Tiistai 18.6.2019

Sote-katastrofista 5 opetusta Antti Rinteelle: ”Prosessin eteneminen oli erityisen poikkeuksellinen”

  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent
    Kuva
    Kuntaliitto on listannut viisi oppia Sipilän hallituksen sotesta.
|

Yhden mallin ja yhden hallituskauden aikajänne on hylättävä, jos sote-uudistuksen halutaan onnistuvan. Näin linjaa Kuntaliiton tuore raportti ”Kuntauudistukset leveämpiä hartioita etsimässä”.

Raportin keskeisin oppi on se, että vaihtoehdottomat, yhden hallituskauden aikana toteutettavat suuret kunta-alan uudistukset eivät toteudu. Juuri tällainen taisi olla Juha Sipilän (kesk) hallituksen maakunta- ja sote-uudistus.

Kyseessä on Kuntaliiton koordinoiman ARTTU2-tutkimusohjelman loppuraportti, jossa on valotettu useiden eri uudistusten ja moninaisten aineistojen kautta kuntien uudistamista. Tutkimusraportissa vedetään yhteen vuodesta 1995 lähtien tehtyjen kuntakenttää koskeneiden valtakunnallisten uudistusten tuloksia. 

Tutkimusohjelmassa oli mukana 40 tutkimuskuntaa eri puolilta Suomea vuosina 2014–2018.

Viimeisin sote-yritys kaatui maaliskuussa, jolloin pääministeri Sipilä kaatoi hallituksensa. Esimerkiksi sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ehti summata helmikuussa soten tilaa yhdellä sanalla, katastrofi. Nyt Kuntaliiton raportti listaa, mitä viime hallituskaudelta voi ottaa opiksi.

Raportin kirjoittajat emeritusprofessori Pentti Meklin, dosentti Arto Koski, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom ja Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen toivovat, että tulevan sote-uudistuksen sorvaajat ottavat nyt oppia tutkitusta tiedosta niin tuoreesta raportista kuin laajemminkin.

"Toivottavaa on, että seuraavaa uudistusta suunniteltaessa otetaan opiksi tutkitusta tiedosta. Sitä kyllä riittää”, Pekola-Sjöblom tviittaa.

Sote-uudistus on pöydällä Antti Rinteen (sd) johtamissa hallitusneuvotteluissa, joita käydään sdp:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja rkp:n kesken.

Näin Sipilän sote meni pieleen

Kuntaliitto listaa tiedotteessaan erityisesti viisi oppia Sipilän hallituksen sotesta: yksi malli ei toimi koko Suomessa, tavoitteiden muuttaminen kesken valmistelun vaikeuttaa uudistamista, aiemmin huomatut perustuslailliset ongelmat kannattaa huomioida, uudistuksen hyötyjen arvioimiseen tarvitaan malttia sekä viidenneksi luottamuksellinen ilmapiiri ja valtion yhdenmukainen ohjaus tulee säilyttää.

Kuntaliiton mukaan kuntien erilaisuus ja erojen kärjistyminen on otettava huomioon, kun seuraavaa uudistusta lähdetään valmistelemaan.

”Uudistuksen tarjoamat työvälineet alueellisiin ja paikallisiin erityiskysymyksiin jäivät epäselviksi. Osaksi siitä syystä jo uudistuksen valmistelun aikana maakunnat alkoivat suunnitella sellaisia omiin maakuntiin sopivia ratkaisuja”, tiedotteessa todetaan.

Kuntaliitto huomauttaa, että keskustan maakuntamalli ja kokoomuksen valinnanvapausmalli nousivat uudistuksen aikana vahvasti esille, mikä herätti arvostelua muun muassa alan asiantuntijoiden keskuudessa.

”Uudistusten hallinnolliset tavoitteet olivat suhteellisen pysyviä, mutta toiminnalliset tavoitteet muuttuivat valmistelun aikana häiritsevän paljon. Esimerkiksi palveluiden integraatiota korostettiin valmistelun alussa, mutta ne jäivät sivummalle valmistelun edetessä.”

”Hyvä uudistus vaatii paljon muitakin toimenpiteitä kuin vain hallinnon rakenteiden uudistamista. Jo yksinomaan toimintaympäristön muuttuminen vaatii jatkuvaa laajapohjaista uudistamista. Jos ainoastaan hallinnolliset rakenteet muuttuvat, toiminta uhkaa jähmettyä.”

Ajan puute tuskin ajoi karille

Vaikka Sipilän hallituksella oli käytettävissään Vanhasen, Kataisen ja Stubbin hallitusten uudistusten perustuslakitulkintoja, Sipilän soten yksityiskohdissa törmättiin perustuslakikysymyksiin.

Jo hallitusneuvotteluissa keskusta ja kokoomus sopivat, että keskusta saa sote-uudistuksessa 18 maakunnan mallin ja kokoomus laajan valinnanvapauden, jolla markkinoita avataan yksityisile sote-yrityksille. Erityisesti valinnanvapauden kanssa ilmeni perustuslaillisia ongelmia.

Esimerkiksi Sipilä itse on vedonnut ajan loppumiseen sote-uudistuksen kariutumisessa.

”Ajan loppuminen ei ehkä sittenkään ollut perimmäinen syy kariutumiselle, vaan ennemminkin seurausta siitä, että hallituksella ei ollut liikkumavaraa muokata uudistuksia perustuslain vaatimusten mukaisiksi”, Kuntaliitto toteaa tiedotteessaan.

Raportin mukaan valtakunnallisissa uudistuksissa on ollut tapana korostaa niiden hyötyjä ja vähätellä niiden mahdollisia haittoja ja kustannuksia. Maltillisempi hyötyjen ja haittojen ennakointi herättäisi Kuntaliiton mukaan todennäköisesti suurempaa luottamusta ja vähentäisi kritiikkiä.

”Uudistuksen liikkeelle lähtö olisi ollut tälläkin kertaa uskottavampi, jos uudistusten vaikutuksia ja valmistelun ja toimeenpanon kustannuksia olisi arvioitu realistisesti.”

Riesana epäluottamus ja jännitteet

Kyselytutkimuksen tulosten mukaan uudistuksen valmistelu saattoi lisätä kuntien välisiä jännitteitä valmisteltaessa maakunnan ja kuntien välistä työnjakoa. 

Epäluottamus ja jännitteet saattoivat johtaa kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin. Maakunnille oltiin siirtämässä tehtäviä kahdeksasta eri ministeriöstä.

”Poliittisen päätöksenteon epäjohdonmukaisuus ja erimielisyydet vaikeuttivat vahvasti uudistuksen valtionohjausta.”

Raportti huomauttaa, että edellisten hallitusten aikana sote-hankkeissa valtiovallan tarveperustelu ja uudistuksen toteuttamiskeino ovat ilmenneet uudistusta koskevasta laista ja sen perusteluista. Sipilän hankkeessa valtiovalta ei saanut hyväksytyksi uudistusta koskevaa lainsäädäntöä ja valtiovallan juridisesti ilmaisema tahto uudistuksen tavoitteista ja erityisesti keinoista jäi ilmaisematta.

”Sipilän hallituksen uudistusprosessin eteneminen oli erityisen poikkeuksellinen verrattuna aikaisempiin uudistusprosesseihin”, raportissa todetaan.

”Sipilän rakenneuudistushanke poikkesi siinä, että valtiovalta ei saanut hyväksytyksi uudistusta koskevaa lainsäädäntöä.”

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) oli Sipilän hallituksen soten kenties näkyvin vastustaja ja kantaa yhä huolta maakuntahallinnosta. Hän viittaa Rinteen johtamiin hallitusneuvotteluihin. Keskustan kynnyskysymyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut turvataan 18 maakunnan pohjalta ja maakunnista tehdään monialaisia.

”Turhaan tässä maakuntahallintoa pelätään, kun siitä on neuvottelemassa Helsingin pormestariksi pyrkinyt Tuula Haatainen (sd) ja vihreiden tuleva helsinkiläinen puheenjohtaja Maria Ohisalo. Helsingin valtuustohan vastusti hanketta 82–3”, Vapaavuori tviittaa toiveikkaasti.

Ohisalo on toistaiseksi ainoa vihreiden puheenjohtajakisaan ilmoittautunut.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Raija Lempiäinen

Maakuntamalli tai jotkut muut "leveämmät" hartiat , kyllä, muttei monialaista! Ainoastaan sosiaali-ja terveyssektorin uudistus tarvitaan, pelastuslaitos ehkä tehtäviensä puolesta sopisi mukaan , kaikki muut rönsyt pois, silloin tulee se mikä on tarkoituskin!

Erkki Malinen

Jos kuntalaisilta kysytään valitaanko kunnan johtajan sijaan, kunnan lääkäri samalla se kunta yhdistetään, niin kuunan johtaja voittais. Meillä on kitsfreeninen suhtautuminen heittoihin, samalla niitä rakastetaan ja vihataan. Pyrökratian purkamisesta ei tule mitään , jos ei vaihdeta kansaa.