Maanantai 24.6.2019

Hypo: Uusi trendi asuntomarkkinoilla – nyt on varmaa, että koko Suomen pitäminen asuttuna on haihattelua

  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Kaupungistuminen kiihtyy ja nyt lapsiperheetkin haluavat kantakaupunkiin.
|

Asuntorahoittaja Hypo, eli Suomen Hypoteekkiyhdistys on huomannut uuden trendin asuntomarkkinoilla. Lapsiperheiden määrä kantakaupungissa on kasvanut huomattavasti.

Kyse ei ole vain uustuotannosta vaan trendi on nähtävillä jo vuosikymmeniä sitten täyteen rakennetuilla alueilla, kuten Helsingin Etu-Töölössä ja Punavuoressa.

Punavuoressa ja Etu-Töölössä lapsiperheiden määrä lisääntyi vuosina 2008-2018 lähes 40 prosenttia. Helsingissä, Tampereella ja Turussa kovin kysyntä kohdistuukin kantakaupunkiin, jonne valmistuu vain vähän uusia asuntoja.

Helsingin esikaupungeissa lapsiperheiden määrä on kasvanut kuutisen prosenttia.

Kultaisen kolmion, eli Helsingin, Tampereen ja Turun ulkopuoliset alueet ovat putoamassa kelkasta. Näilläkin alueilla kysyntä on hivenen hiljentynyt viime vuodesta. Jopa Oulussa asuntojen hinnat ovat olleet loivassa laskussa.

Tosin keskisuurten kaupunkien sisällä on käynnissä vahva polarisoituminen. Aivan keskustassa sijaitsevat asunnot ovat kysyttyjä mutta kaupungin laidalla olevat ei.

Hypon mukaan on haihattelua yrittää pitää koko Suomi asuttuna kun edes koko Uuttamaata ei voida pitää asuttuna.

Trendi ei Hypon mukaan käänny juuri millään. Edes Metsä Groupin 1,2 miljardin euron investointi ei oikaissut Äänekosken asuntomarkkinoita.

Hypo esittää loppuvuodelle useita ennustuksia:

- Uusia asuntoja valmistuu enemmän kuin 27 vuoteen. Samalla vanhojen asuntojen kauppa hidastuu.

- Hinnat jatkavat nousuaan Helsingin, Tampereen ja Turun alueella.

- Syntyvyyden väheneminen vaikuttaa kielteisesti asuntomarkkinoihin ja koko maan hintakehitys kääntyy jossain vaiheessa pakkaselle.

- Toiveita paremmasta antaa korkojen nousun todennäköisyyden laskeminen.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Arto Lähteelä

Suomi pysyy hyvin asuttuna.
Maasetu nousee uuteen arvoon puhtaan ilman ja
Viihtyvyyden vuoksi.
Etätyö ja uudet innovaatiot turvaa kehityksen.
Luomuviljely työllistää ja on Ilmatoteko.
Maaseudun tyhjentämistä yritetään pelotella.
Taustalla tyhjät lupaukset pääkaupungin saasteiden keskelle.

Raimo Laine

Juuri näin on. Suurissa kaupungeissa olot vain pahenevat. Nyt jo hengittäminenkin on tupakointia haitallisempaa.
Ilmaston lämpeneminen pahentaa tilannetta edelleen ja meren pinnan nousu voi nostaa maaseudun arvoon
arvaamattomaan.

Juhani Iivari

Mitä tarkoittaa "pitää koko Suomi asuttuna"? Eihän se ole koskaan ollutkaan sitä. Jos verrataan nykyasutukseen, mitä tuolla fraasilla halutaan sanoa? Sitäkö, että jotkut Suomen osat - ilmeisesti Helsingin näkökulmasta kaukaiset sellaiset - tyhjentyvät vai että maaseutu tyhjentyy kauttaaltaan? Kaikkia saamelaisia tuskin saadaan lähtemään Lapista seuraavien 1000 vuoden aikana, ja niin kauan kuin Lapin matkailu voi hyvin siellä on oltava ihmisiä pyörittämässä palveluita. Maaseudun tyhjentyminen myös merkitsee suomalaisen maanviljelyn loppumista ja kyllä se aiheuttaa ongelmia myös metsätaloudelle. Onkohan Suomella siihen varaa?

Ville Hurmalainen

Hypo lienee oikeassa, eli asuttuna pitäminen nykyisillä reunaehdoilla on vaikeaa, jopa toivotontakin.
Jos syrjäalueella ei ole töitä, ei sinne kukaan halua.
Jos syrjäalueella ei ole palveluita, ei sinne ole vetoa.
Jos syrjäalueelle ei ole liikenneyhteyksiä, asuminen on todella vaikeaa.
Ja kun syrjäalueella kuitenkin joutuu maksamaan valtio- ja kunnallisveroa täysimittaisesti, jopa niin että kunnallisverot ovat taajaväkistä kuntaa korkeammat, ei asiassa ole mitään järkeä.

Mutta jos lähdettäisiin liikkeelle siitä, että olisi olemassa alueita, joilla kunnilla ei velvollisuuksia järjestää täysimittaisia palveluita ja siitä vastikkeena valtio- ja kunnallisvero oli huomattavasti vähäisempää, niin mitäpäs tulisi? Kaikenlaisia uudisraivaajia, joille oma tekeminen ja alhainen kustannustaso olisivat suorastaan houkuttimia. Kyllä Suomi pysyisi asuttuna - mutta se vaatisi tiettyä yhdenvertaisuuden poistamista. Pitäisikö kokeilla? Ja kyllä: verotus ilman palveluita on rosvousta!

Kristiina Ilmarinen

Kaiken kaikkiaan yleistä asumistukea sai vuoden 2016 lopussa lähes joka neljäs helsinkiläinen lapsiperhe.

Yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien määrä on Helsingissä kasvanut lähes 80 prosenttia vuodesta 2010. Asumistukea saaneiden lukumäärä on kasvanut reilusti kaikkien perhetyyppien kohdalla. Suhteelli- sesti eniten asumistuen käyttö on lisääntynyt lapsiperheissä ja erityisesti yhden huoltajan lapsiperheissä. Kun vuonna 2010 yleistä asumistukea sai 40 prosenttia yhden huoltajan lapsiperheistä, vuonna 2016 osuus oli jo 55 prosenttia. Vuoden 2014 jälkeistä kasvua selittää jo aiemmin mainittu lakimuutos, jonka myötä yleistä asumistukea on ollut mahdollista saada aiempaa suuremmilla tuloilla.

https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_06_13_Tilastoja_1_A...