Suomessa on tiukat ympäristörajat. Mitä tahansa Suomessa tehdään, tehdään luontoa suojellen. Jos tuotanto siirtyy muualla, ulkoistamme omat päästömme. Kysymys on oikeasti monitahoinen - köyhästi elävä Suomi ( ei lämmitystä, autoja, lomamatkoja tai työpaikkoja) päästää vähän. Suomi ilman teollisuutta päästää vähän, mutta korvaava tuotanto tapahtuu maissa, joissa rakennetaan hiilivoimaloita ja on löyhät ympäristösäännöt. Suomen teollisuus on tiukasti ympäristörajoitettua. Hmm. Siis todella köyhää ja kylmää, saastuttavaa ulkomaista tuotantoa vai päästörajattua kotimaista tuotantoa, siinäpä kysymys. lisää täältä: "Talouskasvu ja kestävä kehitys", Suomalainen tiedeakatemia. https://www.academies.fi/wp-content/uploads/2015/03/talouskasvu.pdf?fbcl...