Perjantai 24.5.2019

Antti Häkkäsen kysymyksiä herättänyt selvitys valmistui – Emeritusprofessorilta vahva tuki eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Luotu: 
15.5.2019 19:34
Päivitetty: 
15.5.2019 19:40
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Eduskunnan perustuslakivaliokunnan rooli perustuslain tulkitsijana on noussut usein esille, kun hallitusten sote-uudistukset ovat kompuroineet perustuslakiin. Valiokunnan ja sen kuulemien asiantuntijoiden tulkintoja on toisinaan syytetty poliittisiksi.
|

Toimitusministeristön oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) teettämä selvitys perustuslain muutostarpeista päättelee, että perustuslakia ei ole tarpeen muuttaa.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Mikael Hidén tarkasteli ministerin pyynnöstä perustuslain toimivuutta ja tarkistamistarpeita. Hän toteaa tiedotteessa, ettei näe aihetta ”verrattain uuden”, vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain muuttamiseen.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen päätös teettää selvitys yllätti oikeusoppineet, jotka eivät nähneet tarvetta muutoksille. Häkkäsen selvityksen syyksi arveltiin sote-uudistusten kompurointia perustuslakiin ja eduskunnan perustuslakivaliokuntaan, minkä Häkkänen kuitenkin itse tuolloin kiisti.

Hidén tuo selvityksessään esiin julkisessa keskustelussa esillä olleita lainsäädännön kehittämisajatuksia, jotka tarkoittaisivat perustuslain muuttamista. Yksi esimerkeistä on Sipilän hallituksen soteen kuulunut maakuntien perustaminen, joka ”voisi edellyttää perustuslain alueellista itsehallintoa, vaali- ja osallistumisoikeutta ja verosta säätämistä koskevien säännösten muuttamista”.

Sote- ja maakuntauudistus nosti keskustelua myös lainsäädäntövallan siirtämisestä eli julkisten tehtävien antamisesta muun kuin viranomaisen hoidettavaksi. Tämä oli yksi valinnanvapauden ongelmista. Hidén huomioi selvityksessä, että keskustelussa on kritisoitu perustuslakivaliokunnan omaksumia tulkintoja.

Hidénin mukaan tulkinnanvaraisuutta ei perustuslainsäännöksissä kuitenkaan voida välttää ja ”vastaavasti ei se, että jokin nykyinen säännös on ehkä johtanut kiisteltyihinkin tulkintoihin, mitenkään vielä osoita, että ko. säännöstä olisi syytä muuttaa”.

Hidén antaa myös voimakkaan tukensa eduskunnan perustuslakivaliokunnalle perustuslain tulkitsijana. Valiokuntaa on toisinaan syytelty poliittisista päätöksistä.

Hidénin mukaan perustuslakivaliokunnan työ on ”yleensä ottaen laadukasta lakien perustulainmukaisuuden ennakkovalvontaa”. Valiokunnalle muodostunutta asemaa ja arvovaltaa voidaan hänen mukaansa ”pitää suomalaisen valtiokäytännön ehkä omintakeisimpana ja arvokkaimpana luomuksena”.

”Pidän perustuslakivaliokunnan suorittamaa valvontaa niin arvokkaana ja niin hyvin toimivana elementtinä Suomen valtiosäännössä, että siitä ei ole mitään syytä luopua”

”Sen muuttamista tarkoittaviin perustuslain muutoksiin ei nähdäkseni ole mitään aihetta.”

Eri asia on, onko valiokunnan käytännöissä ja valiokunnan toimintaan liittyvässä eduskunnan toimintakulttuurissa mahdollisesti kehitettävää. Käytäntöjen kehittäminen ei välttämättä vaadi normimuutoksia lainkaan tai voi edellyttää muutoksia eduskunnan työjärjestyksen tasolla”, Hidén jatkaa.

Hidén ei näe myöskään suurta tarvetta valtiosääntötuomioistuimelle, jota on ehdotettu korvaamaan tai tukemaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan etukäteisvalvontaa.

”Pidän perustuslakivaliokunnan suorittamaa [perustuslainmukaisuuden] valvontaa niin arvokkaana ja niin hyvin toimivana elementtinä Suomen valtiosäännössä, että siitä ei ole mitään syytä luopua”, Hidén toteaa raportissaan.

Hidén toteaa, että tällä hetkellä ei ole nähtävissä painavaa syytä muuttaa jotakin perustuslain yksittäistä säännöstä. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset voivat kuitenkin tuoda mukanaan myös perustuslain säännösten muuttamistarpeita, hän jatkaa.

”Jos juuri kaatuneen sote-uudistuksen piiristä sopii ottaa esimerkki, niin maakuntien perustaminen ja kansanvaltaisten päätöksentekoelinten asettaminen niihin olisi tehnyt asiallisesti aiheelliseksi ja lyhyessä ajassa oikeastaan välttämättömäksi säätää maakuntavaaleista ja niihin osallistumisoikeudesta myös perustuslaissa”, Hiden kirjoittaa.

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen toteaa tiedotteen kommentissaan, että selvityksessä ei tunnistettu itse perustuslaista johtuvia ongelmia, ”joten huomio on kiinnitettävä lain soveltamiskäytäntöihin sekä perustuslakikysymysten parempaan tunnistamiseen ja niihin liittyvien vaihtoehtojen arvioimiseen”.

LUE MYÖS:

Hässäkkä tiedustelulaeista sai kokoomuslaisen jyrähtämään – VU: ”Professorien aktivismi vakava uhka perustuslaille”

Sote-asiantuntijoilta poikkeuksellinen ulostulo HS:ssa: ”Ei ole totta” – Väite hallituksesta ei pidä paikkaansa

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jarkko Mynttinen

"Sote- ja maakuntauudistus nosti keskustelua myös lainsäädäntövallan siirtämisestä eli julkisten tehtävien antamisesta muun kuin viranomaisen hoidettavaksi."
Kyse ei suinkaan ole lainsäädäntövallan siirtämisestä, vaan julkisen vallankäytön siirtämisestä yksityiselle. Lainsäädäntövalta on vain eduskunnalla ja sen siirtämisestä yksityiselle ei kai sentään ole kysymys?

Jukka Mikkola

Nikulan komitea valmisteli perustuslain uudistuksen nykyiseen muotoonsa ja se tuli voimaan 1. maaliskuuta vuonna 2000. Silloin ei nähty ”metsää puilta”, vaan katsottiin pelkkiä puita. Tasavallan presidentin valtaoikeuksien rajoittamisella tehtiin virhe, joka tulee esille jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Kriisitilanteessa Suomi-laivassa on kapteeni, mutta kapteenilla ei ole täysiä päällikön valtaoikeuksia.

Mitenkähän nykyisin toimittaisiin, jos syntyisi ns. ”kassakaappisopimus” vuoden 1986 malliin, jossa uusi hallitus sovittiin jo ennen vuoden 1987 eduskuntavaaleja, mutta se ”meni puihin.” Väyrysestä oli tarkoitus tehdä pääministeri. Presidentti Mauno Koivisto laittoi tälle hankkeelle pisteen ja nimitti Harri Holkerin hallituksen muodostajaksi ja sittemmin pääministeriksi.

Arvi Hagelin

Perustuslaissa on samastettu saamelaisen alkuperäiskansan ja maahan muuttaneiden "kansanryhmien" subjektiiviset kieltä ja kulttuuria koskevat oikeudet.

Saamelaisille ei ole perustuslaissa tunnustettu alkuperäiskansan oikeudellista asemaa sen mukaan kuin kansainväliset sopimukset ja YK:n julistukset edellyttävät.

Suomen perustuslaki sortaa saamelaisia, joiden asumille ja omistamille veromaille valtio ensin saamelaisten maat hallinnollisilla päätöksillä ja lainsäädännöllä ryöstäen asutti uudisasukkaita ja riisti vielä kiinteistölainsäädännöllä perinteiseen asumiseen perustuvat maankäyttöoikeudetkin. Vähäväkisellä saamelaisella väestöllä ei ole ollut poliittista valtaa omaisuutensa puolustamiseksi rauhanomaisin keinoin eikä sotakalustoa puolustamiseksi aseellisesti. Roistokansat eivät riistä pienempiä kansoja vain aseellisesti vaan enemmässä määrin poliittisella toiminnalla.

Raimo Laine

Kyllä harmillisen moni asia vaan perustuslakiin kompastuu. Sitä pitäisi ainakin selkeyttää, jotta etukäteen voitaisiin ennakoida perustuslain vaikutus, mikä nykyisin ei ole mahdollista. Tulkinta on nykyisin lainoppineillekin
ylivoimaista.
Jos yritysmaailmakin toimisi noin tehtäisiin ensi vaikka kone ja sitten oikeusoppineet alkasivat kiistellä oliko se sallittua vai ei.

Kai Häppölä

Uudelta Suomelta hyvä, että asia on uutisoitu. Linkkejäkin kirjoitus sisältää, mutta jostain syystä jäin kaipaamaan linkkiä itse selvitykseen ja toimeksiannon sisältöön. Vasta siihen perehtyminen antaisi mahdollisuuden arvioida mm. toimeksiannon laajuutta ja toisaalta syvyyttä.
Tuleville hallituksille ja lakien valmisteluun osallistuville toivottavasti on osattu löytää opastusta, joka vähentäisi lainvalmistelun puutteita ja nopeuttaisi lainsäädännön etenemistä!

Markku Savikivi

Perustuslain kuudenteen eli tasa-arvopykälään pitäisi lisätä: "Etnisten ryhmien tasa-arvovaatimus koskee myös ruotsinationalisteja vieläpä aikuisten oikeasti."

Ja toiseen (?) pykälään pitäisi liittää: Maininta siitä, että Suomen alue on jakamaton, merkitsee aikuisten oikeasti sitä, että Ahvenanmaalla tulee noudattaa samaa lakikäytäntöä kuin mantereellakin.

Olikohan se 17. se kielipykälä?

Joka tapauksessa kielipykälässä pitää olla maininta: "Suomen kansalliskielet ovat suomi, ruotsi ja saame."