Maanantai 17.6.2019

Vihreiden Heidi Hautala EK-tentissä: ”50 %:n virhe” vaikeuttaa entisestään hallitusneuvotteluissa

Luotu: 
22.5.2019 16:02
|

Vihreiden eurovaaliehdokas Heidi Hautala pitää selvänä, että uusi käänne Suomen metsähakkuuasiassa vaikeuttaa jo ennestään hankalaa hiilinieluvääntöä parhaillaan käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa.

Neuvotteluissa ovat mukana sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp. Erityisesti vihreät ja keskusta ovat olleet napit vastakkain metsähakkuista. Ilmastopöydän työ on pahimmin kesken olevien joukossa, hallitusneuvotteluiden vetäjä Antti Rinne (sd) sanoi tänään.

Yle kertoi eilen, että Suomessa suunnitellaan jopa 18 miljoonaa kuutiota enemmän metsien hakkuita kuin EU sallii. Aiemmin kävi ilmi, että Luonnonvarakeskus Luke on laskenut hakkuumetsien alan väärin, ja virhe on jopa 50 prosenttia.

”Eilenhän kävi lopullisesti ilmi, että Suomi on esittänyt aikalailla inflatoituja lukuja EU:n viitearvoihin hiilinieluista. Tämä oli se suuri taistelu, jota Euroopan parlamentissakin käytiin 1,5 vuotta sitten”, Hautala sanoi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n eurovaalitentissä.

”Meidän pitää tehdä hakkuupäätökset parhaaseen tutkimustietoon nojaten. Meidän pitää saada jonkinlainen valtakunnallinen mekanismi sille, kuinka monta jättisellutehdasta tänne mahtuu. Meillä ei ole sellaista”, Hautala jatkoi.

LUE MYÖS: Sanna Marin sanoo suoraan: Hallitusneuvotteluissa hankala kiistakapula – ”Oma pöytäni yksi haastavimmista”

Hautala esitti esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointilain muuttamista niin, että kun myönnetään ympäristölupa, ”niin silloin siinä edellytettäisiin myös raaka-aineen hankinnan kestävyyden tarkastelu”.

”Toinen mahdollisuus on se, että huutokaupataan sen kiintiön puitteissa se, mikä yritys haluaa niitä hakkuuoikeuksia, voi niitä ostaa”, Hautala ehdotti.

Hautalalta kysyttiin, vaikeuttaako tilanne hallitusneuvotteluita.

”Ihan varmasti [vaikeuttaa]. Jos 50 prosenttia on se virhe, jonka Luke on tehnyt näihin lukuihin, niin totta maar se vaikuttaa!” Hautala vastasi.

Hallitustunnusteluiden alussa vihreät kyseenalaisti Metsä Groupin Kemiin kaavaileman uuden biotuotetehtaan ja siihen liittyvät valtion tukemat liikenneinvestoinnit, joille hallitustunnustelija Rinne oli jo antanut alustavan siunauksensa.

Metsähakkuut ovat mukana myös puolueiden hallitustunnustelijalle osoittamissa vaatimuksissa. Siinä missä vihreät vaativat hakkuiden pienentämistä ”ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta kestävälle tasolle”, keskusta taas ei hyväksy ”toimia, joilla metsien kestävää käyttöä rajoitetaan”. Jopa keskustan kynnyskymyksissä on kirjaus ”turvataan puunkäytön maltillinen lisääminen”.

Kuten Hautala EK:n tentissä toi esiin, EU:n lulucf-päätökset asettavat rajoituksen sille, kuinka paljon Suomessa voi kestävästi hakata metsää.

Hautala kritisoi lulucf-päätöstä tuoreeltaan vuonna 2017.

”Euroopan parlamentin täysistunnon äänestystulos mahdollistaa sen, että Suomi voi tulevina vuosina lisätä metsien hakkuita merkittävästi. Tämä Suomen hallituksen ajama linja sallii päästöjen piilottamisen ja metsien hiilinielujen pienenemisen”, Hautala kritisoi tuolloin.

LUE MYÖS: Suomen voitto? Neljä suomalaismeppiä vastusti Torvaldsin metsäkompromissia

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pekka Hautaa

Nykyään laitetaan kasvihuoneisiin CO2 jotta kasvit ksavaisi nopeammin. Toinen hyöty on kun kasvii kuluttaa vähemmän vettä. Kyllä luulisi että tämä yhtälö toimisi luonnossakin vai toimiiko siellä toiset luonnonlait.?????

Mikko Toivonen

Hannu seuraa mielenkiintoisia lähteitä. Niin minäkin ja erityisesti sellaisia mitkä liittyvät metsien kasvuun ja niiden toimimiseen liian hiilidioksidin palauttajana kiinteään orgaaniseen tilaan.

Silloin on kyllä valitettavan selvää, että juuri metsää ei saisi teollisessa mittakaavassa ainakaan polttaa vaan voidaan sanoa, että jokainen pellettilasti tai hakelasti mikä poltetaan kaupunkien ja kuntien lämpölaitoksissa on sekä ilmasto, että metsäluonto murha

Puuta kyllä voidaan käyttää mutta mieluiten mahdollisimman pitkään pysyvään tuotteeseen kuten rakentaminen tms. Kiinalaisen kankin pyyhkiminen lähes sellulla on hyvin pikaisesti joko metaanina tai hiilidioksidina takaisin kierrossa.
Parempi olis puun polttamisen lopettamisen lisäksi korvata myös vessapaperi kasisuihkulla. Onneksi se onkin simppelimmässä muodossa yleisintä kaukoidässä. Meillä on suihkujen suhteen jo niin hyvä infra, että vessapaperi voitaisiin käytännössä lopettaa. Itse en ole vessapaperia käyttäny enää noin 25 vuoteen. Tai käytän kyllä vähän nessuna!

Hiilidioksidi sinänsä ei kriittisen vaarallista ole ja tila erittäin vähillä toimenpiteillä korjattavissa mittavasti. Pahempaa ovat erilaiset partikkelit joita tupruaa puuta ja turvetta polttavista piipuista ja mitä tahansa merkkistä dieseliä sieselkoneissa poltettaessa.
Metaanit ja eräät muut kaasut lopettavat haitallisimmat päästöt heti kun diesel laitetaan metaanilla pyörimään ja hiilidioksidin määräkin putoaa roimasta
Meillä Suomessa ei edelleenkään ole Valtameriterminaalia LNG kaasulle eikä mitään insentiiviä nopeutetusti tuottaa metaanivetoista raskasta liikennette maihin, kiskoille tai laivoihin. Kaikki siksi että kepu ja tilkkumetsänomistajan totaalinen harhainen itsevale on että puhdasta tulee kun minun metsäni leimahtaa

Veikko Hintsanen

Tajusikohan Hautala kaiken mitä sisältyy tuohon kappaleeseen yllämainitussa artikkelissa:

" Hautala esitti esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointilain muuttamista niin, että kun myönnetään ympäristölupa, ”niin silloin siinä edellytettäisiin myös raaka-aineen hankinnan kestävyyden tarkastelu”.

Minusta siinä on lähtökohta erittäin suurille liikennepoliittisille uus arvioinneille , EU liikennestrategian tavoitteiden mukaan otoille , ELYjen henkilökunta ja toimenkuva uudistuksille, koskien ympäristöpäästöjen strategista arviointia jne... tarkemmin blogissa http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276348-hautalan-esittama...

Meillähän on ollut jo voimassa vuodesta 2017 toukokuulta YVA-laki ja YVA-asetus, joissa jo vaaditaan raaka-aineen hankinnan kestävyyden tarkastelua:

252/2017 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, 1 luku "Yleiset säännökset":

1 §
Tavoite

Tämän lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja arvioinnin yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kaikkien tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia.

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) ympäristövaikutuksella hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Suomessa ja sen alueen ulkopuolella:

a) väestöön sekä ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen;

b) maahan, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen sekä eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, erityisesti niihin lajeihin ja luontotyyppeihin, jotka on suojeltu luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY nojalla;

c) yhdyskuntarakenteeseen, aineelliseen omaisuuteen, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön;

d) luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä

e) a–d alakohdassa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin;

2) ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä 3 luvun mukaista menettelyä, jossa tunnistetaan, arvioidaan ja kuvataan tiettyjen hankkeiden todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea;

3) ympäristövaikutusten arviointiohjelmalla hankkeesta vastaavan laatimaa suunnitelmaa tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä;

4) ympäristövaikutusten arviointiselostuksella hankkeesta vastaavan laatimaa asiakirjaa, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista;

5) hankkeesta vastaavalla toiminnanharjoittajaa tai sitä, joka muutoin on vastuussa tässä laissa tarkoitetun hankkeen valmistelusta tai toteuttamisesta;

6) yhteysviranomaisella viranomaista, joka huolehtii siitä, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään;

7) osallistumisella hankkeesta vastaavan, yhteysviranomaisen, muiden viranomaisten ja niiden, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjen ja säätiöiden, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea, välistä vuorovaikutusta ympäristövaikutusten arvioinnissa;

8) perustellulla päätelmällä yhteysviranomaisen hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista tekemää perusteltua johtopäätöstä, joka on tehty arviointiselostuksen, siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen, kansainvälisen kuulemisen tulosten sekä yhteysviranomaisen oman tarkastelun pohjalta;

9) luvalla viranomaisen hankkeen toteuttamiseen myöntämää lupaa tai muuta siihen rinnastettavaa päätöstä."

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170252

---

277/2017

Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) nojalla:

1 §
Hankkeesta vastaavalta edellytettävät tiedot päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa

Hankkeesta vastaavan on toimitettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017), jäljempänä YVA-laki, 11 §:ssä tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle YVA-lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa koskevaa päätöksentekoa varten seuraavat tiedot:

1) hankkeen kuvaus, erityisesti

a) kuvaus hankkeen fyysisistä ominaisuuksista ja tarvittaessa purkutöistä;

b) kuvaus hankkeen sijaintipaikasta, ottaen erityisesti huomioon niiden maantieteellisten alueiden ympäristön herkkyys, joihin hanke todennäköisesti vaikuttaa;

2) kuvaus niistä ympäristönäkökohdista, joihin hankkeella on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia; sekä

3) siltä osin kuin tietoa hankkeen mahdollisista todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista on saatavilla, kuvaus näistä vaikutuksista, jotka johtuvat

a) ennustetuista jäämistä ja päästöistä sekä tarvittaessa jätteiden muodostumisesta; tai

b) luonnonvarojen, erityisesti maaperän, maan, veden ja luonnon monimuotoisuuden, käytöstä.

Päätöksenteon perustana olevat tekijät, joista säädetään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 2. liitteessä, on otettava tarvittaessa huomioon koottaessa 1–3 kohdan mukaisia tietoja.

2 §
Luonnonympäristön sietokyvyn ottaminen huomioon päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa

Päätettäessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta YVA-lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on lain liitteessä 2 olevan 2 kohdan c alakohdassa mainitun luonnonympäristön sietokyvyn osalta otettava huomioon erityisesti:

1) kosteikot, ranta-alueet ja jokisuut;

2) rannikkoalueet ja meriympäristö;

3) vuoristo- ja metsäalueet;

4) kansallis- ja luonnonpuistot;

5) lain nojalla luokitellut tai suojellut alueet sekä jäsenvaltioiden luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY perusteella määrittelemät Natura 2000 -alueet;

6) alueet, joilla unionin lainsäädännössä vahvistetut ympäristön laatustandardit on jo ylitetty, niitä ei ole noudatettu tai niiden arvioidaan ylittyneen;

7) tiheään asutetut alueet; sekä

8) historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät maisemat ja kohteet."

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170277

--

Myös SEA-/SYA-direktiivi määrää saman:

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (niin sanottu SEA-direktiivi (EY) N:o 42/2001, EUR-Lex) sekä YK:n Euroopan talouskomission strategista ympäristöarviointia koskeva pöytäkirja, jotka edellyttivät muutoksia myös maankäyttö- ja rakennuslakiin ja -asetukseen.

https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Ymparistovaikut...

-> löytyvät MRA 10 §, 17 § ja 25 §.