Sunnuntai 21.7.2019

Opettaja epäilee Antti Rinteen hanketta: ”100 miljoonan satsaus väärään paikkaan”

Luotu: 
31.5.2019 14:33
Päivitetty: 
31.5.2019 14:38
  • Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia
    Kuva
    Hallituksen muodostaja Antti Rinne (sd) vahvisti tänään, että oppivelvollisuuden laajentamisesta lukioon ja ammattikouluun on sovittu neuvotteluissa. Samalla oppimateriaalit muuttuisivat maksuttomiksi oppilaille.
|

Lietolainen opettaja Jussi Tanhuanpää epäilee, että hallitusneuvotteluissa alustavasti sovittu oppivelvollisuuden pidentäminen olisi sadan miljoonan euron hukkasatsaus.

Matemaattisia aineita opettava Tanhuanpää kirjoittaa aiheesta Puheenvuoron blogissaan. Hallituksen muodostaja Antti Rinne (sd) vahvisti tänään, että oppivelvollisuuden laajentamisesta lukioon ja ammattikouluun on sovittu neuvotteluissa.

Koulutuksen muuttuessa velvoittavaksi oppimateriaalit muuttuisivat maksuttomiksi oppilaille. Aiemmin on arvioitu, että toisen asteen maksuttomuuden vuosittaiset kustannukset olisivat arviolta 87–142 miljoonaa euroa.

”Väärään paikkaan tulee satsaus tuossa oppivelvollisuuden pidentämisessä. Järkevämpää ja huomattavasti tuottavampaa olisi ollut antaa tuo 100 000 000 [euroa] perusopetukseen ryhmien pienentämiseen eli opettajien palkkaamiseen ja kolmiportaisen tuen tehostamiseen eli opettajien palkkaamiseen”, Tanhuanpää kirjoittaa.

”Nyt tuolla saadaan näennäisesti jotain, mutta sen hyöty on mitätön, koska tuossa vaiheessa ei enää saada korjattua niitä isoja ja pahoja oppimisen vajeita, joita oppilaille on muodostunut aikaisemmin. Pitkään on ollut tiedossa, että oppilaiden lukutaito on ollut laskussa niin, että jatko-opinnoissa ei pysy perässä puutteellisen lukutaidon kanssa. Sama tilanne alkaa olla luonnontieteiden ja matematiikan kanssa, mutta panostusta siis halutaan laittaa sinne, jossa ongelmat jo ovat päällä eikä sitä panostusta edes laiteta opettamiseen vaan materiaaleihin.”

LUE MYÖS: Lukiolaisperhe hyötyy jopa 900 €/vuosi – Rinteen hanke voi maksaa yli 100 miljoonaa euroa vuodessa

Oppivelvollisuuden pidennys on saanut myös tukea, sillä esimerkiksi Talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa todettiin, että pidennys voisi ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä työllisyyttä.

Tanhuanpään opettajansilmin arvio on kuitenkin tyly.

”En äkkiseltään keksi turhempaa ratkaisua osaamisen edistämisen kannalta – annetaan rahaa materiaalien tuottajille, mutta ei lähiopetukseen, jota oppilaat oikeasti kaipaavat.”

Maksuttomia oppimateriaaleja on perusteltu muun muassa vähävaraisten perheiden lasten koulutusmahdollisuuksien takaamisella.

”Jos todellakin haluttaisiin tukea niitä oppimisvaikeuksista kärsiviä lapsia tai vaikeassa asemassa olevia perheitä oikea ’sijoituskohde’ olisi perusopetus, silloin tuon hallitusohjelman 100 000 000 euron sijoituksen tuotto olisi selvästi plusmerkkinen. Nyt plussat näkyvät vain oppimateriaalien tuottajien taseessa”, Tanhuanpää opponoi.

Myös Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, jonka jäsenet kouluttavat ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, kyseenalaisti Rinteen suunnitelman tiedotteessaan perjantaina. AMKE:n tiedotteen mukaan oppivelvollisuutta ei ratkaista ilmaisilla oppimateriaaleilla.

”Jotta mahdollistamme kaikille nuorille tutkinnon, tarvitsemme useita toimia. Oppivelvollisuus ilman tehokkaita toimia, on poliittista retoriikkaa”, AMKE toteaa.

Järjestön mukaan tavoite, että kaikille nuorille tulee varmistaa ammatillinen tai ylioppilastutkinto, on yhteinen, mutta sen mukaan täsmätoimet tulisi kohdistaa tarkemmin niitä tarvitseville. Esimerkiksi nuorten taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset edellytykset hyvään opiskeluun pitäisi varmistaa, järjestö vetoaa.

LUE MYÖS:

Palkittu matematiikan opettaja: ”Miksi lähtöoletuksena on nykyisen oppikirjabisneksen pyörittäminen?”

Huhu kotitalousvähennyksen leikkauksesta ihmetyttää: ”Onko keskusta totta, että olisitte taipumassa tähän?”

Enää ei auttaisi, vaikka Suomen kaikki 30-vuotiaat alkaisivat synnyttää kolmosia – Syntyvyyskatastrofin outo erikoispiirre erottaa Suomen muista maista

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Nita Hillner

Olen samaa mieltä opettajan kanssa. Ellei oppilas osaa lukea kunnolla peruskoulun käytyään, ei velvoittava koulutus ja ilmaiset oppikirjat auta häntä. Toimia tarvitaan alakouluun, ryhmien pienentämiseen ja ehkäpä jokin laki joka antaa luvan ottaa oppilailta kännykän pois koulupäivän ajaksi. Kännykkä vie lapsen/nuoren keskittymiskyvyn.

Irma Asikainen

Paljon enemmän olisi saatu aikaan, jos näiden jälkeen jäävien erityisopetukseen olisi satsattu ja luokkakokoja piennennetty, mutta valitettavasti en osannut enempää tältä porukalta odottakaan. Vaikeat ratkasisut vaativat ihan eri tasoisia älynystyröitä.
Toinen tärkeä asia olisi ollut hoitaa näiden jälkeenjäävien sosiaaliset ongelmat kuntoon. Siellä voi olla taustalla vaikeat perhesyyt, tai perheen sosiaalinen status ei vaan yksinkertaisesti kannusta opiskeluun. Tällaisten asioiden hoitaminen olisi ollut ensisijaisen tärkeää. Pakko-opiskelu aiheuttaa taas vaan ongelmia myös kyvykkäämmille oppilaille, sillä nämä turhautuneet pakko-opiskelijat aiheuttavat varmuudella häiriköintiä luokissa.

Tapio Meriluoto

Jos ja kun rahaa on käytössä vain hyvin rajallisesti, niin silloin nämä kaksi vaihtoehtoa käytännössä kyllä ovat toisensa poissulkevia.

Ja aivan kuten opettaja totesi, näistä vaihtoehdoista on nyt menty valitsemaan se, josta on vähemmän apua. (Eli annetaan ensin vahingon tapahtua, ja vasta jälkeenpäin yritetään korjailla vaurioita.)

Mark Kulmala

Kyllä nämä kaksi pitää priorisoida. Ei ole mitään epäselvyyttä siinä, mihin 100 miljoonan satsaus pitäisi sijoittaa. Haastateltu opettaja on täysin oikeassa kritiikissään. Ei kai nyt ikinä kannata rakentaa perustaa paskaksi? Vai millä alalalla näin kannattaisi tehdä.
Myös Purra esitti osuvia argumentteja omassa kannanotossaan.

Panu Raatikainen

Tietääkseni perusteellisin Suomeen soveltuva tutkimuspohjainen selvitys aiheesta on parin vuoden takainen Talouspolitiikan Arviointineuvoston taustaraportti. Varmaa tietoa on vaikea saada, mutta sen havainnot kyllä puoltavat oppivelvollisuusiän nostamista.
Vastustus tuntuu kyllä nyt perustuvan enemmän hallituspuolueisiin liittyviin tunteisiin kuin tosiasioihin.

https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/up...

Jaakko Hakala

On aivan varma asia se, että eivät kaikki tule hyödyntämään uudistusta. Kuitenkin 20%:lla perheistä ei ole varaa toisen asteen koulutukseen. Jotain täytyy tehdä, etrei jo syntyessään tipahda toisen luokan kansalaiseksi. Tietysti tämä uudistus ei sovi kokoomukselle, koska puolue haluaa pitää osan porukasta passiivisena niin poliittisesti kuin järjestöllisesti.

Risto Salonen

Ihanko tuon Kokoomus-letkautuksen keksit vai Hakaniemen torilta?
Maksuton lukio hyödyttää myös kokoomuslaisia kuten myös kokoomuslaisten lapsilisät.
Järkevämpi olisi ollut, kuten opettaja ehdotti, opetuskokojen pienentäminen. Ja miksi pakottaa haluttomat koululaiset olemaan haluttomien opettajien riesana yhden vuoden lisää.
Ei ole uusista opetusministereistä kokkariopetusministerin voittajiksi, jos ensituntuma on tämä.

Timo Ristolainen

Luulisi nyt , että nykynuoriso osaa lukea kun kaiken aikaa tuijottavat kännykkään kävellessäänkin , vai kuviako katselevat sieltä . Kirjoitustaito onkin sitten eri asia miten sen kädellä kirjoitamisen oppii. Ei luokka kokoja voi mielettömästi pienentää , siihen ei ole kertakaikkiaan varaa . Mihin tämä luokkakokojen pienentäminen on johtanut , koulukiusaaminen on lisääntynyt , oppimisvaikeudet on lisääntyneet kun luokkakokoja on pienennetty . Tälläiseltä ainakin suunta näyttää . Minun nuoruudessa luokassa voi olla jopa 40 opilasta ja kaksi tai kolme luokkaa samassa eikä mitään täläisiä vaikeuksia ollut siinä märin kuin nykyään . Kun otetaan vielä huomioon nykyajan tietotulva verrattuna entiseen , niin ihmetyttää nämä vaikeudet . Ennen piti tieto kaivaa ja hankkia itse lukemalla tai tietokirjoista onkimalla . Ei voinut googlettaa niinkuin nykyään . Tässä ois pohdinnan paikka . Vai onko menetelmät olleet ennen paremmat . Kannatais miettiä .