Maanantai 17.6.2019

Riita 24 tunnin lisätyöajasta: 50 000 ihmisen sopimus kaatui jo – Teollisuusliitto niittaa: ”Emme tule suostumaan”

Luotu: 
21.5.2019 11:32
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Riku Aalto.
|

SAK:hon kuuluvan Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto linjaa jyrkän ein kilpailukykysopimuksen jatkolle liiton työehtosopimuksissa.

Aalto sanoi Teollisuusliiton kevätvaltuuston puheessaan, että työajasta näyttää muodostuvan syksyn työehtosopimuskierroksen koetinkivi.

”Tai tarkemmin sanottuna työajan pidennyksen poistamisesta sopimuksista”, Aalto tarkentaa.

LUE MYÖS: Juha Sipilä avautuu kikystä: ”Olin liian sinisilmäinen” – 11 742 €/kk -avaus meni puihin

”Teollisuusliitto neuvottelee 33 työehtosopimusta. Teknosektorin sopimuksista tuo 24 tunnin lisätyöaika on irtisanottu, samoin muutamasta muusta sopimuksesta se on poistunut tai poistumassa. Jäljelle jää kuitenkin 25 sopimusta, joissa työajan lisäys on kirjoitettu sisään tessien teksteihin”, Aalto sanoi puheessaan.

”Joten kyllä siinä vääntämistä riittää, mutta tuo 24 tunnin poistaminen on ilman muuta yksi kärkitavoitteistamme. Muun muassa Teknologiateollisuuden neuvotteluissa työnantaja lähtee siitä, että kyseinen 24 tuntia löytyisi edelleen tulevasta sopimuksesta tai vähintäänkin sille poistuvalle työajalle lasketaan hinta. Tähän emme tietenkään tule suostumaan”, Aalto linjaa.

Talvella ay-puolella hämmensi pääministeri Juha Sipilän (kesk) lausunto kilpailukykysopimuksesta eli kikystä. LUE TARKEMMIN: Juha Sipilän kiky-lausunto hämmästyttää: ”Tulee iso myrsky”

Sipilä sanoi tuolloin, että että 24 tunnin vuotuinen työajan lisäys eli kiky jatkuu tästäkin eteenpäin. Sipilän lausunnosta sai kuvan, että pääministeri pitää kilpailukykysopimusta pysyvänä ratkaisuna, mutta työntekijäpuolella monella oli asiasta eri tulkinta.

LUE MYÖS: Antti Rinne opasti SAK:laisia palkankorotuksista – ”Nyt näyttää jonkin verran pahalta”

Yli 50 000 ihmistä koskeva optiovuosi kaatui jo kikyyn

Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö Ylemmät toimihenkilöt YTN on tänä keväänä neuvotellut teknologiateollisuuden alalla sopimuksensa kolmannesta optiovuodesta. Neuvottelut ovat koskeneet vuoden 2020 palkkaratkaisua ja mukana on ollut myös työajan pidennys, Uusi Suomi kertoi helmikuussa. LUE JUTTU: Nyt alkaa yli 50 000 palkansaajaa koskeva kiky-vääntö – Ay-liitto varautuu jo täystörmäykseen

YTN tiedotti hiljattain, että optioratkaisut kaatuivat juuri kiky-asiaan.

YTN:n teknologiateollisuuden sopimus koskee vajaata 60 000 ylempää toimihenkilöä teollisuudessa ja se on Suomen toiseksi suurin teollisuuden alan työehtosopimus.

”Ylemmät toimihenkilöt YTN ja Teknologiateollisuus ry eivät päässeet sopuun kilpailukykysopimukseen kuuluneesta 24 tunnin palkattoman työajan pidennyksen poistamisesta. Tämä tarkoittaa, että nykyiseen työehtosopimukseen kuulunut optiovuosi raukesi”, YTN tiedottaa.

YTN:n mukaan työnantajapuoli eli Teknologiateollisuus ”lähti siitä, että se ei neuvottele sellaisesta palkkaratkaisusta, jossa työajanpidennystä ei ole mukana”.

Neuvottelut ovat nyt siirtyneet syksyyn. Nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa lokakuun loppuun asti. YTN:n mukaan auki ovat kaikki sopimusmääräykset mukaan lukien työajan pidentäminen.

LUE MYÖS: Li Andersson tyrmää kovat työllisyystoimet – Lomarahat leikkaavaa kiky-linjaa ”ei voi jatkaa”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Antti Harkila

Riku Aalto, minä haluan itse päättää yhdessä työnantajani kanssa millä ehdoilla menen töihin tai en! En halua siihen sinun ohjeistustasi! En myöskään halua vaihtoehtoisesti jäädä kortistoon kiukuttelemaan työttämyyttäni ja pientä eläkettäni jos kerran töitä on tarjolla!
P.S.
Minullakin olisi haluja neuvotella sinun palkkaehdoistasi!

Petri Kokko

just tuollaisten harkiloitten, työnantajien perseennuolijoiden takia tällainen työnantajien oikeistoallituksen päätöksillä riistopolitiikka on mahdollista. Minäkään en halua että ulkopuoliset tahot puuttuvat tekemääni työsopimukseen, palkkaukseen tai/ja sovittuihin työaikoihin joten en saneluun, uhkauksiin ja painostukseen lankea

Uusi Suomi Ylläpito

Hei!

Tunnistamattomien käyttäjätunnusten kommentointi on päätetty sallia rajoitetusti. Niiden luoma sisältö jää aina ennakkomoderoitavaksi ennen julkaisua. Tämän takia kommentteihin ilmaantuu toisinaan kuvattomia tunnuksia yms.

Toisinaan myös esim. profiilin päivitys Facebookin puolella aiheuttaa kuvien katoamista US:n puolella.

Kuvattomia ja feikeiltä vaikuttavia tunnuksia saa aina ilmoittaa ylläpidolle.

Terveisin
US Ylläpito

Jarkko Mynttinen

Ajatuksia ei kirjoiteta valokuvilla vaan älyllä. Järkevä ja älyllinen keskustelu täällä edellyttää tietoa ja ajattelutaitoa sekä ajattelun ilmaisemista sanoin. Valokuva ei tuo tähän prosessiin mitään lisäarvoa, ei toisin sanoen vakuuta ainakaan minua yhtään enempää kuin ajattelun lopputuloksena syntyneen mielipiteen ilmaiseminen sanoin ilman valokuvaa. Vain sanoiksi puetut ajatukset ovat ainakin minulle tärkeitä ei valokuvat, jotka päinvastoin saattavat estää tai rajoittaa ilmaisemasta vapaasti todellista mielipidettä. Itse ainakin olen kiinnostunut enempi rehellisestä kuin valheen alle verhotusta mielipiteestä Valokuvien sijaan kannustan muodostamaan mielipiteen tietoon ja ajatteluun perustuen.

Hyvät herrat Hakala ja Kokko, miksi kiukuttelette valokuvista jos ette kerran pidä Harkilan kommentista? Kannattaisi vasta asiallisemmin, vaikka hänen mielipiteensä olisi kuinka vastenmielinen. En keksi mitä tekemistä valokuvalla on Harkilan ilmaiseman mielipiteen kanssa tai en ainakaan olisi kiinnostunut hänen mielipiteestään jos se valokuva siihen jotenkin vaikuttaisi.

Tarja Laakso

Sen sijaan, että lisätään työaikaa, pitäisi lyhentää työaikaa, jotta töitä riittäisi useammille. Siis vaikka niin, että palkka pienentyy samassa suhteessa, jolloin siitä hyötyisivät varsinkin työnantajat tehokkaampien työntekijöiden muodossa ja julkishallinto siltä osin, että työttömien määrä vähentyisi (mahdollisesti - se ei ole kuitenkaan varmaa, koska aikanaan tehtyjen kokeilujen lopputuloshan oli pitkälti se, että työntekijät saivat yhtä paljon aikaiseksi 6 tunnin työpäivän aikana kuin 8 tunnin työpäivän aikanakin). Julkishallinnon ehkä sitten pitäisi tulla sen verran vastaan, että verot pienentyvät niin ettei käteen jäävä raha pienentyisi kovin suurelta osin (tämähän keski- ja suurituloisilla hoituu puoliksi progression kautta, mutta pienituloisilla kun verot eivät pienene kovin suuresti kun eivät maksa nykyiselläänkään kovin paljon veroja, heillä ehkä näkyisi enemmän palkan pienentyminen).

Työnantajathan haluavat pitää Suomessa yllä työttömien armeijaa, se on heidän etunsa, koska silloin he voivat sanella entistä helpommin ehtoja (sekä työntekijöilleen että julkishallinnon suuntaan). Mutta julkishallinnon näkökulmasta työajan lisääminen ei ole kovinkaan hyvä ratkaisu, koska se vie työpaikkoja työttömiltä ja lisää sairastelun kautta julkishallinnon kustannuksia jne. (kilpailukykyä se ei kuitenkaan paranna merkittävästi ainakaan, voi käydä jopa päinvastoin väsyneiden työntekijöiden ja sitä kautta työn tuottavuuden heikkenemisen kautta).

Lisäksi on huomioitava, että jokainen työnantaja voi sopia paikallisesti työntekijöidensä kanssa varsin laajasti työehdoista - kunhan ei alita minimisopimuksia. Minusta on syytä olla jonkinlaiset minimiehdot niitä varten, jotka eivät ole siinä asemassa että pystyisivät sanelemaan työehdoistaan (ollessaan huomattavasti heikommassa asemassa sopimisessa työnantajaansa nähden - erityisesti kun edellinen hallitus teki kaikkensa, että työntekijöiden asema entisestään heikkenisi kaikin tavoin ja lisäksi palkka pienentyisi niin että myös työssäkäyvät joutuvat turvautumaan erilaisiin tukiin eli että valtio maksaa osan palkasta käytännössä), vaikka joku henkilö katsoisikin olevansa niin hyvässä neuvotteluasemassa, että pystyy tasaveroisesti neuvottelemaan työnantajansa kanssa.

Pekka Makkonen

Joillakin aloilla on jo jonkun aikaa ollut työvoimapula niin ei se työajan lyhennys joka paikkaan sovi. Sitä en oikein usko, että kovin paljoa innostusta herättää palkan pienentyminen. Sitten on vielä kolmivuorotyöt. Pitäisi muuttaa nelivuorotyöksi. Siinä kyllä työpaikkoja aukeaisi, mutta löytyykö oikeasti tekijöitä. Esim. palvelutalot, sairaalat jne.

Kaarlo Kunnari

Väitteesi Tarja;"Sen sijaan, että lisätään työaikaa, pitäisi lyhentää työaikaa, jotta töitä riittäisi useammille. Siis vaikka niin, että palkka pienentyy samassa suhteessa, jolloin siitä hyötyisivät varsinkin työnantajat tehokkaampien työntekijöiden muodossa" Taidamme olla aivan erilaisia ihmisiä, sillä minulla ainakin kesti aikansa ennenkuin kykenin jatkamaan aivotyötä ja keskittymistä vaativaa työohjeiden laatimista tai muutostyön suunnittelua. Rutiinityötä voi tehdä lyhyellä työajalla, mutta suunnittelua ei , en ainakaan minä siihen pystynyt urakkatahdilla. Paneutuminen asiaan jo vei aikansa ja uppoutuminen siihen vei jopa ajan tajun eli huomasin olleeni töissä muutaman tunnin yli normaalin. Palaaminen normaaliin viikkotyöaikaan 40 h/viikko ei ole mielestäni paha. Se lisää tehokkuutta, kun ei kesken työpäivää aleta odottelemaan työajan loppumista, tai ei aloiteta mitään ruokatunnin jälkeen, koska sitä ei ehditä tehdä ennen työajan loppumista.

J Alenius

Ei nämä kikyt mielestäni oikein ole työaikaa lisänneet. Esim viime vuonna ei ollut edes mahdollista tehdä ylitöitä, joten 3 päivän palkka otettiin pois joulukuussa (suoraan vissiin osakkeenomistajille). Tänä vuonna vielä pahempi. Ollaan lomautettuna 4 ajanjaksoa (työajan lyhennystä) ja maksetaan silti kikyjä otettuna pois pekkasista (työajan pidennystä?). Tekisitte edes sellaiset sopimukset ettei työnantaja voisi ihan härskisti käyttää niitä hyväksi.

Vallu Novanto

Kiky sopimus kompensoitiin yli 100%.
Perutaanko nyt nämäkin ja duunari jää lopulta taas tappiolle, paitsi julkisen työntekijät, jotka saavat takaisin muita paremmat eriarvoistavat t lomarahat, kuin heidän palkkansa maksavat perusduunarit.

Tarja Eklund

Ammattiliittojen on puolustettava jäsentensä oikeuksia olipa hallituksessa mitkä puolueet hyvänsä. Lomarahojen leikkaaminen vain julkisen sektorin työntekijöiltä oli väärin. He joilta ei leikattu voivat huudella puskista mutta olisivatko olleet itse valmiita samaan eli leikkaamaan lomarahojaan muka yhteiskunnan pelastamiseksi. Julkisella puolella palkat ovat olleet huonommat kuin yksityisellä ja tätä on kompensoitu lomaoikeuksilla joita nyt kritisoidaan. Olemme nähneet mitä seuraa julkisen sektorin alasajosta. Vanhusten huollossa, päivähoidossa, opetuksessa. Nyt pitää ottaa järki käteen ja alkaa arvostaa yhteiskunnan palveluja ylläpitäviä työntekijöitä ja lopettaa työ,-ja palkkaehtojen heikennykset.

Tarja Laakso

Joskus aikanaan ehkä on ollut niin, että julkisen sektorin työntekijöiden palkka oli yksityisiä pienempi, mutta tänä päivänä tilanne on kyllä toinen osittain - riippuu siitä, onko työntekijä kunta- vai valtion puolella. Ainakin jos katsoo keski/mediaaniansioita. Pikaisesti löysin vuoden 2017 tilaston:
Kokonaisansion mediaani (yhteensä): Valtio: 3641, Yksityinen: 3095 ja Kunta 2760. Ja mielenkiintoisempi tilasto on silloin kun katsotaan sukupuolijakoa... (valtiolla miesten mediaani 3965, naisten 3208 - vastaava yksityisellä puolella 3319 / 2802, kuntapuolella 3159 / 2701 - eli naisilla ero verrattuna yksityiseen on pienempi kuin miehillä ja ovat melko lähellä yksityistä sentään - valtion palkkoihin toki on heilläkin matkaa aika lailla).

Eli ainakaan valtion työntekijöiden ei enää pitäisi parkua huonoista palkoista - ne ovat selkeästi paremmat kuin yksityisellä puolella (minusta ainakin tuo yli 600 euron ero mediaanipalkkaan on aika suuri ero - eli kaikki yhteensä mediaanipalkka oli 3018 euroa - miehillä 3332 ja naisilla 2771 - siinäkin huikea ero).