Perjantai 24.5.2019

Miksi kiinalaisraha kiinnostui Peter Vesterbackan ratahankkeista? – Li Anderssonilta varoitus

Luotu: 
14.5.2019 19:54
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja puolueen eurovaaliehdokkaat Silvia Modig ja Hanna Sarkkinen puolueen eurovaaliohjelman julkistustilaisuudessa tiistaina.
|

Vasemmistoliitto ei pidä Jäämeren ratahanketta ajankohtaisena asiana, eikä Tallinna-tunnelikaan ole noussut esiin Säätytalon hallitusneuvotteluissa, kertoo puolueen puheenjohtaja Li Andersson. Hankkeisiin tarjottuun kiinalaisrahaan Vasemmistoliitto suhtautuu kriittisesti.

Sen sijaan kotimaan raidehankkeita vauhdittamaan vasemmistoliitto haluaisi nykyistä enemmän EU-rahaa.

”Selvää on, että EU-rahoitusta pyritään hakemaan kotimaisiin raideinvestointeihin. Kyllä EU:lla tulee olemaan todella iso rooli – toivon mukaan – raideinvestointien tukemisessa niin Suomessa kuin monissa muissa maissa”, sanoo Andersson.

”Jäämeren rata ei ole ajankohtainen tällä hetkellä. Kannattavuusselvitykset, mitä nyt on tehty, eivät puolla sen rakentamista. Ja ottaen huomioon, että meillä on isoja tarpeita parantaa maan sisäistä raideinfraa, näkisin, että ne ohittavat kirkkaasti prioriteettijärjestyksessä”, hän jatkaa.

Vaikka Tallinna-tunneli ei hallitusneuvotteluissa ole noussutkaan esille, arvioi vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Hanna Sarkkinen, että tunneli olisi ”sellainen tulevaisuusinvestointi, jonka me tarvitsemme”.

”Se on ylikansallinen investointi, jolloin nimenomaan me tarvitsisimme siihen laajemmat hartiat. Ei ole realismia ajatella, että Suomi valtion rahoituksella tekisi niin isoa hanketta. Suomen pitäisi lähteä viemään sitä eteenpäin ja olla siinä aktiivinen, mutta ehdottomasti näen, että siinä rahoitusta tarvitaan EU-tasolta ja mitä rahoituskuvioita siihen sitten löytyykään”, Sarkkinen toteaa.

Rahoituskuvioita on sekä Jäämeren ratahankkeeseen että Tallinna-tunneliin tarjottu Kiinan suunnalta, kun molempia hankkeita on ollut näyttävästi edistämässä Angry Birds -kehittäjänä tunnetuksi tullut Peter Vesterbacka.

Viime viikolla Vesterbacka allekirjoitti Rovaniemellä aiesopimuksen Jäämeren ratahankkeen suunnittelusta Norjan Kirkkoniemessä sijaitsevan Itä-Varangin kehitysyhtiön kanssa. Tiedotustilaisuudessa Vesterbacka ja Kirkkoniemen kaupunginjohtaja Rune Rafaelsen visioivat, että rahoitusta löytyisi Kiinasta, Dubaista sekä Norjan öljyrahastosta.

Vesterbacka on Tallinna-tunnelinkin yhteydessä nimennyt pääasiallisiksi rahoituslähteiksi juuri Kiinan ja Dubain. Maaliskuussa Vesterbacka kertoi FinEst Bay Arean tehneen 15 miljardin euron aiesopimuksen tunnelihankkeesta kiinalaisomisteisen Touchstone Capital Partnersin kanssa.

Valtioneuvoston helmikuussa julkaiseman analyysin mukaan Kiinan ratahankkeeseen kohdistuneen kiinnostuksen taustalta voi nähdä sen suunnitelmat uudesta ”Jääsilkkitiestä”. Se yhdistäisi Kiinan Eurooppaan Pohjoisen jäämeren kautta. Analyysissä viitataan, kuinka Kiinan ensimmäisessä Arktisen alueen ohjelmapaperissaan Kiinan hallitus kannustaa maan yrityksiä osallistumaan arktisen alueen infrastruktuurihankkeisiin.

”Minä suhtaudun erittäin varauksellisesti siihen, että alettaisiin kiinalaisella rahoituksella toteuttamaan Euroopassa eurooppalaisten maiden huoltovarmuuden kannalta keskeisiä hankkeita.”

”Kiina suhtautuu Koillisväylään turvallisuusvaihtoehtona siltä varalta, että Intian valtameren kuljetusreiteillä on häiriöitä. Turvallisuusnäkökanta voi lisätä Kiinan valtion ja valtio-omisteisten toimijoiden kiinnostusta Koillisväylään liittyviin infrastruktuurihankkeisiin kuten Jäämeren rataan”, analyysi toteaa.

Yksistään Jäämeren rata ei olisi analyysin mukaan vielä kannattava, vaan ”erittäin haastava Helsinki–Tallinna-tunneli voi osoittautua ratkaisevaksi, jotta Jäämeren radasta tulee taloudellisesti kannattava reitti Itä-Aasiasta Eurooppaan”.

Vaikka Andersson ei pidä Jäämeren rataa Suomen kannalta ajankohtaisena, suhtautuu hän kriittisesti ajatukseen, että Suomi hyväksyisi Jäämeren ratahankkeen mukisematta, jos kiinalaiset ovat sen itse valmiita rahoittamaan.

Hänestä Suomen pitää harkita hanketta omista lähtökohdista käsin. Se tarkoittaa myös ratahanketta vastustaneen saamelaisyhteisön huomioimista. Jäämeren rata halkoisi saamelaisten kotiseutu- ja poronhoitoaluetta. Vihreiden tuleva puheenjohtaja Maria Ohisalo vastasi Twitterissä, että vihreät vastustavat hanketta, kun Saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti tivasi Säätytalolla neuvottelevien puolueiden kantoja.

”Minusta Suomi pohtii omista kansallisista intresseistään ja näkökulmasta tätä hanketta”, Andersson sanoo.

”Meidän pitää myös huomioida sitä keskustelua, mitä käydään saamelaisten oikeuksista, mikä linkittyy eri linjausvaihtoehtoihin. Mutta ei se niinkään voi mennä, että jos kiinalaiset kokevat, että heidän huoltovarmuutensa näkökulmasta hanke on tärkeä, niin sitten ilmoitettaisiin, että ’tervetuloa – rahat pöytään ja teette mitä lystäätte’.”

”Suomessa hanketta arvioitaisiin kansallisista intresseistä.”

Niin Jäämeren rataa kuin Tallinna-tunnelia pitäisi Anderssonin mukaan tarkastella myös Suomen ja Euroopan huoltovarmuuden näkökulmasta. Tällöin kiinalaisrahoituksen läsnäolo on hänestä eri asia kuin liike-elämän hankkeissa.

”Yleisellä tasolla sanon, että jos kyse on huoltovarmuuden kannalta keskeisistä hankkeista, joilla saattaa olla turvallisuuspoliittinen ulottuvuus, niin silloin suhtautuisin melko varauksellisesti rahoitukseen. Ehkä tämä tunneli juuri menee tähän kategoriaan. Silloin pitää Euroopan unioninkin tasolla pohtia, mikä on järkevä rahoituspohja”, Andersson toteaa.

”Minä suhtaudun erittäin varauksellisesti siihen, että alettaisiin kiinalaisella rahoituksella toteuttamaan Euroopassa eurooppalaisten maiden huoltovarmuuden kannalta keskeisiä hankkeita. Minusta on hyvin kiteytetty, että Kiina on sekä suuri mahdollisuus että suuri uhka.”

LUE LISÄÄ:

Sanasota syttyi Vesterbackan Tallinna-tunnelista: ”Onhan noita verorahoja kiva käyttää” – ”Uudenvuodenlupauskin on velvoittavampi”

Osmo Soininvaara perkasi Vesterbackan tunnelilaskelmat: ”Olen todella kummissani”

Takaisku Peter Vesterbackalle – Tallinna-tunnelin kaava nytkähti

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Meidän pitää kaikkia liikenneinfrahankkeita tarkastella ensisijaisesti oman teollisuutemme ja bisneksemme toiminnan kannalta.
Jos näin ajatellaan, niin huoltoturvallisuus syntyy siinä samalla automaattisesti.
Ensisijaisesti meidän pitäisi tehdä seuraavia:

1. Rakentaa valtamerialuksille sopiva LNG satama Inkooseen ja sitä tukeva jakeluinfra nopeasti kautta maan strategisesti tärkeimmistä sijainneista alkaen
2. Rakentaa kaikki teolliset järvialueemme yhdistävä 4.2 m syvyinen väylästö ja kanavisto mukaanlukien vähintäin yksi uusi mereen omien alueittemme kautta yhdistävä kanava. Huoltoturvallisuuden kannalta sen paras merisatama olisi Pori.
3. Rakentaa Tallinna tunnelin sijasta uusi junalauttasatama mistä operoisi 4 puolentoista tunnin eurooppalaisen eli rail baltica kiskoleveyden lauttaa Eestiin ja Suomen puolelle riittävät pätkät eurooppalaista kiskoa jotta päästään sillä kiskokalustolla suuriin jakeluterminaaleihin jossa voidaan suoraan ajaa tai siirtää kraanalla suomalaiselle kiskokalustolle
4. Rakentaa myös maatalouden päästöjä radikaalisti laskevat biokaasureaktorit lakisääteisesti kaikille karjatiloille
5. Veroteknisin toimin tehdä liikenteen ja energiankäytön muutos LNG ja CNG metaaneilla toimiviksi suurimmalta osaltaan. Kaukolämmöt sensijaan pitäisi nopeasti muuttaa moderneiksi ydinreaktorein toimiviksi. Ensimmäisenä Helsingissä, minne voisi suoraan tilata pari jo tuotantovalmista kiinalaista 400 MW kaukolämpöreaktoria

Kirkkoniemen rataa ei edes tarvitse ajatella kun siihen sisältyvät kaikki huoltoturvallisuuden mahdollisimman suuret riskit.
Sen sijaan jossain tulevaisuudessa pitäisi kyllä ajatella sen eurooppalaisen kiskon vetämistä Kiirunasta Kolariin ja sieltä aina Sokliin jos hallitus onnistuisi palauttamaan Soklin suomalaiselle teollisuudelle ja aloittaa sen täysipainoisen hyödyntämisen kotimaisena jalostetun maatalouskemian keskuksena. Silloin sen ja Lapin kaivosten tuotteita voitaisiin sitä rataa pitkin viedä huoltoturvallisesti Narvikiin

Kaarlo Kunnari

Mikko ajatuksesi ovat hyvät ja erikoisesti kiinnitin huomiota kohtaan 4. ( Rakentaa myös maatalouden päästöjä radikaalisti laskevat biokaasureaktorit lakisääteisesti kaikille karjatiloille). Tämä olisi maatalouden asioita hoitavien pitänyt huomata jo vuosia sitten. Maatalouden polttoainehuolto olisi silloin tullut jo hoidettua vuosia sitten ja samalla olisimme hoitaneet myös sen päästöt. Kannatan ajatuksiasi.

Veikko Hintsanen

Mikko ennen kuin nuo hyvät ja tarpeelliset toimet voidaan käynnistää seuraavat poliittiset muutokset on saatava aikaan:

AA ) Tulevassa hallitusohjelmassa sovitaan yleisesti seuraavasta :

1) Hallitus pidättäytyy kaikesta uudesta liikenneverkko suunnittelusta mukaanluettuina vuoden 2020 liikenneverkko budjetti ja oikeuskanslerin keskeyttämän raideliikennehankeyhtiöiden rahoituspäätöksen vapauttamisista, kunnes hallituksen uusi liikenneverkko selvitys on saatettu hallitusta tyydyttävään, tämän selvityksen mukaisten tutkimusten ja analyysien kautta tehdyn uuden mm EU:ssa sovitun liikennestrategian kestävän kehityksen mukaiselle uralle.
viitteet: https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en
https://ec.europa.eu/transport/modes_en
http://www.sisavesi.fi

BB ) Hallitus edellyttää

LVM: mää aloittamaan välittömästi tarvittavat sisäiset vesiliikenne tutkimukset uuden strategian organisaatiomuutosten tekemisiksi , joilla Liikenneministeriö sen alaiset laitokset ja ministeriöt joihin liikenneinfra päätökset tai viiden liikennemuodon ja niiden avulla toteutettava valtion ilmastotavoitteita ja kokonaisetua ajava, aktiviinen kehittäminen oleellisesti liittyy alkavaa toteuttaa niin hallinnossa kuin liikenneverkkojen suunnittelussa em EU ;ssa sovitun kestävän kehityksen mukainen viiden liikennemuodon mukaan ottamisen. Joista seuraavat tärkeimmät toimenpiteet tulee aloittaa välittömästi.

2) LVM :n ja valtion muun hallinnon , tutkimuksen ja eduskunnalle raportoinnin liikenne ja liikenne infra sanastoon ja käsitteistön kielenkäyttöön merenkulun ja meriliikenteen lisäksi lisätään sisävesiliikenne sisävesiliikenneverkko käyttöönotettavaksi . Erottamalla vesiliikenteestä meri ja sisävesiliikenteet omiksi kategorioikseen , omilla strategioillaan ja visiolillaan .
http://www.sisavesi.fi/?page_id=278

. Suomalainen sisävesiliikenneverkko tarkoittaa Järvi Suomen alueen kolmen vesistön tällä hetkellä laivaliikenteeseen soveltumatonta, TEN_T vesiliikenne arvoissa poliittisin päätöksin ulosjätettyä erillisiä vesialueen vaikutuspiirissä olevia kuntia, kaupunkeja ja maakuntia sekä niiden osia , joille ei ole vielä tehty mm em syystä kokonaisvaltaista korjausvelka arviota nykyaikaisen laiva liikenteen aikaan saamiseksi. http://www.sisavesi.fi/?page_id=36
Mainituilta liikennealueilta ei ole kotimaan vesiliikenne yhteyttä mereen. Eikä sitä valtion toimesta ole infra eikä liikenteellisesti vielä arvioitu . Toimivan tehokkaan sisävesiliikenteen edellytys on yhtenäinen vesiliikenneverkko, jolla on laivaliikenne yhteys sekä Selkämereen että Suomenlahteen. http://www.sisavesi.fi/?page_id=14

Hallitus edellyttää edellä mainituista kohtien 1 ja 2 syistä LVM :ään ., LVM:n alaisille aluehallinnolle- ELY keskuksille toimintamallin muutosta

3) Etelä Savon ,Hämeen, Kaakkois Suomen, Kainuun ,Keski-Suomen Pirkanmaan, Pohjois Karjalan, Pohjois Savon ELY keskuksiin ja Keha- Keskuksen organisaatioihin, liikenteen osalta lisätään organisaation velvollisuuksiin hoitaa alueen sisävesiliikenteen mahdollisuuksien tutkimis - ja analysointi ja yhteisesti sovittu ja eduskunnassa hyväksytty toteuttamis velvoite yhdessä LVM:n ja Väylä(viraston ) kanssa EU liikennestrategia (vuodelta 2011) tavoitteen huomioon ottamisella alueiden kokonaisvaltaisissa liikenteen kehittämisissä ja tarvittavaa sisävesiliikenne infran tulevaisuuden suunnittelua niin että vesiliikenteen osalta voidaan analysoida , ja päättää kestävän kehityksen mukaisesti sovitusta EU tavoitteen toteuttamisesta mukaanluettuina se että . Henkilökuntaa tulee lisätä tarpeen mukaan niin että alueilla voidaan ottaa em vesiliikenne vaihtoehdot viidentenä liikennemuotona huomioon myös silloin kun Ympäristölupa päätöksissä liikenteen päästöjen osalta tulee arvioida http://www.sisavesi.fi/?page_id=346

4) Aloitetaan välittömästi arviointi ja muutostarve viimeisen LVM:n tuottamaan liikenteen vision meriliikenteen klusteritutkimuksen avulla poisjätettyyn sisävesiliikenteen kehittämisiin, lisäämällä niihin kokonaisvaltaisen sisävesiliikenne kehittämismalli jolloin päädymme oikeaan merenkulkumme tulevaisuuden näkymiin. Tavoitteena on uuden mallin mukainen merenkulun kokonaisvaltainen kehittämisiin Tarvittavat muutokset näkyvät vuoden 2050 visioon tehdyissä muutos vaatimuksissa. http://www.sisavesi.fi/?page_id=271

5) LVM:n tulee tuottaa hallitukselle pikaiset niin merenkulun kokonaisvaltaisen , ja erilliset meriliikenteen ja sisävesiliikenteen omat itsenäiset visionsa. http://www.sisavesi.fi/?page_id=278

6) LVM:n / Hallituksen tulee antaa ohjeet siitä miten YVA menettelyissä tulee huomioida EU liikennetavoitteet ja analysointi velvoitteet koskien SYA menettelyjä : ”Vastaavasti erilaisille julkisille suunnitelmille ja ohjelmille (jotka koskevat esimerkiksi maankäyttöä, liikennettä, energiaa, jätettä tai maataloutta) on tehtävä strateginen ympäristöarviointi (SYA)

7) LVM:n tulee suorittaa pikaisesti korjausvelka arviot maamme sisävesiliikenne väylistä ja kustannuksista ja kustannussäästöistä. Koskien sisävesiliikenne verkon rakentamista ja sen ylläpitokustannuksista koskien jopa 30 miljoonan vuositonnin vienti ja tuonti volyymiä . Lisäksi otettava huomioon sisävesialueiden ja rannikon sisämaan kuljetukset joita voidaan siirtää vesille ja joista syntyy sekä liikenneverkon ylläpito säästöjä että ns ulkoisten kustannusten vuosittaisia säästöjä sekä massiivisten liikennevolyymimäärien nykyaikaista laivaliikenne käsittelyä suoraan alueilla, rannikkosatamien sijaan. Näitä teknisiä laivalogistisia muutoksia on käsitelty mm eduskunnan toimesta: alkaen sivulta 263 https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_...

8) Hallitus tukee sisävesiliikenteen uuden tutkimuksen keskittämistä esim. Savonlinnaan (opettajakoulutuksen lopettamisen kompensaationa) , Lappeenrannan yliopiston alaisuuteen tai Keuruulle Turun/Tampereen yliopiston (armeijan osaton lopettamisen yhteydessä esitettyyn ) perustettavaan tutkimuskeskukseen, joko Suoraan valtion rahoituksella tai säätiö tyyppisesti kuten Turun merenkulun tutkimuskeskus (joka on keskittynyt pelkkään meri liikenteen ja meriliikenteen alahaaran short sea liikenteen tutkimisiin. ), josta karkea kehittämis suunnitelma on esitetty TEMmille jo vuonna 2012. http://www.sisavesi.fi/?page_id=21

9) Hallitus aloittaa tutkimukset ja tukimenettely suunnitelmat lainsäädännön muutostarpeista eli siitä miten maantieliikenne volyymien siirtoa EU liikennestrategian sovitun mukaisesti voidaan pikaisesti alkaa esim. Ruotsin mallin mukaan kehittämään ja tukemaan lainsäädännän avulla.

10) Hallitus ottaa pikaisesti käsittelyyn Saimaan alueen maakuntien esittämät tarpeet sisävesiliikenteen kehittämisiksi Saimaan alueella, pitäen kuitenkin johtoajatuksena tavoitetta yhtenäisestä sisävesiliikenneverkosta . Tulee myös ottaa huomioon että kokonaisvaltainen sisävesiliikenne kehittäminen pitää sisällään myös telakkateollisuuden ja varustamoteollisuuden uuden mahdollisuuden joista mm Eduskunnan talousvaliokunnalle on tehty selvitys jo vuonna 2013 http://www.sisavesi.fi/?page_id=389 lausunnon osa no 3 sivulta 6/16

Lisähuomio

Uusi vasta voimaan saatettu lainsäädäntä rautatie- ja maantieliikenne verkoista tulee ottaa uuteen käsittelyyn ja arviointiin , mikäli ristiriitoja ilmenee siitä että em lainsäädäntä on tehty ilman vesiliikenne vaihtoehdon liikenteen infralle asetettuja vaatimuksia ja uudet vesiliikennettä koskevat kansainvälisten sopimusten edellyttämät tutkimukset , nyt tehtävät analyysit ja vesiliikenteen kehittäminen sitä edellyttävät .

Mikko Toivonen

Veikko! Olemme kyllä samassa veneessä samoilla pemmikaaneilla ja korpuilla.

Minulla ei ole käytettävissäni eikä edes täysin varmasti yleismuistissani yksityiskohtia miten mikäkin liikenteen, logistiikan ja niihin kytekeytyvän teollisen perustan ja lisänä kohtuullisen ilmansuojelu saavutettaisiin.

Minulla sen sijaan on erittäin pitkä elämä kansainvälisillä kuljetus ja kauppamarkkinoilla sekä viimeiset kymmenet vuodet ihan alaa vaihtaneena energiaa tuottavien ja käyttävien laitteistojen kemiallisten pintakäsittelyjen ja lämmönsiirron optimoinni osalta. Samoin missä ja miten voidaan käyttökelpoista vettä tuottaa.

Siksi pysyn mieluummin visioissa ja kehityksen suunnissa ja raameissa joissa ja joiden yleistarpeellisuudessta ja hyödystä erilaisissa ympäristöissä olen peräti erinomaisen selvillä syistä-seurauksis ja myös miten sellaisia hyviä infraprojekteja saadaan rahoitettua yksityiselläkin investointirahalla jos vaan kohtuulliset reunaehdot osataan neuvotella.

Selväähgän on, että kun iyse yhteiskunta on varsin vastuuttomasti laiminlyönyt erinomaisen sisävesi ja sen kotimainen meriyhteysinfran rakentamisen vastoin kaikkien maailman muiden maiden toimintaa, niin parannuksen aloitusrahoitus ja muutoksen johtamisvastuu kuullu julkiselle.
Maailmalla on kuitenkin varsinkin kohtuulliseen energiainfraan erikoistineita sijoittajia, jotka olisivat meillekin käytössä jos kaupasta vastaavat ministerit ja virkamiehet olisivat sellaisista edes kuulleet.

Kiskoinfra on hyvin tärkeää mutta kun se on myös kallista niin mikä edtäisi tarvittavan ruotsalaisen eli eurooppalaisten tarvittavien kiskojen rakentamista yksityisinä ratoina riittävän pitkälle ja kohtuullista tuottoa vastaan rahoittajille. Silloin vlisi syntyä se poikkilapin eurooppalaisen kiskon rata aina Sokliin asto ja siihen väliin vaununvaihto traverssilla suomalaiselle kiskolle Suomessa eteenpäin menevällä tuotteelle tai raaka aineelle. Lapin poikkirataa pitkin voitaisiin kuljettaa vähemmänkin rikastettuaja tuotteita Ruotsiin ja Narvikiin maailmalle loppujalostettavaksi. Tietysti ei haittaisi että olisi sopivan kokoista ESL bulkkikalustoa ottamaan siivunsa raaka ainevirroista.
Soksi taas yksiselitteisen selvösti olisi pakkolaein palautettava siitä kokoomusmyynnistä millä takavuosin pistettiin toimiva kansallinen eli yhteinen omaisuus kappaleiksi ja voito muualle ja minimaalinen jalostus tänne. Soksiin olisi muodostettava täyden mittakaavan maanjalostuskemian sekä puolivalmiste, että lopputuote jalostskeskus.

Sama koskee kaikkea suurta ja suuria jalostusvirtoja koskevaa teollisuuttamme. Jokaisen fabriikin tarvitsemme ja niiden jalostuksen nostolle ja kuljetuskulujen minimoimiseksi kaikki mahdollinen on tehtävä. Ja vlidaa ymmärrättäessä tehdä.
Itse viittasin vaan 4.2 metrin väylään millä kuetään erittän tehokkaasti hoitamaa sisävsirantojen sahojen, sellu ja paperitehtaiden tuotantotarpeita ja kustannuksia. 4.2 syväyksen alus kuljettaa hyvinkin 5000 DWT nettolastia ja tuo saman verran LNG polttoaineita liikrmyrrm ja jopas kaukolämmön tarpeisiin.
Sinun kannattaa ylläpitää yksityiskohtatietoja sisävesialusten käyttömahdollisuuksista. Sellainen alus on hyvin valtamerikelpoinen.
Olisi samalla kyettävä kouluttamaan riittävän taitavat merimiehet, jotka eiuvät laske saappaaseen jos kännykän google kartasta loppuu virta. Varmasti loppuu jos virtastruktuuri on rakennettu raajat tukevasti ilmassa roikkuvien illuusioiden varaan joita vihreät ja vanapussarit tarjoilee kep 20 vfuotiaat tasankohakkuusoirojen lahoamisesta pystyyn ellei jo taas parturoida. metsänpohjat repivillä "ponsseilla#

Timo Virtanen

Li vastustaa tietenkin kaikkea mikä haiskahtaakin yrittämiseltä. Olisi varmaan heti valmis korottamaan verojamme, jos valtio alkaisi pumppaamaan rahaa hankkeeseen. Pelkään pahaa, että tulossa oleva hallitus saa tämänkin hankkeen torpedoitua.

Tomi Solakivi

"Yksistään Jäämeren rata ei olisi analyysin mukaan vielä kannattava, vaan ”erittäin haastava Helsinki–Tallinna-tunneli voi osoittautua ratkaisevaksi, jotta Jäämeren radasta tulee taloudellisesti kannattava reitti Itä-Aasiasta Eurooppaan”."

Selittäisikö joku, mitä ihmettä Helsinki-Tallinna -tunnelilla on tekemistä Jäämeren radan kannattavuuden kanssa? Onko Koillisväylälle mahdollisesti suuntautuva rahtiliikenne yhtään sen järkevämpää tai kannattavampaa kuljettaa ensin maakuljetuksella Kirkkoniemeen, verrattuna suoraan laivakuljetukseen?

Heikki Aukee

Andersson puhuu viisaita. Tunneli on huoltovarmuuden kannalta kriittinen. Nyt sitä ei ole. On se siis rakennetta jotenkin, jonkun toimesta ja jonkun rahoilla. Sitä on huomattavasti helpompi käyttää, jos reikä Suomenlahden ali on porattu. Veikkaisin ettei Kiina pysty tunnelia sulkemaan miehittämättä Suomea tai Viroa. Jos sulkisivat, sulkisivat tarvitsemansa vienti- ja tuontireittinsä.

Arvi Hagelin

Kiinasta on saatu 30 vuoden ajan halvalla tavaroita, joiden tuottaminen "on ollut liian kallista" Suomessa. Kiina on vaurastunut länsimaiden halpatuotantosuuntautuneen talouspolitiikan takia ja nyt halpatuotannon takia köyhtyneet länsimaat joutuvat turvautumaan investoinneissaan Kiinan taloudelliseen apuun. Etten sanoisi "siitä saitte".