Keskiviikko 21.8.2019

Ex-diplomaatti suosittelee Suomelle 80 hävittäjän hankintaa: ”Poliittinen ja tehollinen napakymppi”

Luotu: 
1.6.2019 12:47
  • Kuva: Alma Media arkisto / Iines Jakovlev
    Kuva
    Jukka Seppinen suosittelee Suomea hankkimaan 40 Rafale-konetta Ranskasta ja 40 Jas-konetta Ruotsista. Arkistokuvassa ruotsalainen Jas Gripen.
|

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Entinen diplomaatti, historioitsija Jukka Seppinen arvioi, että Suomi tarvitsee nykyisten Hornetien korvaajiksi 80 hävittäjää.

”Poliittinen ja tehollinen napakymppi voisi olla 40 Rafalea Ranskasta ja 40 Jas-konetta Ruotsista”, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Julkisuudessa Suomen on linjattu tarvitsevan 64 hävittäjää, Seppisen arvio on siis tätä suurempi. 

HX-hankkeen ohjelmajohtaja, kenraalimajuri Lauri Puranen on kertonut Suomen pyytäneen tarjousta 64 monitoimihävittäjästä, sillä suorituskyvyn täysimääräinen korvaaminen edellyttää saman suuruista hankintaa kuin Hornet-hankinta oli aikanaan. Lue tarkemmin:Kenraali Puranen: Tämän takia Suomi tarvitsee juuri 64 hävittäjää

Jukka Seppisen mukaan Suomessa käytetty hävittäjäluku (noin) 60 ”kummittelee” kuin jonain annettuna suureena. 

”On aika lopettaa virheellisin perustein määriteltyjen Pariisin rauhansopimuksen 1947 sotilaallisiin rajoituksiin (60) viittaaminen, vaikka hiljaisesti. Sen teksti perustui väärään ja tarkoitushakuiseen olettamukseen, että Suomi olisi ollut natsi-Saksan liittolainen. Kuten olen osoittanut tieteellisessä tuotannossani, väite perustui fake-tulkintaan Suomen sodista toisen maailmansodan aikana. Suomen sodat johtuivat yksinomaan Neuvostoliiton aggressioista. Suomella oli oikeus kaikin tavoin puolustautua itsenäisyytensä ja alueellisen integriteettinsä säilyttämiseksi. Suomi ei ollut natsi-Saksan liittolainen”, hän perustelee.

”Kun katson, että Suomi tarvitsee vahvistusta ilmavoimien tehoihin, pidän edelleen kiinni 80 hävittäjän hankinnasta. Suomella on toki nytkin muutakin kalustoa kuin Horneteja, joten eri valmistajien tuotteiden kanssa yhtä aikaisesta toimimisesta on kokemusta”, Seppinen jatkaa.

Myös kenraali Puranen on hävittäjien määrästä keskusteltaessa viitannut Pariisin rauhansopimukseen. 

”Päätökseen hankkia juuri 64 Hornet-hävittäjää päädyttiin perusteellisen valintaprosessin kautta vuonna 1992. Turvallisuuspoliittinen tilanteemme oli tuolloin varsin erilainen. Neuvostoliitto oli hajonnut ja YYA-sopimus oli lopetettu. Suomi oli mitätöinyt Pariisin rauhansopimuksen aseartiklat ja hakemassa EU:n jäsenyyttä. Rautaesirippu oli vaihtunut uskoon Euroopan kahtiajaon päättymisestä ja liennytyksen alkamisesta. Hornet-hankinnan kokoluokka oli hankkeen alkuvaiheessa, siis jo 1980-luvun puolella, mitoitettu Pariisin rauhansopimuksen ’60 taistelukoneen rajoituksen’ mukaiseksi, vaikka tarve katsottiin suuremmaksi jo tuolloin.”

Puranen on myös huomauttanut, että Suomella on tällä hetkellä resurssit ”reilun 60 hävittäjän Ilmavoimien ylläpitoon”.

Taloustieteen professori Roope Uusitalo herätti talvella keskustelua hävittäjien määrästä. Hän on pohtinut, olisiko mahdollista hankkia vain 47 hävittäjää. Myös vasemmistoliitto on kyseenalaistanut vaaditun määrän useaan otteeseen. Lue lisää: Suomen hävittäjähankinta: ”Entä jos ostettaisiin vain 47? Tämä ei ollut vitsi”

Hallitus tekee päätöksen hävittäjähankinnasta vuonna 2021. Kaupan arvo on 7–10 miljardia euroa.

Lue myös:

Professorit tyrmäävät hävittäjähankinnan HS:ssä – ”Todellinen tarve voisi olla 7 hävittäjää”

Suomen hävittäjäkauppa: Li Andersson erottuu joukosta – Rinne, Halla-aho ja Haavisto väläyttävät joustoa 64 koneesta

Puolustusministeri Niinistöltä tylytys VU:ssa: ”Professori tekee itsestään pellen” hävittäjäväitteellä

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jukka Seppinen
Jukka Seppinen
Jaa artikkeli:

Kommentit

Martti Kauppala

Kun avoimia tietolähteitä käytetään vertailujen tekemiseen näyttää Lockheed Martin F-35 Lightning II ”HäiveHaaveet” koomisilta. HX-hankkeen monitoimihävittäjien käyttöajaksi kaavaillaan 30 vuotta. Käyttötunnit ovat luku jolla koneen kokonaiskestoa arvioidaan. Lockheed Martin F-35 Lightning II käyttötunnit on 8000 tuntia lue ns. tehdastakuu jonka koneen pitäisi kestää ilman suurempaa huoltoa kuten moottorinvaihtoa jne. Ilmeisesti käyttötunnin hintaa sisältyvät normaalit huollot, varaosat ja arvioitu keskimääräinen polttoaineen kulutus.

Kun 30 vuodessa käyttötunnit ajetaan loppuun, yhdellä koneella saa lentää noin 260 tuntia vuodessa. Vastaa suurin piirtein ilmavoimien tavoitetta lentotunneista vuodessa jokaiselle lentäjälle.

Mitä lysti sitten maksaa? Taskulaskimen kertomaa.
F-35A hävittäjän hinta noin 85 milj. euroa. Käyttötunnin hinta 45000 euroa. Eurofigter Typhoon hävittäjän hinta noin 70 milj. euroa. Käyttötunnin hinta 25000 euroa. Jas Gripen-39E/F hinta noin 50 miljoonaa euroa. Käyttötunnin hinta 15000 euroa.

Mitä tarkoittaa elinkaarikustannus kun kyseessä on HX-hanke ja monitoimihävittäjät?

Lähdetään tohtori Jukka Seppisen lähtökohdasta, varsin perustellusta näkemyksestä neljän laivueen eli 80 hävittäjän hankinnasta. Näillä tiedoilla 30 vuoden elinkaarikustannukset olisivat.

80 kpl F-35A hinta 6.800 miljardia euroa + 30v. käyttötunnit 28.800 = 35.800 miljardia euroa. 80 kpl Typhoon hinta 5.600 miljardia euroa + 30v. käyttötunnit 16.000 = 21.600 miljardia euroa. 80 kpl Jas Gripen-39E/F hinta 4.000 euroa + 30v. käyttötunnit 9.600 = 13.600 miljardia euroa.

Btv. Kiireellinen tunnistustehtävä, Tupolev 22 M3 ”Blinder” tiedustelu- ja pommikone Hangon eteläpuolella matkalla itään nopeudella 1000km/h. Ivan ja Sergei ovat taas ”eksyneet” kansainvälisessä ilmatilassa.

Tampere - Hanko välimatka 200 km. Kaksi F-35 A ”Häive Hypetystä” lähtee liikkeelle Tampereelta jälkipoltin jyristen nopeudella 1900 km/h ja saavuttaa Tupolevin Kotkan tasolla.
Kaksi Jas Gripen-39 E ”Jassikkaa” lähtee liikkeelle Ylöjärveltä jälkipoltin jyristen nopeudella 2400 km/h ja saavuttaa Tupolevin jo ennen Helsinkiä. Samaan pystyy myös Eurofigter Typhoon.

Tässä ei ”Häiveilyt” auta, hidas mikä hidas tuo ”Häive Hypetys”.

Mihin Suomi tarvitsisi Lockheed Martin F-35 Lightning II ”Häive Hypetystä” ? Suomihan ei ole hyökkäämässä itärajan yli venäläisiin sotilastukikohtiin joiden suojana on S-400 ilma- ja ohjustorjuntarykmentit?

Juhani Nissilä

Elinkaarikustannukset ovat 1. koneen käuttöönoton ja viimeisen koneen poiston välissä syntyneet lustannukset. Kun on kaksi konemerkkiä tarvitaan esim. kahdet huoltojärjestelmät, koulutukset,huoltohenkilöstö ym. En ota kantaa siihen mikä on paras kone Suomelle. Sen tietävät hankintaa hoitavat asiantuntijat. Mutta vain yksi merkki ! Nykyään myös ihan välttämätöntä, että koneen omasuojaus ja vastapuolen torjuntajärjestelmien häirintä on kunnossa.

Raimo Laine

Miksi sitoutua noin tiukasti tämänpäiväiseen tilanteeseen, kun ehkä jo 10 vuoden päästä kalliit hävittäjät eivät
olekkaan suosittuja ja ne on korvattu jollain uudentyyppisellä ja tehokkaamalla ilmataisteluaseella esim. uudentyyppisellä ohjusjärjestelmällä, jotka jo nyt kehittyvät koko ajan tehokkaimmiksi ja edullisimmiksi.

Hornetithan pysyvät ilmassa vielä pitkään.

Hannu Leino

Onko lainkaan mietitty sitä, mikä olisi hävittäjä-, koulutushävittäjä, laivaston alustarve, maavoimien materiaalitarve tilanteessa jossa olisimme Naton jäsen. Osaa koneista ja aluksista kenties voitaisiin yhteiskäyttää, sotatilanteessa luottaa siihen, että muualta tulee täydennystä jos oma materiaali käy vähiin. Natojäsenyys toki maksaa, mutta niin maksaa uskottavan puolustuksen ylläpito yksinkin.

Martti Kauppala

”Poliittinen ja tehollinen napakymppi voisi olla 40 Rafalea Ranskasta ja 40 Jas-konetta Ruotsista”. Tohtori Jukka Seppinen

Kahden eri konetyypin valinta on logistisesti, taktisesti ja strategisesti huomattavan paljon kalliimpi ratkaisu.

Suomen reservinarmeijaan perustuvassa puolustusjärjestelmässä tämä tarkoittaisi rauhanajan oloissa käyttö-koulutus-huolto-ja henkilöstökuluissa noin 80 miljoonan lisäystä vuotuisiin kuluihin ja yli 50 uuden sotilasviran perustamista ilmavoimiin.

Lähes sama kustannus syntyy myös jos yhden konetyypin ratkaisussa monitoimihävittäjien määrä nostetaan 80 -90 kpl. Ratkaisu eittämättä toisi kriisitilanteessa huomattavasti lisää puolustustehoa ja turvallisuutta. Monitoimihävittäjien määrän lisääminen ja tohtori Seppisen näkemys on perusteltu sekä kannatettava.

Kahden eri koneen valinnassa tulisi vaihtoehdoksi Super Hornet ja sen Growler versio. Tätä yhteistyötä käyttää US-Navy jossa Growlerit sokaisevat vihollisen tutkat ja Super Hornetit viimeistelevät tuhon.

Sotilaallisella suurvallalla on varaa pitää kahta eri konemallia käytössä rinnakkain. US-Navy käyttää F-35A/C ja Super Hornettia (Growler). Myös RAF käyttää F-35B ja Eurofigter Typhoonia rinnakkain ja täydentämään toisiaan riippuen operatiivisesta tehtävästä ja taktiikasta.

” Paraskaan mittatilauspuku ei sovi jos asiakkaan mitat on otettu väärin”
Molemmat valtiot perustavat toimintansa ammattiarmeijaan, eivät reservin armeijaan kuten Suomi.

Kari Kapela

Sellaiset puolustusvoimat, joiden vahtivuorolla lontii armeijakunnan verran vierasmaalaista ukkoa maahan, ei tarvitse ainuttakaan konetta. Kovasti täytyy kabinettikenraaliakunta vaihtua, ennen kuin koneiden hankinta on aiheellista.

Kas kun ette avustaneet matkatavaroiden kantamisessa ... ai mutta niinhän te avustittekin!

Tuomas Sikander

Nou hätä, niitähän siis saa länsinaapurilta aina tilanteen ja tarpeen mukaan, samalla pääsee itse osallistumaan ja työllistymään niiden valmistuksen parissa. Harvemmin on yhtä hyvä mahdollisuus itse osallistua kilpailukykyisen lentotuotteen kehitystyöhön.
._.