Sunnuntai 21.7.2019

Ehdotus Antti Rinteen hallitukselle: Tarvitaan ”Kiky kakkonen” – Tällaisia toimet voisivat olla

Luotu: 
6.6.2019 07:41
Päivitetty: 
6.6.2019 08:38
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    "Hallitus käynnistää kolmikantaisen valmistelutyön, joka laatii esitykset toimenpiteistä, jotka tukevat hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista", Antti Rinteen tänään nimitettävän hallituksen ohjelmassa todetaan.
|

Antti Rinteen hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttäisi uutta kilpailukykysopimusta, Kiky kakkosta, katsoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA raportissaan.

EVA katsoo monen muun tavoin, että hallitusohjelmasta puuttuvat konkreettiset keinot, joilla sen asettama työllisyystavoite olisi mahdollista saavuttaa. Hallituksen tavoite on 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä, kun ennusteiden mukaan työllisyysaste on vaalikauden lopussa 73,8 prosenttia ilman uusia työllisyyttä parantavia keinoja.

Lue myös: Työttömille lisää keppiä? Edes aktiivimallia ei perutakaan välittömästi

Rinteen hallituksen tavoite vaatisi 60 000 työllisen lisäystä. Ennusteiden mukaan 20 000 työpaikkaa syntyy, jos talous kasvaa odotusten mukaisesti, EVA toteaa.

”Työpaikkojen lisäyksestä 40 000 jää hallituksen harteille. Se on paljon, sillä Sipilän hallituksen toimet aikaansaivat arviolta 45 000 työpaikkaa”, EVA jatkaa.

”Hallituksen työllisyystavoite on epärealistinen ilman merkittäviä talouskasvua ja työllisyyttä parantavia uudistuksia. Näitä uudistuksia ei hallitusohjelmassa ole riittävästi. Tämä on yllättävää, sillä talouden tasapainotavoitteen edellyttämä 1,9 miljardin euron tulojen lisäys rakentuu 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiselle.”

Hallitusohjelmassa linjataan, että työllisyyskeinoja etsitään kolmikantaisesti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

”Hallitus siirtää vastuun työllisyystavoitteen saavuttamisesta kolmikantaiseen valmisteluun työmarkkinajärjestöille”, EVA toteaa.

EVAn esittämä uusi kilpailukykysopimus, Kiky kakkonen, hillitsisi Suomen vientiteollisuuden palkkakustannusten kasvun kilpailijamaita pienemmäksi tuottavuuskehitys huomioiden. Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus alensi työvoimakustannuksia laskemalla työnantajan työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua sekä pidentämällä työntekijöiden työaikaa. Myös julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin.

”Koska kilpailukyky on työllisyysasteen kannalta avainasemassa, hallituksen on todella vaikeaa päästä tavoitteeseensa ilman uutta kilpailukykysopimusta, Kiky kakkosta. Kiky kakkosella tarkoitetaan kilpailukykyistä palkkakehitystä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Palkat ovat nousseet euroalueella nyt keskimäärin 2,4 prosenttia. Suomen palkkakehityksen on alitettava euroalueen keskimääräinen palkkakehitys tuottavuuskehitys huomioiden. Todennäköisesti Kiky kakkonen on molemmille työmarkkinaosapuolille vaikea hyväksyä, mutta niin ovat muutkin toimet”, EVA pohtii.

Uuden kikyn lisäksi hallituksella on keinovalikoimassaan muun muassa eläkeputken kiristäminen ja työtulovähennyksen kasvattaminen, EVA katsoo. EVAn mukaan eläkeputken kiristys voisi kasvattaa työllisyyttä 10 000 hengellä ja työtulovähennyksen kasvattaminen 12 000 hengellä. Jälkimmäinen kuitenkin laskisi verotuloja miljardilla eurolla, joten siihen tuskin on varaa.

”Kaikkiin työllisyystoimenpiteisiin liittyy kuitenkin joku ongelma. Ne ovat joko kalliita, vaikuttavuudeltaan vähäisiä tai niistä on vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen. Esimerkiksi vaikuttavuudeltaan tehokkainta Kiky kakkosta eivät halua työntekijät, eivätkä työnantajat”, EVA toteaa.

LUE MYÖS:

EK:ssa heräsi ihmetys Rinteen hallituksen suunnitelmasta: ”Työeläkejärjestelmälle vieras ajatus – ei ole mitään rahasäkkiä”

Juha Sipilä viittasi jo koviin työllisyystoimiin: ”Mitään keinoja poissulkematta”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tarja Laakso

Olisikohan jo aika lyhentää työaikaa - sillä kai tulisi ainakin jonkun verran lisää työpaikkoja (ellei muuten niin niissä tehtävissä, joissa töissä ollaan 24/7 - jo ihan pakosta siis). Jos samalla palkka perustuisi työtunteihin tai ainakin jonkin verran pudotusta kuukausipalkkoihin, ja verotusta kevennettäis niin, ettei käteen jäävä palkka jäisi pienemmäksi, siitä hyötyisivät niin työnantajat (tehokkaampien työntekijöiden muodossa), työntekijät kuin luultavasti julkishallintokin sitten pienentyvinä työttömyys- ja muiden sosiaalitukien osalta. Verotustahan pitäisi keventää ainakin keskituloisten osalta - joiden verotus on nykytasolla jo sietämättömän korkea verrattuna pienituloisten veroihin (joiden verotus on EU-tasolla jo keskitasoa matalampaa). Ikävää toki se, ettei tavallinen kansa osaa laskea niin pitkälle, että käteen jäävä palkka se lopulta on se ratkaiseva, ei niinkään bruttopalkka, ja että nettopalkka muodostuu bruttopalkan ja verojen erotuksesta (ainakin noin yksinkertaistettuna - ostovoima on jo vaikeampi yhtälö).

Tietenkin työpaikkoja tulisi lisää myös lisäämällä kansalaisten ostovoimaa ja palkkaamalla työntekijöitä riittävästi työtehtäviin nähden (nykyäänhän alkaa tilanne olla se, että jokaisella suorittavaa työtä tekevällä on työpaine jo liian kova ja työntekijöitä aivan liian vähän työmäärään nähden, mutta johtajia on liikaa ja lisäksi he vielä työllistävät työntekijöitä kaikenlaisilla hallinnollisilla töillä, jotta heillä olisi käytettävissä "dataa suunnitteluun") - Suomi ei ole enää pitkään aikaan ollut sellainen vientiteollisuuteen nojaava maa, miksi sitä edelleen jatkuvasti väitetään. Vientiteollisuuden osuus BKT:stä kun on laskenut pitkään ja taitaa olla tällä hetkellä jo pitkälti alle puolet.

Ari Ojala

Taitaa lyhentynyt työaika lisätä työnantajan kustannuksia.
Jospa ay-liike, josta on tullut pörssitoimija esim Kojamo, alkaisi kustantaa ansiosidonaista osuutta. Esimerkiksi mikäli työtön ei löydä työtä, niin ay-liike maksaa X% ansiosidonaisen osuudesta ja se nousisi portaittain X kuukauden välein. Varmaaan ay-liike paneutuisi työllistämiseen.

Torsti Karuranta

Colorado, joka on noin Suomen kokoinen väestöltään, laillisti kannabiksen 2014. Nyt viisi vuotta myöhemmin ala työllistää reilusti tuon tarvittavan 40 000 työpaikkaa. Eivätkä nämä työpaikat ole mitään tempputyöllistämis-paikkoja vaan ihan oikeita töitä, millä vaurastutaan.
Mikään pelätyistä uhista ei toteutunut. Ei liikenteessä, eikä työpaikoilla tai sairaaloissa. Ainoa ryhmä missä selkeästi kannabiksen käyttö lisääntyi oli seniori-ikäiset. Ja nämäkin olivat asiasta lähinnä iloisen tyytyväisiä.

Topi Rantakivi

Jos taas tehdään Kiky-suunnitelmia, niin kyllä siinä muutkin kuin kansalaiset pillastuvat.

Tässä on esimerkki siitä, että miten kierosti Sipilän hallitus on tehnyt:

https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/paaministeri-sipila-hallitus-ei-ole-l...

Torsti tuossa ylempänä @3:ssa kertoo esimerkin, että jos halutaan ihan uudenlaisia työaloja Suomeen, niin tuo on yksi keino, joka olisi helposti toteutettavissa. Samalla voitaisiin saada verotuloja valtion kassaan rikollisjärjestöjen sijaan, ketkä eivät maksa yhtään mitään kenellekään ja eivät ota minkäänlaisia vastuita.

Vastustamalla tätä halutaan vain antaa siunaus rikollisjärjestöjen jatkaa työtään.

Markun kommentti @4:ssa kertoo taas sen, että kun meillä nostetaan tuotteista tolkuttomasti veroja ylemmäksi, niin on tuontitavaroissa taas rahat väärälle puolelle maata.

Eräs viisaasti sanottu lause: "Kiinnipitäminen on uskoa takaisin menneisyyteen. Irtipäästäminen on tieto siitä, että on toivoa tulevaisuudesta."

Suomen ei pidä pitää kiinni menneisyydestä vaan rohkeasti päästettävä irti ja kokeiltava uusia asioita.

Ari Ohvo

Elinkeinoelämän valtuuskunta se vaan jaksaa tuohuta kikyjensä kanssa. Uusi punaviherhallitus tuskin tulee enää kikyilemään kovinkaan paljon sillä edellisen hallituksen kikyilyt ja aktiivimallit on luvattu perua. Mutta pitäähän EVA:nkin pomojen jotain tehdä palkkansa eteen. Vetävät hatustaan uusia kansan köyhdyttämispaketteja ja voitot menevät ulkomaisille sijoittajille ja veronalennuksiin rikkaille.

Hannu Leino

PK-sektori on varma työllistäjä jos työllistäminen tehdään sektorille vähemmän riskaabeliksi. Toisin sanoen, paikallinen sopiminen ja työehtojen yleissitovuuden rajaaminen ovat ne lääkkeet. Onko SAK suomalaisen hyvinvointivaltion säilyttämisen kannalla vai ajaako se jääräpäisesti vain työllisten etuja - työttömistä viis?