Tiistai 18.6.2019

Tässäkö eurovaalien suomalaiset voittajat tänään? Seuraa täältä, meneekö ehdokkaasi läpi

Luotu: 
26.5.2019 09:15
  • Kuva: EPA/All Over Press
    Kuva
    Suomesta valitaan 751-paikkaiseen europarlamenttiin ensivaiheessa 13 jäsentä.
|

Äänestäjät päättävät tänään sunnuntaina, ketkä kustakin Euroopan unionin jäsenmaasta pääsevät edustamaan maataan Euroopan parlamenttiin tulevaksi viideksi vuodeksi.

Suomesta valitaan 751-paikkaiseen europarlamenttiin ensivaiheessa 13 jäsentä eli niin sanottua meppiä (MEP = Member of the European Parliament). Vaalipiirinä on koko maa.

Koska Britannia on päättänyt erota EU:sta, jättävät sen tänään valittavat edustajat europarlamentin siinä vaiheessa, kun ero astuu voimaan. 

Tuolloin, ehkä tulevana syksynä, parlamentin paikkajakoa rukataan, missä yhteydessä Suomen paikkamäärä nousee 14:ään. Tämä Suomen 14. meppikin valitaan tänään.

Kerrataanpa hieman puolueiden välisiä vaaliasetelmia ja nimiä. Tällä hetkellä kokoomuksella ja keskustalla on kummallakin kolme meppiä, sdp:llä ja perussuomalaisilla kaksi sekä vihreillä, vasemmistoliitolla ja rkp:llä kullakin yksi.

Tämän päivän vaaleissa selkeimmältä voittajalta näyttää Suomessa ennusteiden mukaan vihreät. Jos ei ihmeitä tapahdu, vihreät saa europarlamenttiin toisen edustajan. On puhuttu myös kolmannen paikan mahdollisuudesta.

Erityisen vahvoilla Brysseliin on vihreistä europarlamentaarikko Heidi Hautalan lisäksi puolueen entinen puheenjohtaja Ville Niinistö. Listalla on toki kansanedustajia ja muitakin tunnettuja hahmoja, eli ei se kirkossa kuulutettua ole.

Muut kuin vihreät eivät paikkamääräänsä ennusteiden mukaan lisää. Tämä tarkoittaa sitä, että menettäjänäkin olisi vain yksi puolue. Vaaravyöhykkeessä on erityisesti keskusta ja sen kolmas paikka.

Kun mennään keskustalaisiin nimiin, vahvimmilla lienee eduskunnassa vuosikymmeniä vaikuttanut kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Vahvoilla ovat luonnollisesti myös istuvat mepit Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä.

Viimeksi, kevään 2014 eurovaaleissa, Katainen ja Vehkaperä eivät olleet keskustan kärkinimiä. Silloin läpi meni Olli Rehnin ja Paavo Väyrysen lisäksi Anneli Jäätteenmäki. 

Kukaan kolmikosta ei ole nyt ehdolla keskustan riveissä. Rehn on jättänyt europarlamentin, Jäätteenmäki ei lähtenyt enää ehdolle ja Väyrynen pyrkii Brysseliin tähtiliikkeen listalta.

Vehkaperä nousi Väyrysen paikalle hänen lähdettyään eduskuntaan ja Katainen pääsi Hannu Takkulan paikalle hänen tultua valituksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. Takkula taas oli perinyt paikkansa Olli Rehniltä.

Ei ole myöskään saletissa, että koko kokoomuskolmikko Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa saa jatkoja, vaikka puolue kolmeen paikkaan yltäisi.

Sarvamaa pääsi Brysseliin varasijalta kesällä 2014, jolloin Alexander Stubbin valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi. Kovimpia haastajia kokoomuskolmikolle lienevät entinen meppi Eija-Riitta Korhola ja EU-virkamiehenä työskentelevä Aura Salla.

Demareista Liisa Jaakonsaari jää pois, ja tilalle Miapetra Kumpula-Natrin seuraksi saattaa hyvinkin päästä eduskunnan entinen puhemies Eero Heinäluoma. 

He ovat tarjolla myös Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi Jyrki Kataisen (kok) jälkeen. Kaksikon ohitse komissaariksi saattaa tosin kiilata kansanedustaja Jutta Urpilainen (sdp), joka ei ole eurovaaleissa ehdolla.

Perussuomalaisista varmimpana läpimenijänä europarlamenttiin voi pitää puolueen varapuheenjohtajaa ja viimevuotisten presidentinvaalien ehdokasta Laura Huhtasaarta. Hänen lisäkseen Brysseliin saattaisi päästä Teuvo Hakkarainen tai Sebastian Tynkkynen, kun paikkoja perussuomalaisille on tarjolla ilmeisesti saman verran kuin viimeksi eli yhteensä kaksi.

Meppi Pirkko Ruohonen-Lernerin jatkomahdollisuudet eivät näytä kotimaan politiikassa tunnettujen hahmojen rinnalla parhailta mahdollisilta. Perussuomalaisten toinen euroedustaja, puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolestaan ei ole nyt vaaleissa ehdolla.

Vasemmistoliiton yhden mepin paikan voi hyvinkin saada eduskunnasta pudonnut Silvia Modig tässä tilanteessa, kun kansanedustajaksi päässyt Merja Kyllönen ei ottaisi paikkaa vastaan.

Voidaan pitää mahdollisena, että myös puolueen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Hanna Sarkkinen luopuisi paikastaan Modigin hyväksi, jos sen onnistuisi tänään vaaleissa saamaan.

Gallupit ovat viitanneet siihen, että rkp putoaa europarlamentista. Se ei pidä välttämättä kutiaan muun muassa siksi, että Ahvenanmaa ei ole gallup-otoksissa mukana. Rkp:stä Nils Torvaldsilla on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet saada jatkot Brysselissä.

Kiinnostavaa on, miten äänestäjät suhtautuvat kristillisdemokraattien puheenjohtajaan Sari Essayahiin, koska hän on sanonut avoimesti, ettei toimisi europarlamentaarikkona kuin heinäkuusta tämän vuoden loppuun kestävän Suomen EU-puheenjohtajakauden ajan.

Essayah sai vuoden 2009 eurovaaleissa vajaat 54 000 ääntä ja jos hän nyt yltäisi vastaavaan pottiin, tarvitsisi muu kd:n lista toisen mokoman, jotta paikka irtoaisi.

Perusmatematiikka menee noin 40 prosentin äänestysaktiivisuudella niin, että yksittäinen EU-vaalilista tarvitsee yhden paikan saamiseksi noin 100 000 ääntä, kahteen paikkaan tarvitaan 200 000 ääntä ja niin edelleen.

Ennakkoarvioissa kristillisdemokraatit eivät saa nyt paikkaa europarlamentissa, kuten eivät saaneet viimeksikään. Jos kd kuitenkin voittaisi paikan Essayahin pelikuviolla, voisi paikalle päästä hänen vetäytyessään kansanedustaja Peter Östman, joka voisi kerätä vaaleissa kd-listan toiseksi suurimman äänipotin.

Britannian EU-eron eli brexitin toteutuessa Suomi saa siis 14. paikan europarlamenttiin. Se mennee gallupien pohjalta vihreille, perussuomalaisille tai kokoomukselle, mutta voisi esimerkiksi kd saada ainokaisen paikkansa myös tuota kautta.

Jos on ehdokas vielä etsinnässä, tee tästä Alma Median eurovaalikone.

Eurovaalien äänestys päättyy Suomessa tänään kello 20.00, ja tuloksia aletaan saada pian sen jälkeen. Seuraa tästä Alma Median tulospalvelusta vaali-illan jännitysnäytelmän käänteitä. Tuloksia voi tarkastella palvelusta myös myöhemmin, jos sattuu käymään vaikkapa niin, että jääkiekon MM-kisojen loppuottelu vie tänä ilta kaiken huomion.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Petri Kivenheimo

"Ei se määrä, vaan se laatu."

Suurimmalla EU-maalla, Saksallakaan, ei ole kuin 96 paikkaa 751:stä (nämäkin sitä paitsi tietysti jakaantuvat eri parlamenttiryhmien kesken). Tuohan on alle seitsemäsosa kaikista paikoista, mikä ei riitä minkäänlaiseksi määrävähemmistöksikään.

Tällaisella "eihän me niille muille kuitenkaan mitään mahdeta" -lähestymistavalla kenenkään ei missään maassa kannattaisi äänestää, kun "oma maa on siellä Brysselissä kuitenkin pelkkänä heittopussina". Silti vaalituloksella on merkitystä. Tosiasiassa osaavat edustajat sitä paitsi vaikuttavat syntyviin päätöksiin paitsi äänestämällä myös argumentoimalla: hyvin perustellusta ehdotuksesta voi tulla oman parlamenttiryhmän ja koko parlamentinkin enemmistön kanta.

Eikä siksi toisekseen yksittäisellä kansanedustajalla Suomessakaan kummoista valtaa ole (0,5 % kokonaisäänivallasta ei ole paljon). Parlamentaarinen demokratia ei toimikaan valtaa keskittämällä vaan hajauttamalla. Äänestämällä itse kukin voi vaikuttaa omalta pieneltä osaltaan siihen, millaisilla voimasuhteilla päätöksiä lähdetään tekemään. Se ei tietenkään ole paljon, mutta juuri sellaista demokratia on.