Tiistai 16.7.2019

Nyt alkoi vääntö sellutehtaasta: ”Miksi vihreät kakoo tässä?”

Luotu: 
28.4.2019 19:19
  • Kuva: Pekka Karhunen / Alma Talent
    Kuva
    Metsä Groupin tehdashanke hiertää keskustan, kokoomuksen, sdp:n ja vihreiden välejä. Arkistokuva Metsä Groupin biotuotetehtaalta Äänekoskelta.
|

Keskustan varapuheenjohtaja, lappilainen kansanedustaja Katri Kulmuni ihmettelee vihreiden nihkeää kantaa Metsä Groupin Kemiin kaavailemaan uuteen havusellutehtaaseen.

”Maailma tarvitsee teollisia tuotteita. Kun siihen vastataan ympäristöllisesti moderneimmilla tehtailla, miten se on huono asia? On välttämätöntä saada teollisen mittakaavan toimia. Miksi vihreät kakoo tässä? Onko ilmastolle parempi, jos tehdas 30 km päässä Ruotsissa”, hän kysyy Twitterissä.

Vihreiden entinen kansanedustaja Jyrki Kasvi vastaa, ettei tehdasta voi enää arvioida vain sen omien päästöjen perusteella.

”Mukaan on otettava myös raaka-aineiden tuotannon päästöt. Ja kun on kyse kasvavista metsistä, jotka toimivat hiilinieluina, tämän laskelman kanssa on oltava erityisen tarkkana.”

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

 

 

Myös Lapin kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto vaatii hallitusta turvaamaan hankkeen toteutumiseen tarvittavat liikenneinvestoinnit niin tieverkoston kuin meriväylienkin osalta. 

”Lappiin tarvitaan työtä ja toimeentuloa. Suomen tulee hyödyntää biotalouden mahdollisuudet kestävän kasvun perustaksi. Kemiin suunniteltu investointi on tärkeä Lapille ja koko Suomelle”, hän sanoo kannanotossaan.

Lue myös: Jätti-investointi Suomeen: 1,5 miljardin euron tehdas nousemassa Kemiin

Hallitustunnustelija, sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi lauantaina, että jos hänestä tulee pääministeri, hallitus toteuttaa tehtaan toiminnan edellyttämät liikenneinvestoinnit.

”Kun Äänekoski [Metsä Groupin iso sellutehdas] saatiin liikkeelle, olin valtiovarainministeri, hallituksen varapääministeri. Silloin päätettiin satsata 180 miljoonaa euroa alemman asteiseen tieverkkoon, että saadaan puut korjattua metsästä. Päätettiin, että laitetaan rautateitä kuntoon ja päätieverkostot. Sillä saatiin hanke tulemaan, ja ihan saman olen valmis tekemään nyt”, hän sanoi Ylen Ykkösaamussa.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto vastasi sunnuntaina toteamalla, etteivät Rinteen lupaukset ole vihreiden lupauksia. Lue tarkemmin: Pekka Haavistolta tyly kuitti – Yle: ”Rinteen lupaukset eivät ole meidän lupauksia”

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen linjasi aikaisemmin sunnuntaina, että jättisellutehtaita on vaikea mahduttaa Suomeen, jos ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuus aiotaan ottaa tosissaan

”Uutinen Kemin havusellutehtaan investoinnista herätti minussa runsaasti kysymyksiä. Miten hakkuiden kasvattamisesta seuraava metsien hiilinielun kasvun pieneneminen aiotaan kompensoida?  Kuinka suuri lasku Suomelle lankeaa maksettavaksi muina päästövähennyksinä, jos metsänkäyttöä lyhyen kierron sellupohjaisiin tuotteisiin rajusti vielä lisätään? Jos nielun kasvattamisen sijaan vähennetään päästöjä entistä nopeammin, niin miten se tehdään, kun jo nyt asetetut päästötavoitteet ovat kovan työn takana”, hän kysyi puheessaan vihreiden puoluevaltuustossa. 

Mikkonen huomautti myös, että jo nykyisillä hakkuumäärillä tehometsätalous on suurin yksittäinen lajikadon aiheuttaja. Lisäksi hän kysyy, miten lisääntyvät pohjoisen hakkuut vaikuttavat Lapin muihin elinkeinoihin kuten matkailuun ja porotalouteen.

”Peräänkuulutankin ilmastovastuullisuutta myös metsäteollisuudelta. Ei sillä ole mitään erioikeutta olla välittämättä ilmastonmuutoksen torjunnasta. On selvää, että hankkeiden ympäristövaikutuksia arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös toiminnan ilmastovaikutukset koko tuotantoketjun osalta lupapäätöstä mietittäessä”, hän sanoi.

Pekka Haavisto linjasi puoluevaltuustossa sunnuntaina, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on puolueelle hallitusneuvotteluiden kynnyskysymys. 

Lue lisää: 

”Kuinka suuri lasku Suomelle lankeaa maksettavaksi?” – Sellutehtaasta saattaa revetä riita hallitusneuvotteluissa

Tässä ovat vihreiden kynnyskysymykset: ”Tämän kaiken täytyy näkyä seuraavien vuosien politiikassa”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Rautomäki

"Pekka Haavisto linjasi puoluevaltuustossa sunnuntaina, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on puolueelle hallitusneuvotteluiden kynnyskysymys."

Tuohan menee ihan vitsistä, sillä Suomen vaikutus ilmastonmuutokseen on pienempi kuin hyttysen pieru Saharassa. Ilmakehä sattuu olemaan maapallon yhteinen, ja ilmastonmuutokseen vaikuttajat ovat aivan muualla.
Ovatko vihreät sortumassa aiheettomasti masokismiin ja itseruoskintaan?

Jukka Mattsson

Sanot että "Tuohan menee ihan vitsistä, sillä Suomen vaikutus ilmastonmuutokseen on pienempi kuin hyttysen pieru Saharassa."

Eihän se nyt näin voi mennä kun kaikki muut paitsi Perussuomalaiset toistelevat toinen toistaan kilpaa presidenttiämme myöden mitä hurjemmilla luvuilla, että kyllä Suomi voi pelastaa maailman CO2 päästöiltä... kunhan ensin verotetaan kansaa.

Climate Gretakin on valjastettu Bilden... heidän puolestaan mukaan propagandaan

https://www.nyatider.nu/the-global-network-behind-greta-thunberg/

Mikko Toivonen

Tiedämme, että nykyinen metsänhoito, käyttö, ja jopa omistuspohjakin on haitallinen.
Sen ei kuitenkaan missään tapauksessa pidä estää kansakuntamme kokonais teollista rakentamista. Ei nimenomaan puunjalostusteollisuuden, sillä vaikka metsämme ovat sika kunnossa ja nimenomaan monimuotoisuuden kannalta ja ihan riippumatta siitä mitä metsänkäytön ja kasvun tilaustutkimukset sanovat erittäin kehnossa sisällyksellisessä tilassa.
Eli metsän kasvulla vouhottajille voi perustellusti esittää kysymyksen, että kun metsä heidän mielestään hillittömästi kasvaa, niin missä se on? Ei siitä ole jälkeäkään näkyvissä Etelä Suomen yksityisillä puu pelloilla, Ei Etelä- ja Pohjois Karjalan avohakkuu alueilla. Hyvä, että Osaran aukeat Lapissa ovat jo ehtineet kasvaa jonkin asteiseksi metsäksi. Tukkia ei löydy etsimälläkään ja jokainen joka vaivautuu katsomaan puukuljetuksia rekoissa tai junissa, näkee suoraan, että lähes 100% on ohutta puupelto riukua.

Tilanne on kuitenkin korjattavissa juurikin sillä kasvulla, mutta metsille on annettava tilaisuus korjautua ja se on vain mahdollista pienentämällä pitkäksi aikaa nykyistä kotimaan hakkuu tasoa. Jonnekin 60 miljoonan kuution tasolle. Samoin lopettamalla puun energiakäyttö muualla kuin metsäteollisuuden oman jätteen polttamiseksi omissa pannuissa.

Metsäteollisuutta voimme kuitenkin huoletta kasvattaa mutta vain puuntuonnin avulla sellaisista paikoista missä korjuu ja kasvu sekä metsien hoito on oikeaa ja kestävää. Näitä toimittajia maailmalla riittää ja kun raaka aine ostetaan vienti tuotoilla se joka tapauksessa tuo maahan enemmän kuin vie eli suurtalous toimii niinkuin pitääkin ja toimii kaikissa suurissa teollisuus talouksissa.

Ei muuta kuin kaikki sellutehtaat ja sahat pystyyn joka paikkaan ja puun hankinta ja tuonti organisoituna terveeseen kansantalous ja tuotto ajatteluun. Tehtaat tarvitsemme monestakin syystä ja energiaa tarvitsemme lisää, kunhan se ei tule puusta vaan muusta, kuten niin nopeasti kuin mahdollista lisätystä ydinvoimasta ja elämän fossiilisesta eli metaanista käyttöön otettuna eri tavoin mukaanlukien lakisääteinen biokaasun tuotanto kaikille karjatiloille monine hyvine vaikutuksineen kaikille ilma ja vesistöpäästöille.

Markku Koivisto

Meinaatko että lähetetän sinne puunmyyjäpaikkaan myös omat puunkaatajat ja kuljetusketju sekä uudisistuttajat yms, jotka ovat melkoinen elättäjä täällä kotomaassa? Raakapuun hinta olis pois kotimaasta siti vielä.
Mietipä vielä uudestaan.

Markus Weyland

Kaikilla ei ole matikkapäätä, joten autetaanpa vähän.
Suomen metsät kasvavat 110 miljoonaa kuutiometriä - joka vuosi.
Jos hakkuut jätetään tämän alle, niin se tarkoittaa, että metsävarannon määrä metsissä vain jatkaa ikuista kasvamistaan. Ei siis pienenny, ensi vuonna on enemmän metsää kuin tänä vuonna ja kymmenen ja sadan vuoden päästä on paljon enemmän metsää kuin nyt. Voit olla turvallisella mielellä Suomen metsistä.

Antti Kettunen

Selittäkää joku mulle hiilinielu? Minä kerron tähän miten minä olen asian ymmärtänyt:

Metsä sitoo hiiltä kun se kasvaa. Hoidettu metsä kasvaa tehokkaimmin. Hoidettu metsä siis sitoo hiiltä tehokkaimmin. Itseasiassa rauhoitettu ns. aarniometsä on todella surkea hiilinielu. Miksi siis virheät ovat hiilinieluja vastaan? Vai mikä tässä mun ajatusmallissa on väärin?

Kysehän on tietysti siitä mitä sille puulle tehdään kun se on kaadettu. Jos se poltetaan, noh ... se on tosi hölmöä. Jos siitä taas tehdään jotain pysyvää, hiili pysyy puussa.

Mikko Toivonen

Tuo Rautomäen linkki on erittäin aiheellinen. Minäkin kirjoitan pääasiassa sen sisältämän yleistiedon pohjalta ja sitten aina metsäteollisuuden metsien vieressä ja niissä kasvaneena sieltä 40 luvulta asti pitkin Suomen sellutehtaita, Kemissä, Raumalla, Kaukaalla, Imatralla ja energian parannukseen liittyvissä töissä muilla laitoksilla kautta maan ja myös sittemmin vuosikymmeniä pitkin maailmaa.
Minun tapani kertoa todellisuus ja suhteellisuus rautalangasta hyvää valitettavasti huonosti metsänsä hoitaneiden puupeltojen ja nuorien riukumetsien omistajille joiden rahasampo riistetty metsä on.
Sellaisten olisi kannattanut katsella YLE uutisa tänäänkin ja nähdä
miten ohutta ja liian nuorta riukua lähtee ihan tavallisesta eteläsuomalaisesta puupellosta missä metsää ei sisältönä ole muuta kuin nimi
Vertaileva tieto ja toimintatapa ulkomailta puuttuu kutakuinkin täysin ja tyypillisellä kotimaisella propagandalla valtuutetaan pilattujen metsien liikariisto eikä halua edes kuunnella pragmaattisia ehdotuksia siitä miten puunjalostusteollisuutta muualla maailmassa, vaikkapa laivausesimerkin Japanissa ylläpidetään kestävästi kasvatetulla puulla sieltä missä se laadukkaasti nopeasti kasvaa ja osataan taloudelliseti korjata ja uudelleenistuttaa.. Kyllä sellumiehemme ulkomailla nämä asiat tietävät vaikka liian vähän todellisessa kehityksessä juuri metsän varjelemisen ja kestavyyden osalta eivät ole tarpeeksi edustettuna

Meillä ei ole vähäisintäkään estettä rakentaa lisää ja jopa korkeamman jalostusasteen metsäteollisuutta raakapuun tuonnin varaan ja ottaa omistamme vain minkä se ihan oikeasti kestävät eikä valhetilastoilla jotka jokainen sekä kuöjetuksia, metsien sisältöjä arvioidessa näköhavainnoilla voi kertoa asioiden olleen rajusti ja huonosti ylikäytettyä ja hoidettu. Sen huonon metsänhoidon yksi suurimmista syistä on tilkunomistajan ahneus ja piittaamattomuus elämän muusta tarpeesta. Asiat ovat hoidettavissa mutta omien rajallisten metsien käyttöä siihen on pienennettävä. Pienennettävä erityisesti puun haitallisimmasta ja o jalostusasteen toiminnasta eli kuntien kaukolämpölaitosten puun poltosta vaikka se muutaman riuun omistajaa ketkuttaisi. Omistus olisi saatav ammattimaisten suuromistajien haltuun keinolla millä hyvänsä jotta metsät saadaan oikein hoidettua ja korjattu sillä suurin osa hiilidioksiditappioista tuleekin rikotusta maaperästä.
Metaanin tuolla jo mainitsin elämän fossiilisi. Se on luokiteltu fossiiliksi virheillisin perustein. Ilman metaania ei ole elämään ja elämä lopulta joskus riittävän vanhana alkaa tietyissä sille edullisissa oloissa mädätä ja muuttua metaaniksi minkä voisimme kerätä polttoaineeksi. Puhtaaksi sellaiseksi kaikkeen maa ja meriliikenteeseen.
Täällä kommentoijissa on luonnollinen osuus ääliöitä joiden kanssa suurista energioiden ja kemian virroista ei edes olke mahdollista keskustella kun jo peruskoulutus on pahoin epäonnistunut ja kelpaisi lähinnä luke tai syke jonkun antamien laskukaavojen tarkoitumaksimoivaan propagandaan.

Teollisuutta, myös kaivosteollisuutta maahan n iin paljon kun tuottamamme sähkö sallii ja jos ei salli niin sitten lisää modernia ydinvoimaa peliin kun tehtaasta saadaan valmiikna pakettina valittuun paikkaan liitettäväksi.
Kun edes peruskoulutuksemme pystyisi yksinkertaisimmatkin syys ja seuraus ja vaikutusarviot ihmisille opettamaan olisimme hyvässä tilassa. Nyt koulutuksemme on kansan ja teollisuustaloudesti yksinkertaisesti katastroF!

Voimme kuitenkin korjata virheiden tuomat haitat vielä ja aikaakin kyllä on jos toimet vaan aloitetaan.
Päätösten on oltava suuria linjoja valtion ohjaamana eikä ylsittäisten mummojen tai pappojen simputusta.

Myös maamme tukevan monipuolisen teollisuuden kuljetusinfra on juurikin jalostettavaksi tuodin metsä raaka aineen , jopa malmiraaka aineiden osalta tehtävä sellaiseksi etä hieno sisävesimahdollisuutemme yhdistetään, hyödynnetään ja sille rakennettaisiin mieluummin kaks surtenkinalusten meriyhteyttä. Yksi Loviisan ja >Kotkan välim Heinolan alapuolelta ja toinen Näsialueelta Nokian ohi Porin suursyväsatamaan.

Liian monen jussin ja tilkkumetsänomistajan massi on kuitenkinriippuvainen jo 20+ vuotiaina kaadetuista kapeista oksaisista riuuista vain sellun käyttöön ja tärkeä laatupuun osuus jää marginaaliin lisäämisen sijasta.

Eo ajankulukseni asioita turtkiessani globaalilla tasolla edes kuvitellut muuta kuin tillkkuomistajien lynkkausvastaanottoja kun joku ei heidän subjektiivisen edun vuoksi asioita hoitaisikaan vaan yhteisen edun ja kansallisen kokonaisttalouden vuoksi.

Veikko Hintsanen
Vastaus kommenttiin #13

Kiitos Mikko hienoista yhteenvedoista.

Itse olen keskittynyt pelkästään liikenteen osuuteen, siinä kestävän kehityksen mukaisen infran ja EU sovitun liikennestrategian mukaisen mahdollisuuden -maantieliikenne volyymien siirron vesiliikenteeseen - esiintuomiseen. .

Mielestäni tässä teollisuuskysymyksessä ajetaan samalla metsäteollisuuden vuodesta 2007 ajaman metsäraaka -aine hankinta monopolin ylläpitämistä liikennestrategian avulla mitä suuremmassa määrin.

viite: http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275141-metsateollisuuden... ja http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275109-miksi-sdp-tietoisesti-valt...

Tuloksena selkeä energia / liikennekeskustelun ylläpito täysin metsäteollisuuden /valtion ajaman neljän liikennemuodon kehittämistavoitteen mukaisesti , jolla mahdollistetaan mielipiteen avulla mm jopa 50 miljardin euron yksipuoliset raide ja maantie liikenne infra panostusten aloittamiset seuraavan hallituksen toimesta. Se mitä vihreät puhuvat nyt metsien käytöstä , ei poista vihreitten myötämielistä panosta valitun raide ja maantieliikenne kehittämisen puolesta -seuraavalle hallitukselle.

http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271987-vapaavuori-lyly-v...

Em vuoksi ja takia mm Mikon mainitsemat sisävesiliikenne infran liikenneverkon tekemiseksi ja ns korjausvelka tarpeet jäävät ilman valtion tekemää arviointia ja tuomatta esiin LVM:n tekemiin liikenteen kehittämisvaihtoehtoihin - edelleenkin.
Ja maantie kuljetusvolyymit kasvavat vaikka EU:ssa olemme sopineet päinvastaisen kehittämismallin. Mutta demokratiassa puolueilla on valta ja vahvimmat lobbaavat tehokkaimmin jopa kaikki puolueet kuten liikennepolitiikassa on 100% maassamme tapahtunut. On jopa liikenteen tutkimus ja aluehallinto voitu eduskunnan hyväksymänä rakentaa puutteellisen liikenneinfran varaan.

http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275109-miksi-sdp-tietoisesti-valt...

Hannu Rautomäki

Vihreät jarruttivat todella kauan jätteidenpolttolaitoksia Suomessa. Puhuivat kompostoinnista mullan saamiseksi ja muuta kuvitelmaa.
Samaan aikaan Tukholman kantakaupungissakin on toiminut kauan jätteidenpolttolaitoksia, joiden poistokaasut suodatetaan ja poistetaan hajuhaitat.
Kaupungin verkkoon saadaan lämpöenergiaa.
Vihreiden ei tulisi toimia kehityksen jarruna sellutehdasasiassakaan.

Timo Hietanen

Vihreät ovat agendansa kertoneet. Uskontonaan IPCC:n kalibroidut ja omien
virheiden peittelystä ja selkeästä valehtelusta kiinnijäänyt poliittisen suoja-
kuvun alla toimiva sisäsiittoinen uskontokunta, jonka tieteellinen arvo on
erittäin kyseenalaista ja pelottelulla maustettua kristallipallon tirkistelyä.
Rajoittamattoman islamilaisen "maahanmuuton" kannattaja ja eurooppa-
laisten ihmiskäsitysten unohtajapuolue. Muualla Euroopassa jo ehtoopuolue.
Uskottavuutensa moneen kertaan todistanut hörhöpuolue ja islamin halaaja.
Veronmaksajien rankaisemisen ja syyllistämisen agendaan profiloitunut nopei-
siin takinkääntöihin orientoitunut hörhöliike kymmenien vuosien paatoksella.

Pentti Westerholm

Metsänhoito Suomessa on maailman kärkiluokkaa.Jatkuvasti mm. metsäteollisuus opasta myös yksityisiä metsänhoidossa.Mistä nämä tietämättömyyden kyyneleet valuvat kun jotkut yrittää väittää toisin.Nielu nielee hoidetussa metsässä,mutta hoitamaton tuottaa enemmän hiilidioksidia kuin pystyy nielemään.

Mikko Toivonen

Olisi Pentti päästävä ihan aluksi yhteisymmärrykseen siitä mikä on hoidettua metsää ja mikä ei jamitä hyötyä on isimerkiksi juuri tänään YLE pätkässä ihan konkreettisesti näytetystä "hyvinhoidetun" puupellon tuotteen kaatamisesta ranteenpaksuisena, hyvä jos ede 20 v ikäisenä, kun sen minimimonimuotoisuuden takaamiseksi olisi pitänyt siinäkin nähdyssä filminpätkässä mikä esitti normaalia huonoa metsänhoitoa meillä, antaa kasvaa ainakin nelinkertaisesti eli varsinainen sadonkorjaus aikaisintain 80 vuotiaaseen mäntyyn
Meikäläiselle joka ns. työkseen seuraa metsien viljelyä, kjorjausta ja jalostustoimintaa ulkomailla meidän hommamme ovat surkeimmasta päästä joka tasolla paitsi itse siin keittämisessä ja sen jatkoprosesseissa missä meillä on insinööriosaamista mitä taas esimerkiksi puurakentamisessa vaikka uuteen Seelantiin verrattuna on kerta kaikkiaan kiusallisen vähän ja heikkotasoista.
Kannattaa edes yrittää lukea mitä yritän viestiä ja tiivistettynä se on metsäteollisuuden lisäämistä, jalostusasteen n ostamista ja jalostusvoiton tekemistä tuomalla raakapuuta riittävä osa sieltä missä puuta ja metsää osataan oikein kasvattaa ja korjata, kuten vaikkapa Saksassa, Itävallassa, Romaniassa, Puolassa ja Baltiassa
Minähän vain yritän pelastaa sekä metsäteollisuuden, että sen raaka ainelähteet niin ettei kotimaan luontoa kuitenkaan tietoisesti ja täysin pilata ahneuteen. Riuunomistajien ahneuteen

Seppo Puurunen

Eh...tuotanoin. Ne ranteen paksuiset puut, mitä oot vissiin tukkirekan kyydissä nähny, lie juuri niitä harvennuspuita, jolla istutetun metsän jäljelle jääville jää lisätilaa kasvaa. Jos nuorta metsää ei harvenneta, kasvaa juurikin sitä riukumetsää, kun puut kilpaa pituutta kasvaa.

Pentti Westerholm

Mikko , kokemusta metsäteollisuudessa 43 vuotta.Metsänhoito on sinä aikana kehittynyt "parturoinnista " todelliseen metsän uusiutumisen tuottamiseen.
Riukua tulee metsästä,mutta se johtuu myös harvennuksen tarpeesta jotta metsä saadaan paremmin tuottavaksi.Kyllä sieltä voi poimia ne 2 milj joulukuustakin vuositasolla.Kyllä metsä kestää sen.Puhumattakaan niistä miljoonista kuusen taimista jotka sieltä vuosittain katkotaan tienvarsien aurauskepiksi.Tietysti metsänhoitoa on edelleen on kehitettävä.MIkä on myös metsäyhtiöiden agendassa mukana.

Jaakko Ruuska

Vaikka puhutaan biotuotetehtaasta niin sellua se äänekoskikin enimmäkseen tuottaa. Ei ole mitenkään itsestään selvää että juuri sellu olisi Suomen kokonaistalouden kannalta järkevin puun käyttömuoto. Puusta saadaan paras hinta tukkina ja sahatavarana hiili sitoutuu puuhun. Lapissa metsän uusiutuminen on järkyttävän hidasta joten Kemiin valtava sellutehdas voi olla todella kestämätön idea. Tämä selviää jo Kainuun tasolla kun katsot miten hitaasti metsä uudistuu. Politiikan ongelma on mielikuvatalous. Jättimäinen sellutehdas assosioituu heti valtavaksi työllistäjäksi vaikka tosiasiassa nämä tällaiset tehtaat on huippuautomatisoituja ja työllistää suhteessa vähän. Jos rinne sen sijaan ottaisi tavoitteeksi että 10 v aikana siirryttäisiin edes 50% puurakentamisen niin työllisyysvaikutukset olisi ihan toiset ja jokainen käytetty runko todella sitoisi hiiltä. Selluhan päätyy usein poltettavaksi eikä sido pitkäksi aikaa, paitsi jos paperista tehty kirja on ihan huippuklassikko.

Mikko Toivonen

Jaakko Ruuskakin tekee erinomaisen totuudenmukaista analyysiä Lapin puista. Lapin puu kasvaa niin hitaasti ja lopulta niin laadukkaaksi rakennuspuuksi, ettei sitä oikeastaan lainkaan pitäisi selluksi keitää muulta kuin harvennushakkuisen saaman osalta ja sellupuu tuodal Lapin sellutehtaisiin junalla tai rannikolla laivalla.
Rakennuspuu säilyy hiilensitojana pitkään. Sellun tuotteet rajoitetun aikaa mutta säilyvät kuitenkin. Ainoina missä hiili heti vapautetaan savuna ja pienhiukkasina sekä aerosolikaasuina ilmakehään on puun kaupallinen polttaminen energiaksi. Kynnyskysymys onkin puun polton lopettaminen jotta muuta metsäteollisuutta ja sekä ilmastoa että luontoa saadaan riittävästi suojeltua
Puun tuonti oikein viljellyistä ja korjatuista metsistä maailmalta ei ole vähäisinkään ongelma vaan antaa teollisuudellemme hyvä jalostuslähtökohdan joutumatta jokaista ketjun haaraa "rahoittamaan" mutta vientitulojen kokonaisvoitoilla rahoittaa kuitenkin kansakuntaa.

On kyllä tavallaan surullista joutua näkemään kuinka hyvin pienellä informaatiolla varustetut ihmiset menettävät vähänkin järkensä jos heidän aivopesun muodostamaa ymmärrystä yrittää edes rautaisin faktoin korjata

Erkki Malinen

Kyllä on kirjotuksia ja kommentteja jotka ei ymmärrä metsien käytöstä yhtään mitään, onko nämä hörhöt metsässä käynytkään. Taitaa keskus puistokin olla liian suuri metsä näitten käydä. Tämä tällänen käsitys että metsänomistaja myy metsänsä keskenkasvusena on aivan järjetön, mutta tällästä paskaa jauhetaan jatkuvasti, ja toiset pöljä jopa uskoo sitä. Meillä pelätään Venäjän disinformaatiota, mutta tämä vihreitten metsä disinformaatio on paljon vaarallisempaa.

Mikko Toivonen

Juuri siitä on kysymys, että ahneet tilkkumetsien omistajat myyvät perintömetsiänsä totaalisen keskenkasvaneina. Se illan YLE filmi n näyttö siitä millaista riuka lähtee nykyomistajan talousmetsäsätä "valmiina" olisi llut täysin silmät avaava jos sitäolisi kiinnostanut analyyttisesti katsoa. Se nimmittäin kertoi juuri sen mitä Malinen väittää ei tapahtuvaan muuta minkä taas näkee kuka vaan näiltä suorakuvaukdia tai rekkojen ja junien puusisältöjä kasellessaan. Yhtään tukkia ei enää joukosta löydä mutta juurikin aivan liian nuorena katkottua riukua jos vaan sellupat hyväksyy.
Silmiäänb on vAiukea kieltää. Omat silmätkin voi vieöä kieltää, mutta ei yleisesti jokaisen katsojan ja puukuorman sisältöä. Kaikki ennenaijassa pätkittuä puupeltokamaa yksityisiltä tilkkutiloilta ja isänniltä.
Valtion pitäisikin jeti laatia säännöt että minkä aikaisintaan ikäisenä tilkunomistaja saa tiettyjä puulajeja kaataa ja myydä.
Siivous ja harvennushakkuut poisluettuna esimerkiksi Koivu ei myyntiin alle 50 v ikäisenä, Kuusi myyntiin aikaisintaan 70 v iläisenä ja mänty aikaisintaan 100 vuotiaana. Ja tämä Viitassaren korkeudelle. Sitä pohjoisemmassa 10 vuotta lisää joka lajiin.
Sitten voisimme alkaa nähdä vastuullista metsänhoitoa, missä on ajoittain jopa aitoa sisältöä pelkan kasvustatistiikan tilalla ja se metsä ehtisi edelleenkin hyvästä kasvuvauhdistaan huolimatta olla jo monipuolinenkin jonkin aikaa.
Jos tavaraa ei riitä näin oikein hoidetuista metsistä niin suuret bulkkerit tuomaan raakapuun sieltämissä kestävä metsänviljely ja korjaus meitä paremmin osataan ja se on aika monessa maassa maailmalla.
Samalla teollisuus saa puhtaan raaka aineen kun joku on hoitanut tehokkaasti korjauksen metsästä aina Satamaan ja hakettamoon vietäväksi asiakkaalle joka siitä sitten tehokkaasti keittää sellua ja sivutuotteita omassa laitoksessaan ja tekee siitä kansalle kunnon tiliä ja ylläpitää korkean luokan työpaikkoja tehtaissaan.
Fakta on minkä tahansa kansainvälisen tiedon perusteella arvioituna, että metsiämme ylikäytetään ja hoidetaan sekä korjataan metsäpohjat rikki repien ja maan sitoma suuri hiilidioksimäärä huonolla työllä ilmaan vapauttaen. Sen sijaan itse tehdas osaa kyllä asiansa ja nauttii luottamusta. Puuketju ja sen omistajat eivät, eivät edes vähäisintä luottamusta millään kokonaisuuden osa alueella

Mutta teollisuus on hyvästä ja sikksi ei muuta kuin satamaväylät syvemmiksi jotta tehokkaammat puuntuonialukset mahtuvat sisään kokonaisedullisen ja kestävästä kasvatuksesta tulevan puun kanssa. Samoin että edes vähän, eli selluksi jalostettu vienti pääsee taloudellisen kokoisena suurvientinä niille joille sellu taas on pelkkää raaka ainetta ja josta he vielä enemmän omassa maassaan jalostavat vientivoittoja.

"Ilmanlaatu erittäin huono Äänekoskella (Sisä-Suomen Lehti 13.04.2018)

Hengitettävien pienhiukkasten määrä Äänekosken mittausasemalla on erittäin korkea.

Äänekosken ilmanlaatu on ollut viime päivinä heikko. Läpi viikon Äänekosken Hiskinmäellä sijaitsevalta mittausasemalta on mitattu välttävää ja huonoa ilmanlaatua. Tuoreimman, perjantaiaamuna kello 9 tehdyn mittauksen mukaan ilmanlaatu valahti erittäin huonoksi.

Ilmanlaatua heikentävät erityisesti ilmaan leviävät hiukkaspäästöt. Hiukkaspäästöjä aiheuttavat liikenne, teollisuus ja energiantuotanto. Pölystä huomattava osa on liikenteen ja tuulen ilmaan nostamaa hiekkaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan hiukkaset voivat olla kemialliselta koostumukseltaan vaikkapa valtaosin vaaratonta pölyä tai merisuolaa, mutta niihin voi olla sitoutuneena myös esimerkiksi haitallisia raskasmetalleja tai hiilivetyjä.

Huonon ilmanlaadun raja-arvona pidetään 50 mikrogrammaa pienhiukkasia ilmassa kuutiometriä kohden. Perjantaiaamuna Äänekoskelta mitattiin 284,2 mikrogrammaa pienhiukkasia kuutiometrissä, joten mitta-asteikolla se sijoittuu erittäin huonoksi.

Pölyävään hiekkaan ei ole sääennusteen puolesta luvassa helpotusta, sillä Ilmatieteen laitos ennustaa seuraavaksi kymmeneksi päiväksi Äänekoskelle poutaista säätä, jolloin sateen todennäköisyys on alle 10 prosenttia. Äänekosken kaupunki tiedottaakin katupölyn aiheuttavan huonoa ilmanlaatua todennäköisesti myös tulevina päivinä."

https://www.ksml.fi/sisis/Ilmanlaatu-eritt%C3%A4in-huono-%C3%84%C3%A4nek...

---

Mikä edellä on Äänekosken biotuotetehtaan päästöjen syytä? Tilanne yksin katupölyn syytä? Epäilen...

Veikko Hintsanen

Niin tässä on nyt ilmeisen oikea aika tuoda esille se että Äänekosken tehtaan ympäristölupaa arvioidessa ei otettu huomioon EU :ssa sovittuja liikenteen arvioita lainkaan . Ei vertailtu miten mm sisävesiliikenteen avulla harjoitettu raaka aineiden tuonti voisi vaikuttaa päästöihin http://www.sisavesi.fi/?page_id=346 . ei tutkittu vaikka asiasta oli vuodelta 2010 LVM raportti olemassa. https://www.lvm.fi/documents/20181/815655/Julkaisuja+3-2010/311899bd-4b7...

Mikko Toivonen

Nyt muuten kun pohjoisten satamien syväystä joudutaan tuon sellutehdashankkeen vuoksi kasvattamaan 12 metriin niin samalla se mahdollistaa kaivostuotteiden rahtauksen taludellisemmin eli myös Lapin kaivoksille tulisi antaa uusia lupia ja antaa esimerkiksi Yaralle vaatimus ajoitta kaivos ja maatalouskemian kombinaatti Soklissa oukavauhdilla tai maat takaisin valtiolle korvauksett tai sillä samalla hinnall millä silloiset kokoomusveijati sen Yaralle lahjoittivat ilamn sitovaa vastalupausta rakenttaa sinne apatiittikaivos ja maatalouskemian kompleksi
Sokliinkin olisi vedettävä se raide ja se visi olla suomalaisen leveyden raide Kemin ja Tornion satamiin siksi että silloin osaa Soklin raaka aineista ei suoraan laivattaisi ulkomaille jalostettavaksi vaan ainakin osa jalostusta omalle raaka aineellemme jäisi omaan maahan.
Maamme tarvitsee sekä kaivos, että metalliteollisuutta metsänjalostusteollisuuden rinnalle ja paljon lisää ydinvoimaa tarvittavaan sähköön. Tosin minu puolestani väliaikaisesto Juurikin jonnekinKemiin-Tornioon jopoa Ouluun voisi rakentaa suuren hyvin puhdistetun hiilivoimalaitoksen paikkaamaan sähköpulaa ennekuin modernia ydinvoimaa saadaan tarpeeksi lisää. Myös LNG kaasulla toimva voimala voisi tulla väliratkaisuna kyseeseen sillä luokkaa 2 GW+ kaasuturpiini-HRSG voimala maakaasulla maksaisi vain noin 2 miljardia 5 peruskattilalla ja olisi muutamassa vuodessa toimintavalmis. 2 Gigawatin sähköntuotanto lämmön talteenottoineen oli melkoine boosti Lapin ja koko maammekin pahalle sähköntuotantovajeelle jota on huonoin seurauksin laskettu korvattavan mets, eli tikkumetsäparoneiksi itseään uskovien metsänpoltolla ja ilman pilaamisella

Heikki Paananen

Mikkonen: "miten lisääntyvät pohjoisen hakkuut vaikuttavat Lapin muihin elinkeinoihin kuten matkailuun ja porotalouteen."

Aiheellisia kysymyksiä, jotka pitäisi muistaa kysyä myös silloin, kun uusia tuulivoimapuistoja pykätään pystyyn. Vihreän logiikan mukaan asioissa ei tarvitse olla johdonmukainen.

Herää myös kysymys siitä, miten ne Lapin matkailijat ovat vihreille yht'äkkiä niin tärkeitä. Eikö se agenda ollutkaan matkailun vähentäminen, koska #ilmastonmuutos? Lapin matkailuelinkeinon suurin haittaaja taitaa tulla sieltä vihervasemmalta, joten vaikutusarvioinnin vaatiminen saattaa olla omaan nilkkaan ampumista. Vihreää logiikkaa tässäkin mukavasti mukana.

Pekka Lehtonen

Niin ja Metsän hanke panettaa kiinni Kemin Veittiluodon vanhentuneen, kannattamattoman ja liian pienen Sellutehtaan. (samalla koko veittiluodon). Hakkuiden kannalta tulee nollasummapeli, työpaikkojen kannalta kokonaisvaikutus on negatiivinen.

Juha-pekka Naukkarinen

Viherpiipertäjien politiikka ontuu pahasti,kun lupaavat köyhille paljon rahaa,mutta eivät sallisi hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja ja rakentaa työllisyyttä edistäviä,sekä verovaroja tuottavia tuotantolaitoksia Suomeen,joku tässä mättää pahasti,oliskohan järjen köyhyyttä!

Matti Hytölä

Äänekosken tapauksessa naureskeltiin kuinka hyvin tehtaan nimeäminen Biotuotetehtaaksi hämäsi Vihreitä. Nyt eivät näköjään toista virhettään vaan kampanja suomalaista teollisuutta ja maaseutua vastaan jatkuu. Vihreiden mielestä Helsingin kahvilat ja kasvisruokaravintolat elättävät Suomen.

Raili Sergejeff

Tuli mieleeni, kun kuulin Metsä Groupin ilmoituksen asiasta, että Metsä Group varmaankin ilmoitti hankkeestaan harkitun taktisesti juuri ennen hallituksen muodostamista.

Tottakai siksi, että halutaan, että tämä asia saattaa viedä Vihreät oppositioon ja Keskusta pääsisi taas hallitukseen. Olen lähes varma siitä, että tausta-ajatuksena on tämä.

Asian käsittelyn lähtökohta olisi toisenlainen, jos hallitus olisi jo muodostettu, ja Vihreät siinä mukana, kun erilaisia tuki-investointeja yms. tehtäisiin asian saamiseksi "maaliin" (Sipilän usein toistama ilmaisu).

Metsäliitto Osuuskunta on metsäteollisuuskonserni Metsä Groupin (ent. Metsäliitto-konsernin) emoyhtiö, ja metsänomistajat ovat tietenkin enimmäkseen keskustalaisia (ent. Maalaisliitto).

"Keskeinen sen aikainen toimija asiassa oli Maataloustuottajain Keskusliitto MTK, joka oli perustetussa Metsäliitto Oy:ssä suurin omistaja. Perustetun yhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi tuli maanviljelijä, fil.maist. Lauri Palojärvi. "

"Sotavuosien 1939–1945 aikana Metsäliitto oli osa kansallista puupolttoaineen toimittajaketjua."

"Sodan jälkeen vuonna 16. toukokuuta 1947 Metsäliitto muuttui osakeyhtiöstä osuuskunnaksi. Koettiin, että osuuskuntamuoto kokosi paremmin järjestäytymättömiä metsänomistajia tehokaammin puunhankintatoiminnan piiriin. Jäseniä uudella osuuskuntamuotoisella puunhankintaorganisaatiolla oli 1950-luvun alussa yli 50 000."
~Wikipedia~

Raili Sergejeff

"METSÄ Groupin ilmoitus tehtaasta osui vaalien ja hallitusneuvottelujen väliin. Se tuskin on sattumaa. Yhtiössä tiedostetaan paine, jonka tehdashanke luo uudelle hallitukselle. Lopullisen päätöksen investoinnista yhtiö tekee kesällä 2020.

On vaikea nähdä Suomessa tehtävän sellaista hallitusta, joka ensi töikseen asettuisi vastustamaan Suomen metsäteollisuuden historian suurinta investointia.

Tämän tuntui tiedostavan myös pääministeri Juha Sipilä, joka kommentoi lyhyesti hanketta keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Riihimäellä.

“Hyvä ajoitus, hallitusneuvottelujen alle”, Sipilä naurahti tehdasilmoituksesta."

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006087287.html?utm_campaign=tf-HS&u...

Vesa Peuraniemi

Kyllä osaa olla typeriä nuo Mikkosen kannanotot. Menisi katsomaan miten laaja-alaisia ja peruuttamattomia ympäristövaikutuksia nykyinen matkailubisneksen aiheuttaa. Entä miten paljon porotaloudelle pitää pinta-alaa uhrata. Poronliha on kallista, se ei ole vähävaraisia ihmisiä varten, mutta tietysti vihreiden eliitille onkin tärkeintä, miten paljon porotalouden varjolla voidaan torjua teollisuutta.