Perjantai 24.5.2019

Antti Rinteelle lisäapua aktiivimallin kaatamiseen? – VATT: Työllistymistä ei pystytä arvioimaan

  • Kuva: Satumaari Ventelä / Alma Talent arkisto
    Kuva
    ”Vaikka palveluihin osallistuminen näyttäisi kasvaneen uudistuksen jälkeen, on toistaiseksi epäselvää, onko tämä edistänyt työllistymistä avoimille työmarkkinoille”, VATT:n tutkijat toteavat aktiivimallin vaikutuksista.
|

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) antaa aika kylmän arvion Sipilän hallituksen päättämästä aktiivisuusmallista.

Vuoden 2018 alusta voimassa olleen aktiivimallin tavoitteena on lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyysjakson ajan.

Suomen ongelmallisessa yli sadantuhannen pitkäaikaistyöttömän tilanteessa Juha Sipilän (kesk) hallitus asetti vuoden 2016 keväällä valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman työmarkkinakeskusjärjestöjen ja hallituksen kolmikantatyöryhmän, jonka tehtävänä oli uudistaa työttömyysturvaa keinolla, jotka lisäisivät työllisyyttä vähintään 10 000 työpaikalla.

Työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen keinoista, joten Hetemäki jätti erimielisen raportin. Hallitus päätti kuitenkin viedä uudistusta eteenpäin eli vuoden 2018 alusta tuli voimaan työttömien aktiivimalli.

Malli sai heti voimaan tullessaan niin oppositiolta kuin työntekijäjärjestöiltä tyrmäävän vastaanoton. SDP:n hallitustunnustelija ja puheenjohtaja Antti Rinne lupasi kaataa aktiivimallin, kun hänen puolueensa pääsee valtaan.

Nyt jos koskaan aktiivimallin kaataminen tuleekin olemaan lähellä, jos Rinne onnistuu hallitustunnustelussaan.

”Ei pystytä arvioimaan”

Lisäapua kaatamiseen Rinne saa VATT:in uudesta tutkimuksesta ”Aktiivimalli ja ansiosidonnainen työttömyysturva”.

VATT:in arvion mukaan työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuminen kasvoi selvästi käyttöönoton jälkeen ja myös työttömyyden aikainen työskentely ja työttömyysturvalta poistuminen yleistyivät viime vuonna.

”Osittain kyse lienee [yleisen] työllisyystilanteen paranemisen vaikutuksesta”, VATT:in tutkijat Tomi Kyyrä, Hanna Pesola ja Roope Uusitalo kirjoittavat.

”Uudistuksen tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta keskeistä on aktiivimallin vaikutus työllisyyteen. Työllisyysvaikutuksia ei kuitenkaan tässä vaiheessa vielä pystytä arvioimaan muun muassa aineistorajoitteiden takia.”

Tutkijoiden mukaan aktiivimallin työllisyysvaikutukset riippuvat myös siitä, missä määrin palveluihin osallistuminen edistää työllistymistä.

”Vaikka palveluihin osallistuminen näyttäisi kasvaneen uudistuksen jälkeen, on toistaiseksi epäselvää, onko tämä edistänyt työllistymistä avoimille työmarkkinoille”, tutkijat toteavat.

Aika näyttää

Aika näyttää, mitä tapahtuu seuraavaksi. Eduskunta edellytti hyväksyessään lain, että sen vaikutuksia tulee seurata tarkasti.

Luovutaanko aktiivimallista kokonaan vai korjataanko sen valuvikoja edelleen muun muassa sen suhteen, että eri TE-toimistoilla eri alueilla on rajallinen kyky järjestää työttömille minkäänlaisia aktiviteettejä.

Ainakin pitkäaikaistyöttömien määrä on toki pudonnut selvästi vuoden 2016 yli 120 000 henkilöstä tämän vuoden maaliskuun hieman päälle 60 000 henkilöön.

VATT:in tutkijat toteavat kuitenkin selkeästi, että tämä on juuri ongelma mallin vaikutuksia selvitettäessä: vaikutusten arviointi on vaikeaa, koska malli koski lähes kaikki työttömiä ja koska malli otettiin käyttöön noususuhdanteessa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Rautomäki

"..vaikutusten arviointi on vaikeaa, koska malli koski lähes kaikkia työttömiä.."

"lähes kaikkia" selittyy sillä, että aktiivimallia ja sen rangaistusta, työttömyyskorvauksen alentamista ei sovellettu työttömiin ulkomaalaisryhmiin.
Demokraattistako?

Kaarina Leinonen

Kun ajatellaan suomalaista ja maahanmuuttajatyötöntä he ovat täysin eri "kategoriassa" yhteiskunnan "hyväksikäytön" suhteen. Suomalaiset ovat alkuperäisiä kansalaisia jotka ovat tehneet työtä joko koulutettuina tai kouluttamattomina aina, hyödyttäneet suomen kansantaloutta. Sitten tulee maahanmuuttajien joukkio joka haluaa osille suomen hyvinvoinnista lisääntyvine lapsineen ja äiteineen jotka eivät halua työhön ja tuottaviksi kansalaisiksi. Muuttajat ovat jo kertoneet että haluavat elää "Kelan rahoilla". Ja kun näitä lapsia siitetään "sinne ja tänne" saattaa suomalaisilla vähävaraisilla olla heikot oltavat. Puhumattakaan siitä että ne isän enon kummin kaiman perheet myös pitäisi saada Suomeen. Siinä mielessä ei suomi voi "elättää" työtä tekemättömiä ihmisiä "Kelan rahoilla" hamaan hautaan. Suomalaiset taitaa kuolla nälkään ennen sitä !

Kaarina Leinonen

Erikoista ettei työttömiltä maahanmuuttajilta otettu sitä 5 %:ia pois vaan pantiin alkuperäiset suomalaiset kärsimään. Oliko se vaikutusten arviointi "vaikeaa" kun ei haluttu näyttää ja arvioida maahanmuuttajan ja suomalaisen välillä tapahtuvaa "kärsimystä" ?

Topi Rantakivi

Kun tekee 1 tunnin työtä viikossa, niin lasketaan työlliseksi. Kuitenkin leikkuri koski yli 150 000 ihmistä ja samaan aikaan on toimeentulotuet nousseet roimasti ja niissäkin on sellaisia, mitkä ei lasketa työttömiksi.

Siksi rajalliset aineistot, jotta ei nähtäisi totuutta. Pitäisi nämä saada auki luettaviksi.

Marita Suo

Suomessa tehdään monia malleja ja säädöksiä, joita ei arvoida/seurata ns. tuloksia.
Toiminnan seurannasta/arvioinnista saatu palaute kehittää asioita. Miten asioita muokkaa/kehittää, ellei minkäänlaista seurantaa ole. Järjetöntä!!!!