Perjantai 24.5.2019

Kaupunginjohtaja laski Antti Rinteen lupauksen hinnan: ”100 lukiolaiselle kertainvestointina 260 000 € – Tästä tulee mielenkiintoinen harjoitus”

Luotu: 
13.5.2019 16:00
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Antti Rinteen (sd) hallitusneuvotteluissa on esillä useita vaalilupauksia, jotka kävisivät kalliiksi kunnille. Kaupunginjohtaja Tytti Määtän viesti Säätytaloon on, että rahan pitää seurata mukana kuntiin, jos niiden velvollisuuksia lisätään.
|

Keskustalaisvaikuttaja, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä laskee blogissaan hoitajamitoituksen noston ja maksuttoman toisen asteen kustannuksia kunnalleen. Ne ovat hänen mukaansa esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta.

”Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi”, Määttä kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Molemmat toimet ovat esillä hallitusneuvotteluissa, joissa myös Määtän keskusta on mukana. Neuvotteluiden vetäjä Antti Rinne ja sdp ovat vaalilupaustensa kautta sitoutuneet hoitajamitoituksen kirjaamiseen lakiin sekä toisen asteen opintojen ja oppimateriaalien muuttamiseen maksuttomiksi kaikille oppilaille.

LUE MYÖS: Taloustieteilijä tarttui Antti Rinteen sanoihin: ”Pahinta ei välttämättä ole edes se, että veroasteet nousevat”

Määttä kertoo, että Kainuun osalta hoitajamitoituksen korotus tarkoittaisi 1,5–3 miljoonan euron lisäpanostusta, ja reilun 8000 asukkaan Kuhmon talouteen vaikutus olisi maksuosuuden kautta 200 000–400 000 euroa.

Myös toisen asteen oppimateriaalit tekisivät merkittävän loven Kuhmon talouteen. Kuhmon lukiossa on noin sata oppilasta.

”33 lukiolaiselle [ensiluokkalaiset] ilmainen materiaali tekisi noin 86 000 euroa, kaikille [Kuhmon] lukiolaisille kertainvestointina noin 260 000 euroa. Vertailun vuoksi Kuhmon puolen veroprosentin tuotto on noin 500 000 euroa”, hän jatkaa.

Määttä kertoo kysyneensä arvion paikallisen lukion rehtorilta. Laskelman pohjalla on Pelastakaa lapset -järjestön esittämä arvio lukion suorittamisen 2600 euron kokonaiskustannuksista.

LUE MYÖS: Kokoomuslainen ministeri paljastaa: Nämä 3 ehtoa Antti Rinne hylkäsi – ”Tämä voi päättyä Kreikan kohtaloon”

Määttä tarkentaa Uudelle Suomelle, että näissä summissa on mukana vain oppimateriaalit, kun maksuton lukio laajemmin ajateltuna voisi tarkoittaa myös muiden oppilaan kulujen kuten kuljetusten ja – pitkien etäisyyksien paikkakunnassa – yöpymisten kustantamista.

Veroprosenttivertailu ilmentää, että kyse ei ole mitättömistä summista.

”Ei ole”, Määttä sanoo.

Hoitajamitoituksen kasvattaminen sekä mahdollinen oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin tarkoittaa myös merkittävää henkilöstön lisärekrytointia, hän kirjoittaa blogissaan.

”Kainuussa pelkästään hoitajamitoituksen kasvattaminen tarkoittaa 34–68 uuden hoitajan rekrytointia.”

Tämä on ongelmallista, eikä pelkästään rahan takia.

”Jo tällä hetkellä ongelmana on nuorten heikko hakeutuminen alalle ja työntekijäpula. Vastaukseksi esitetään palkkojen korottamista ja kohtuullista työtaakkaa. Niilläkin on kuitenkin oma hintalappunsa.”

Vaalipuheissa on esiintynyt myös oppivelvollisuuden pidentäminen molemmista päistä. Jos kaikki viisivuotiaat laitetaan esikouluun, tarvitaan lisää hoitopaikkoja, mikä paikkakunnasta riippuen voi tarkoittaa uusien tilojen hankkimista tai rakennuttamista. Esimerkiksi Kuhmossa päivähoitopaikat ovat täynnä, Määttä kertoo.

Kuntaliitto onkin laskenut, että esiopetuksen laajentaminen maksaisi rakennusinvestointeineen satoja miljoonia euroja.

”Tästä tulee toteutuessaan hyvin mielenkiintoinen harjoitus”, Tytti Määttä toteaa.

Määttä korostaa, että hän ei tarkoita, etteivät maksuton toinen aste tai hoitajamitoituksen kasvattaminen olisi tavoittelemisen arvoisia asioita. Mutta veronkorotuspaineita on jo ennestään.

Kuntatalous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösten mukaan synkältä, hän kirjoittaa. Tulos on tappiollinen kahdessa kolmasosassa kunnista ja esimerkiksi Kainuussa on jo käyty keskustelua kustannusten kasvun taittamisesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sitova hoitajamitoitus tarkoittaisi päinvastaista.

Määtän terveiset Säätytalon hallitusneuvottelijoille ovat seuraavat: rahan pitää seurata mukana kuntiin, jos valtiovalta lisää tehtäviä kunnan voimatta vaikuttaa asiaan. Tätä viestiä hän aikoo neuvottelijoille myös viedä kuntadelegaation mukana.

LUE MYÖS:

Kuka jakaa keskustan ministerinsalkut? – Juha Sipilä: ”Meillä on selkeät säännöt”

Professori ja kokoomuslaiset kinaavat lobbareista: ”Rinteen neuvottelut ovat tunkkainen paluu menneeseen”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Tässä asiassa olen Erkin kanssa samaa mieltä. Meille riittäisi hyvin n. 50-80 kuntaa ja viisi sotealuetta keskuspaikkana yliopistollinen keskussairaalakaupunki.
Jo pelkkä yhä kasvava muuttoliike tulee pakottamaan asioiden kulun tähän suuntaan.

Jouni Pekkarinen

Tytti laskee hoitajista aiheutuneita kuluja. Paljonko nämä maisteri kunnanjohtajat ja virkamiehet, joita keskusta on junaillut itselleen ja perustanut kaiken maailman virkoja sitten maksavat. No minäkin voin laskea, tämä kaupujnginjohtaja, jos on virassaan maksaa kunnalle 70000 euroa vuodessa, 10 vuodessa se tekee 700000 tuhatta. (Voi olla että maksaa vielä enemmän). Mutta keskusta haluaa näitä pikkukuntia joissa sitten on näitä virkamiehiä läjäpäin.

Pasi Käyhkö

Puhutaan eri suuruusluokkien paikkakunnista. Tarpeet ovat erilaiset Helsingissä kuin Ristijärvellä.
Samoin verotulot poikkeava per asukas. Nyt esim. Helsinki pystyy ensivuoden alussa alentamaan kunnallisveroa 0,5%-prosenttiyksiköllä 18 %:iin.

Erkki Malinen

Sehän se tässä ongelma onkin, jos kysytään kuntalaisilta kumman ne haluaa kunnanjohtajan vai kunnanlääkärin mutta ei itsenäistä kuntaa, niin valinta on kunnanjohtaja. Me rakastetaan näitä rakenteita vaikkei rahaa ole niitten ylläpitämiseen, tee siinä sitten järkeviä päätöksiä.

Jouni Lehmusruusu

Koulukirjat on mielenkiintoinen kohde vaikka tutkivalle journalistille.

Miksi ne ovat niin kalliita vaikka painosmäärät ovat täysin verrattavissa kaunokirjoihin?

Miksi ne pitää uusia miltei joka vuosi, niin ettei vanhojen kirjojen markkinoita pääse syntymään? Muuttuuko matematiikan tai äidinkielen perusteet niin paljon?

Miksi materiaalia ei ole netissä jolloin kustannukset olisi helpmpi jakaa käyttäjien, kunnan ja valtion välillä, eikä mihinkään jää varastoa vanhentuneita kirjoja?

Jotenkin haiskahtaa korruptiolle, mutta kun Suomessa ei sellaista kuuleman mukaan ole...