Perjantai 24.5.2019

Yksi mies yritti haastaa Maria Ohisalon – ”Pelkään että Säätytalolla vihreät menevät myöntämään Fennovoimalle luvan”

Luotu: 
13.5.2019 13:52
Päivitetty: 
15.5.2019 16:07
  • Kuva: Tiina Somerpuro / Alma Talent
    Kuva
    Arkistokuvassa vihreiden varakansanedustaja Mika Flöjt. Hän pyrki puheenjohtajaksi myös Tampereen puoluekokouksessa kaksi vuotta sitten.
|

Vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi nousee Maria Ohisalo, kun määräaikaan mennessä yhtäkään vastaehdokasta ei tullut. Puolueväen parissa oli odotuksia, että yksi haastaja sentään voisi tulla, kuusamolainen varakansanedustaja Mika Flöjt.

Ja kyllä hän oikeasti pyrkikin asettumaan Ohisalon vastaehdokkaaksi. Aika vain loppui kesken.

”Harkitsin kisaan lähtemistä vaalien jälkeen. Mutta siinä on sellainen probleema, että olen varakansanedustaja ja silloin pitää kerätä puolueyhdistysten tai vaikka piirijärjestön tukea, eikä meillä ole piirijärjestön kokousta ennen kuin deadline menee umpeen puheenjohtajakisaan”, Flöjt sanoo.

”Minulla on yhden jäsenyhdistyksen tuki, mutta se ei ole riittävä.”

Vihreiden sääntöjen mukaan puheenjohtajaehdokkaan voi asettaa jokin puolueen piirijärjestöistä, valtakunnallisista liittojärjestöistä tai kaksi sellaista jäsenjärjestöä, jossa on jäseninä yhteensä vähintään 50 äänioikeutettua jäsentä.

Flöjt pyrki puheenjohtajaksi myös kaksi vuotta sitten sekä kahdeksan vuotta sitten, jolloin hän kisasi puheenjohtajuudesta Anni Sinnemäen ja Ville Niinistön kanssa. Omiin mahdollisuuksiinsa hän ei uskonut tälläkään kertaa.

”Kyllähän siinä joka tapauksessa olisi käynyt niin, että kun suurin osa vihreiden jäsenistä on etelän suurista kaupungeista, Maria Ohisalo olisi joka tapauksessa vahvoilla lähtisin minä taikka joku muu.”

”Kyllähän minä tiedän, että häviäisin sen puheenjohtajakisan.”

Flöjt on vihreissä omanlaisensa hahmo ja hän tunnustaa sen myös itse. Omaa linjaansa hän kutsuu ”ympäristövihreydeksi”. Pohjoisen painotuksen vuoksi linjaa voisi kutsua myös korpivihreydeksi.

Flöjt suhtautuu kriittisesti sähköautoiluun akkumineraalien louhinnan vuoksi, vastustaa ydinvoimaa ja vihreiden vaatimusta lopettaa uusien polttomoottoriautojen myynti vuonna 2030. Hän myös kannattaa uutta biotuotetehdasta Kemiin ja lobbasi Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuustossa keskustalaiselle kollegalleen kaksi vuotta konversiotukea, jolla polttomoottoriauto muunnetaan biokaasuautoksi.

”Minä kuulun niihin vihreisiin, jotka sallisivat polttomoottoriautot vielä 2030-luvun jälkeenkin, koska näen, että polttomoottoriautoon ja dieselautoonkin voidaan käyttää uusiutuvia polttoaineita, biokaasua, Nesteen MyDieseliä tai sitten St1:n Kajaanin etanolia”, Flöjt listaa.

”Toivoisin ennen kaikkea, että Kuusamoon ja Pohjois-Suomeen tulee biokaasutuotantoa ja jakeluverkosto.”

”Olen valikoivan kestävän metsätalouden kannalla. Katsoisin, jos tätä Kemin tehtaasta keskustellaan, että ennemmin se kuin kiinalaiset. Joka tapauksessa puupohjaisia tehtaita pitäisi kehittää muovin ja muiden haitallisten pakkausmateriaalien korvaamiseen, eikä vessapaperiksi. Vessapaperiksi voi käyttää muunlaista puuta. Tätä pohjoisen Lapin tiheäsyistä puuta ei kannata vessapaperiksi tuottaa.”

Omintakeinen mies on puolueessa myös vähän hankalan maineessa.

”Tiedostan, että puolue-eliitissä ja ydinvoimamyönteisissä piireissä on tahoja, jotka eivät pidä minusta, koska olen puolueen sisäisissä some-kanavissa ja muissa haastanut heidän vyörytystään, kun he ovat yrittäneet muuttaa vihreiden ydinvoimakantaa. Olen ollut ikävänä kivenä koskessa tai kantona kaskessa.”

”Kun viimeksi pyrin vihreiden puheenjohtajaksi, niin en saanut sitä itse uutisoida, vaan joku oli vuotanut sen puoluetoimistolta Vihreälle langalle [puolueen pää-äänenkannattaja] ja se tapa, millä lehti sen uutisoi, oli minulle negatiivinen. Ei se ole sattumaa. Siitä tämä maine tulee, kun on tahoja, jotka eivät haluaisi nähdä minua puheenjohtajana.”

Flöjtin sinnikkyys pyrkiä puheenjohtajaksi altavastaajana ja vahva näkemys siitä, missä oman puolueen linja kulkee ja kuinka puolue pitäisi saattaa takaisin tälle linjalle tuo eittämättä mieleen myös toisen pohjoisen poliitikon, Paavo Väyrysen.

Oletko vihreiden ”paavoväyrynen”?

”En. Mutta voin kertoa sellaisen tarinan, että kun aikoinaan opiskelin Lapin yliopistolla kansainvälisiä suhteita ja politiikkaa, niin vastavalittu europarlamentaarikko Paavo Väyrynen oli kysynyt professoriltani Vilho Harleelta, olisiko hyviä valmistumisvaiheessa olevia opiskelijoita, jotka haluaisivat hänelle tulla avustajaksi. Professori Harle kysyi minua Paavon puolesta ja mietin, että se on jo niin vanha mies, että hänen täytyy olla jo laskeva tähti. Naureskelin vaalien alla Oulun Rotuaarilla, että nyt on vuosi 2019 ja edelleen kansa puhuu Paavosta.”

”Ei kaikista poliitikoista ole siihen. Hän on puolustanut linjaansa. Mutta ei minua voi nimittää vihreiden paavoväyryseksi, kun en aikanaan hänen kelkkaansa lähtenyt.”

Et sentään aktiivisesti suunnittele kilpailevien puolueiden perustamista?

”E-en. No, on minulle sitä monet tahot suositelleet, mutta ymmärrän myös, minkälaista politiikka nykyään on ja kuinka poliitikoista on tullut kertakäyttötuotteita mediassa, niin ei ole tällaista suunnitelmissa.”

Lisäksi Flöjt päätyy pohtimaan, että hänen tapansa tehdä politiikkaa on toisenlainen kuin Väyrysellä.

”Yhdessä vaiheessa uskoin, että ei tarvitsisi lähteä politiikkaa, vaan tutkijana voisin syöttää ideoita – joita minulla on aika paljon – jonkun poliitikon lapaan, jos olen nähnyt, että hän on maalintekopaikalla. Ihan sama mikä puolue. Olen vanha jääkiekkoilija. Nykyäänkin teen sitä kunnallispolitiikassa ja maakuntahallinnossa.”

Tällä tyylillä hän päätyi juuri lobbaamaan keskustalle polttomoottoriautojen konversiotukea biokaasuautoiksi.

”Sanotaanko näin, että minä olen tätä Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksessa kaksi vuotta puhunut. Tammikuussa puhuin puheenjohtaja Matias Ojalehdolle (kesk), että pitää alkaa edistää biokaasua ja konversiotukea. Ja kohta puhui myös Sipilä. Minä syötin sen kepun lapaan.”

”Näen, että maailmassa on niin paljon ongelmia, että jos me koko ajan tappelemme vain siitä, kuka on vallassa ja istuu milläkin paikalla, niin emme me mitenkään selviydytä ihmiskuntana. Emmekä me näköjään selviydykään.”

 

Tärkein syy pyrkiä puheenjohtajaksi on Flöjtille ydinvoiman vastustus. Ja kun kuusamolaiselle on kerrankin ottanut yhteyttä joku etelän median toimittaja, hän aloittaa saman tien 20 minuutin luennon ydinvoiman haitallisuudesta.

”Olisin halunnut hakea puheenjohtajaksi. Pelkään sitä, että Säätytalolla vihreät menevät myöntämään Fennovoimalle rakentamisluvan. Toivottavasti eivät. Ja toivottavasti eivät myönnä Talvivaara-Terrafamelle uraanintuotantolupaa.”

”Aina kun jostakin puolueesta on tullut merkityksellinen Suomessa ja se on kasvanut vaa’ankieliasemaan, niin sinne on tullut ydinvoimalobbausta. Viimeksi se tapahtui perussuomalaisissa ja nyt sitä samaa yritetään vihreissä.”

”Toivoisin, että Maria Ohisalo pysyisi eurooppalaisen vihreän liikkeen perusarvojen kannalla ja suhtautuisi kriittisesti ja vastustavasti ydinvoimakaavailuihin. Tähän liittyy Pohjois-Suomi kahdella tapaa: tietenkin Fennovoiman ja Rosatomin rakennuslupa ja sitten Talvivaaran ja Terrafamen uraanituotanto. Kuusamossa on vielä vireillä uraani-, kulta- ja kobolttikaivoshanke, mitä kuusamolaiset ovat vastustaneet vuodesta 2005. Siellä on sata kertaa enemmän uraania kuin kultaa ja kovempia pitoisuuksia kuin Talvivaarassa”, Flöjt aloittaa.

Sitten seuraa pitkä luento ydinvoiman päästöistä ja Säteilyturvakeskus Stukin asemasta.

”Me emme ymmärrä semmoisia näkökulmia, joita jotkut esittävät, että uraanivoiman lisääminen torjuisi ilmastonmuutosta, kun se tuottaa radioaktiivisia päästöjä ja jätteitä aina kaivostoiminnasta ydinjätteisiin. Tässä linja-asiassa olisin tiukempi kuin Ohisalo.”

”Ei pidä paikkaansa, että ydinvoima olisi päästötöntä. Stukin ja kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n raportit osoittavat itsekin, että voimaloiden piipuista tulee radioaktiivista käyttöpäästöjä ja jätevesistä ja mereen. Siksi ne sijaitsevat kaupunkikeskuksista vähän kauempana. Suurin osa kansastakin nyt uskoo, kun mediakin toistaa tätä valhetta, että ydinvoima on päästötöntä ja ratkaisu ilmastonmuutokseen”, Flöjt sanoo.

”Olen sitä mieltä, että Olkiluoto 3:nkin käyttölupa pitäisi vielä tarkastella ulkopuolisen asiantuntijan toimesta, onko se turvallinen käynnistettävä. Stuk on itse osa prosessin ongelmaa, mikä on johtanut tähän Olkiluoto 3:n fiaskoon. Hehän aikoinaan suosittelivat valtioneuvostolle OL3:n rakentamisluvan myöntämistä ilman, että he olivat nähneet kaikkia suunnitelmia turvallisuusjärjestelmistä. Ydinenergialain mukaan kaikki olennaiset selvitykset tulee olla selvillä ennen kuin rakennuslupaa suositellaan. Tämä on keskeinen pointti, miksi Fennovoima-Rosatom viivästyy, koska nyt Stuk pitää kiinni tästä.”

”En pidä Stukia täysin puolueettomana valitettavasti. He toimivat kaksoiskonsulttina näille ydinenergiajäteille. Stukin historiikissakin viimeisillä sivuilla sanotaan, että Olkiluoto 3 oli merkittävä päätös, koska se varmistaa Stukin tulevaisuuden seuraavaksi 80 vuodeksi.”

”Miksi Suomi on merkityksellinen maa, on se, että kansainvälinen ydinvoimalobby käyttää Suomea kaikkialla YK:n ilmastokokouksissa, on käyttänyt jo Olkiluoto 3 -päätöksen jälkeen, että katsokaa Suomea: se on maailman vähiten korruptoitunein maa, koulutetuin maa, maailman vapain media ja se rakentaa ydinvoimaa, koska ydinvoima on päästötöntä. Putinkin on Fennovoima-päätöksellä myynyt 10-15 reaktoria Intiaan, Lähi-itään, Egyptiin, Nigeriaan sillä, että suomalaiset hyväksyivät Rosatomin. Eihän Putinin tarvitse välttämättä toteuttaa Pyhäjoen hanketta loppuun saakka. Rahat on saatu jo muualta.”

Kuka vihreisiin syöttää ydinvoimamyönteisyyttä?

”Osmo Soininvaara ja viiteläiset [Tieteen ja teknologian vihreät -järjestön jäsenet].”

LUE MYÖS: Vihreiden johtoon nouseva Maria Ohisalo: ”Katseet tiukasti hallitusneuvotteluissa”

Päivitys 15.5.: Täsmennetty kohtaa siitä, miten puheenjohtajaehdokkaat asetetaan puolueen sääntöjen mukaan.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Ne vihreät jotka menevät hallitukseen menevät myös myöntämään nopeat luvat Loviisa 3/4 reaktoreille ja helpottamaan luvitusta kaukolämpöydinvoimaloille. Sehän on täysin erehtymätön sekä ilmaston, että luonnon suojeluteko. Miksi siis vihreät eivät sitä tekisi???