Maanantai 17.6.2019

Tutkija: Skandaali söi oikeistopopulisteja, eikä se ole ainoa pidäke – ”Vasemmistolla ollut maailman sivu sama ongelma”

Luotu: 
27.5.2019 16:56
  • Kuva: EPA / DANIEL DAL ZENNARO
    Kuva
    Italian sisäministeri, Lega-puolueen puheenjohtaja Matteo Salvini sai iloita puolueensa noustua eurovaaleissa Italian suurimmaksi. Italian lisäksi laitaoikeisto onnistui Ranskassa, mutta muualla Euroopassa populistien suosio ei noussut merkittävästi vuodesta 2014.
|

Faktakulma

Euroskeptikkojen paikkamäärät joissakin EU-maissa eurovaaleissa 2019:

  • Italia nyt 47 euroskeptikkoa, kun vuonna 2014 heitä oli 22 (Italialla meppejä kaikkiaan 73)
  • Ranska nyt 28 euroskeptikkoa, sama kuin 2014 (Ranskalla meppejä kaikkiaan 74)
  • Saksa nyt 18 euroskeptikkoa, 16 vuonna 2014 (Saksalla meppejä kaikkiaan 96)
  • Ruotsi nyt 6 euroskeptikkoa, 7 vuonna 2014 (Ruotsilla meppejä kaikkiaan 20)
  • Itävalta nyt 3 euroskeptikkoa, 4 vuonna 2014 (Itävallalla meppejä kaikkiaan 18)
  • Tanska nyt 2 euroskeptikkoa, 4 vuonna 2014 (Tanskalla meppejä kaikkiaan 13)

Lähde: Politico

Perussuomalaiset ja Euroopan oikeistopopulistit pärjäsivät eurovaaleissa ennakoitua huonommin, arvioi populismia tutkinut politiikan tutkija Emilia Palonen Uudelle Suomelle.

Samalla Palonen huomauttaa, että Itävallan kohuvideo ja Venäjä-kytkösten esiintulo on joissain maissa vaikuttanut tilanteeseen niin, että äänestäjät ovat valinneet Eurooppa-myönteisiä puolueita ja muita konservatiivipuolueita kuin oikeistopopulisteja.

Itävalta ajautui europarlamenttivaalien alla hallituskriisiin, kun FPÖ:n puheenjohtajsta Heinz-Christian Strachesta vuodettiin julkisuuteen video, jonka sisältö viittaa lahjontaan. Videolla Strache tapaa venäläisnaisen, joka väittää kuuluvansa Vladimir Putinin lähipiiriin.

Palonen muistuttaa, että itäisessä Euroopassa Venäjän uhka on ollut historiallisesti läsnä ja Eurooppa-myönteisyys on vahvaa sen tuoman turvan takia.

Palonen uskoo, että skandaali vaikutti myös perussuomalaisten äänestäjäkuntaan Suomessa. Toisaalta epävarmuustekijöitä on paljon ja jopa sateinen päivä saattoi viedä perussuomalaisilta ääniä.

Palonen uskoo, että monet äänestivät protestina perussuomalaisten kohuehdokkaita Laura Huhtasaarta ja Teuvo Hakkaraista. Hän aprikoi, olisiko puolue pärjännyt paremmin, jos myös Jussi Halla-aho olisi ollut ehdolla, mutta ei osaa vastata kysymykseen.

”Eurovaalit eivät kiinnosta välttämättä perussuomalaisten äänestäjiä”, Palonen sanoo.

LUE LISÄÄ: Synkkä ennustus särkyi: Kaaos vältetään – Jussi Halla-ahon ja EU-kriitikkojen aalto vaimeni

Palosen mukaan Eurooppa-myönteiset ei-konservatiiviset voimat saivat melko hyvän tuloksen, kun konservatiiviset oikeistopuolueet ja perinteinen vasemmisto menettivät selvästi kannatustaan.

Vihreiden vaalivoittoa Suomessa Palonen pitää historiallisena. Vihreät menestyi vaaleissa paremmin kuin yksikään muu hallitusneuvotteluissa oleva puolue sdp mukaan lukien. Lisäksi vihreät nousi eurovaalien suurimmaksi Helsingissä ja Turussa, vaikka vaalit voittaneella kokoomuksella oli hyvä ehdokasasettelu.

Myös vihreät onnistuivat ehdokasasettelussaan. Palonen huomauttaa, että vihreillä oli ehdokkaana erittäin kokenut meppi Heidi Hautala ja suosiota aiemmin niittänyt entinen puoluejohtaja Ville Niinistö.

”Ehkä vihreitäkin äänestetään tunteella, mutta myös rationaalisesti.”

Palonen muistuttaa, että vasemmistoliitolla ei ollut meppiä toissa kaudella, eikä Silvia Modigin (vas) nyt nappaama paikka ollut kirkossa kuulutettu. Palosen mukaan vasemmisto on Euroopan parlamentissa vahva vain tehdessään yhteistyötä.

Hänen mukaansa hyvä kysymys on, pystyvätkö demarityyppiset puolueet pärjäämään ilman vasemmistopuolueiden tukea tulevaisuudessa. Tästä Suomen hallitusneuvottelut on hyvä esimerkki. Antti Rinne (sd) halusi vasemmistoliiton mukaan neuvotteluihin.

Viime aikoina on puhuttu paljon oikeistopopulistien hajaantuneisuudesta, mutta vasemmistolla on Palosen mukaan ollut sama ongelma maailman sivu.

Palosen mukaan olisi merkityksellistä, jos oikeistopopulistit pystyisivät yhdistämään täysin voimansa, mutta Palonen pitää sitä hyvin epätodennäköisenä.

”Katsotaan, millaisiin lohkoihin ne jakautuvat tässä sitten vielä. Siellä on sen verran erilaisia tendenssejä ja egoja.”

Palonen myös huomauttaa, etteivät minkään ryhmän paikat riitä enemmistöön parlamentissa. Vaa’ankieliasemassa näyttävät nyt olevan liberaalit ja kenties vihreät.

Euroskeptikkoja, populisteja ja äärioikeistolaisia

EU-kriittisyydestään, maahanmuuttovastaisuudestaan ja populismistaan tunnettujen laitaoikeiston puolueiden eurovaalimenestyksen suuruus näyttää erilaiselta sen mukaan, mitä puolueita ryhmään lasketaan mukaan.

Jos ryhmää tarkastellaan laajimmillaan eli mukaan otetaan kaikki EU-kriittiseksi luokiteltavat puolueet, on euroskeptikkoja tulevassa 751 jäsenen europarlamentissa kaikkiaan 235, Politico kertoo. Vuonna 2014 euroskeptikkojen paikkamäärä oli 213. Tässä laskelmassa on mukana muitakin kuin maahanmuuttovastaisia, osin äärioikeistolaisia populistipuolueita.

Euroskeptiset puolueet olivat suurimpia puolueita kahdessa EU:n perustajamaassa eli Ranskassa ja Italiassa. Molemmissa eurovaalien suurin puolue, eli Italiassa Matteo Salvinin Lega (28 meppiä) ja Ranskassa Marine Le Penin Kansallinen liittouma (22 meppiä), on myös selkeän maahanmuuttovastainen, jopa äärioikeistolainen.

Europarlamentin puolueryhmittymissä euroskeptikot ja laitaoikeisto sijoittuvat tällä hetkellä muun muassa seuraaviin, osin tekeillä oleviin ryhmiin (ryhmittymät voivat vielä muuttua voimakkaasti):

– 71 meppiä: Entinen ENF eli Kansakuntien ja vapauden Eurooppa, josta muokkaa nyt uutta ryhmää Italian Salvini. Ryhmän koko kasvoi Legan ja Kansallisen liittouman menestyksen ansiosta.

– 59 meppiä: ECR eli Euroopan konservatiivit ja reformistit, johon Suomen perussuomalaiset on kuulunut. Menetti paikkoja.

– 44 meppiä: Entinen EFDD eli euroskeptinen Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa. Vetureina Italian Viiden tähden liike ja Britannian Nigel Faragen Brexit-puolue.

LUE MYÖS:

Stubbin voittaneelle Weberille täystyrmäys – EU:n uusi ”kuninkaantekijä” vaatii valtaa: ”Enemmistö ei ole mahdollinen ilman meitä”

Murskavoitto ajoi brexit-pomon kovaan vaatimukseen – Theresa Mayn puolue musertui vaaleissa

Vanha valta murtuu, vihreille ennennäkemätön voitto: Vääntö huippupestistä alkoi heti

Faktakulma

Euroskeptikkojen paikkamäärät joissakin EU-maissa eurovaaleissa 2019:

  • Italia nyt 47 euroskeptikkoa, kun vuonna 2014 heitä oli 22 (Italialla meppejä kaikkiaan 73)
  • Ranska nyt 28 euroskeptikkoa, sama kuin 2014 (Ranskalla meppejä kaikkiaan 74)
  • Saksa nyt 18 euroskeptikkoa, 16 vuonna 2014 (Saksalla meppejä kaikkiaan 96)
  • Ruotsi nyt 6 euroskeptikkoa, 7 vuonna 2014 (Ruotsilla meppejä kaikkiaan 20)
  • Itävalta nyt 3 euroskeptikkoa, 4 vuonna 2014 (Itävallalla meppejä kaikkiaan 18)
  • Tanska nyt 2 euroskeptikkoa, 4 vuonna 2014 (Tanskalla meppejä kaikkiaan 13)

Lähde: Politico

Jaa artikkeli:

Kommentit