Maanantai 17.6.2019

EK:n asiantuntija tyrmää selvityksen työhön tulevista maahanmuuttajista: ”Lähtökohta on väärä”

Luotu: 
3.5.2019 16:35
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    EK:n asiantuntija korostaa, että maahanmuuttajien palkat määräytyvät kuten kantasuomalaistenkin.
|

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Mikko Räsänen arvostelee perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perustan syksyllä 2018 julkaisemaa selvitystä, jonka hän arvioi olevan pohjana väitteille, joiden mukaan Suomeen työhön tulevien maahanmuuttajien työllisyysaste putoaa nopeasti ja heistä siksi aiheutuu nettokustannuksia julkiselle taloudelle.

”Perustan selvityksen lähtökohta on väärä. Siinä vertaillaan lähes keskituloista kantaväestöä pienipalkkaisiin maahanmuuttajiin. Oikeampi tapa on vertailla samoja tuloluokkia”, Räsänen toteaa kirjoituksessaan EK:n nettisivuilla

Perustan selvityksessä ”Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee” verrataan Suomeen muuttaneiden 2500 – 36000 euroa ensimmäisenä kokonaisena kalenterivuonna ansainneiden rahoitusasemaa saman ikäiseen kantaväestöön ilman tulorajoja. Kantaväestön keskiansiot ovat olleet 27 900 euroa, maahanmuuttajien noin 20 000.

”Tällöin tulokseksi saadaan, että maahanmuuttajien työllisyysaste putoaa muutamassa vuodessa melko paljon ja että he saavat enemmän nettotulonsiirtoja kuin kantaväestö. Lienee selvää, että pienituloiset yleensä saavat enemmän tulonsiirtoja kuin keskituloiset”, Räsänen huomauttaa.

Selvityksestä ei hänen mukaansa voi tehdä päätelmiä työperusteisesta maahanmuutosta, koska sitä ei ole sellaiseen rajattu. 

”Maahanmuuttajajoukon rajauksena ei ole ollut, että tulijan oleskelulupa olisi myönnetty työntekoon. Työntekijän oleskeluluvan saamisen ehtonahan on, että tulijalla on työsopimus tai sitova työtarjous heti alkavaan työhön ja että siitä maksettava palkka on riittävä turvaamaan toimeentulon.  On ilmeistä, että tutkimusaineistossa on myös muita kuin työn perusteella oleskeluluvan saaneita.”

Räsänen arvostelee myös sitä, ettei selvityksessä ole yhteenvetoa kokonaisvaikutuksista.

”Tutkimuksessa ei esitetä, että sen kohderyhmä olisi taakka julkiselle taloudelle, vaan ilmaistaan, että maahanmuuttajilla on negatiivisemmat vaikutukset kuin kantaväestöllä”, hän kommentoi.

Räsänen huomauttaa, että Perustan selvityksen tulos on ristiriidassa Tilastokeskuksen tutkimuksen kanssa. Hän muistuttaa, että Tilastokeskuksen mukaan työn perusteella Suomeen tulevien työllisyys säilyy korkeana: yli kymmenen vuotta Suomessa asuneiden työllisyysaste on 89 prosenttia. Muulla perusteella Suomeen tulleiden työllisyys paranee Räsäsen mukaan ajan kuluessa.

”Suomessa työvoiman tarjonnan lisääntymisen ja maahanmuuton vaikutuksia palkkatasoihin ei ole juuri tutkittu. Kansainväliset tutkimukset ja vertailut eivät ota huomioon työmarkkinoiden kansallisia erityispiirteitä. Suomessa vähimmäispalkat sovitaan toimialoilla työehtosopimuksin ja kaikilla työntekijöillä on samat oikeudet ja vähimmäistyöehdot. Maahanmuuttajien palkat siis määräytyvät kuten kantasuomalaistenkin”, Räsänen toteaa.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Juhani Iivari

Työperäistä maahanmuuttoa Suomi tarvitsee joka tapauksessa. Jos he työllistyvät ja maksavat veronsa Suomeen, parempi kai se on kuin keikkatyöläiset.

Kyllä EK:n kannattaisi palkata ryhmän yhteiskuntatieteilijöitä tutkimaan työperäisen maahanmuuton hyötyjä ja kustannuksia Suomelle erityisesti matalan palkkatason aloilla. Maahanmuuttoviraston tietokannoista varmaan löytyy tiedot kaikista työn perässä tulleista maahanmuuttajista. Sieltä vain riittävä ja edustava otos heistä ja sitten tutkimaan heidän toimintaa Suomessa.

Kaarina Leinonen

Tarvitaanko tänne enää yhtään maahanmuuttajaa kun alkuasukkaillekaan ei ole työtä - vielä vähemmän sitten kun digitalisaatio edistyy - mihin ne sitten pannaan ? Oi voi- kyllä kokoomukselaisilla tuo tulevaisuudenkuva on vääristynyt tai sitten valehdellaan päin naamaa uskoen että kyllä kansa uskoo !!!!

Joni Nieminen

en ole koskaan lukenut näin paljon paskaa mitä tässä luin
on se kumma kun ei todellisuudessa pysytä vaan puolustetaan sosiaalipummeja joka lähtöön
kebabin vääntäjät kiertelevät kaverilta kaverille mukamas ovat töissä josta vielä joutuu työnantajalle maksamaan palkoistaan
otakaa oikeesti selvää miten asiat ovat ettekä päättele jonkun kadulta haastattelun perusteella

Simo Grönroos

Matalapalkka-alojen maahanmuuttajien vertaaminen koko väestöön on ihan perusteltua, jotta nähdään minkälaista väestöä Suomeen saadaan saatavuusharkinnan kautta (ja vielä suurempia määriä, mikäli se poistetaan) - eli minkälainen työllisyys ja nettotulonsiirrot verrattuna samanikäiseen muuhun väestöön.

Saatavuusharkinnan kautta tulevasta väestöstä ei ole suoraan tietoa saatavilla, mutta Salmisen tutkimuksessa tulojen mukaan tehty määritelmä on varmasti riittävän tarkka, että tarkastelussa olevassa ryhmässä lähes kaikki ovat saatavuusharkinnan kautta tulleita.

"Räsänen huomauttaa, että Perustan selvityksen tulos on ristiriidassa Tilastokeskuksen tutkimuksen kanssa. Hän muistuttaa, että Tilastokeskuksen mukaan työn perusteella Suomeen tulevien työllisyys säilyy korkeana: yli kymmenen vuotta Suomessa asuneiden työllisyysaste on 89 prosenttia. Muulla perusteella Suomeen tulleiden työllisyys paranee Räsäsen mukaan ajan kuluessa."

Salmisen tutkimus ei ole ristiriidassa Tilastokeskuksen mainitun tutkimuksen kanssa, sillä Salmisen tutkimus käsittelee matalapalkka-aloja ja tuo Tilastokeskuksen tutkimus koko työperäistä maahanmuuttoa. Vaalikeskusteluissa usein saatavuusharkinnan poistamista vaadittiin vetoamalla juuri tuohon lukuun, vaikka matalapalkka-aloille tulevien työllisyys huomattavasti heikompi kuin kaikkien työperäisten muuttajien.

Räsänen peräänkuuluttaa kokonaisarviota matalapalkka-aloille tulevien julkisen talouden vaikutuksista. Salmisen raportissa halpatyövoiman nettotulonsiirrot ovat usein hyvin negatiivisia ja vaikutus ei muutu ainakaan positiivisemmaksi vaikka päälle laskettaisiin vielä käytetyt julkiset palvelut. Suomen Perustan maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia käsittelevät tutkimukset osoittavat, että vain harvan maahanmuuttajaryhmän edustajat ovat ylipäätään julkisen talouden vaikutuksiltaan positiivisia.

https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kuinka-kalliiksi-halpatyovoima-tulee/

https://www.suomenperusta.fi/tutkimus/

Simo Grönroos

Ja vielä hyvä mainita, että tuo UTH:n 89 % työllisyyslukukin jo sinänsä varsin kyseenalainen kaikille työllisille. Tuossa asiasta enemmän:

"Työllisyyden eri määritelmät: UTH-tutkimuksen työllisyysmääritelmä antaa maahanmuuttajille korkeampia työllisyysasteita verrattuna kantaväestöön — kuin yleisesti käytössä olevat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvat luvut."

https://www.suomenperusta.fi/ajatus/kriittisia-kommentteja-lannen-median...