Tiistai 25.6.2019

Arno Kotrolta avoin kirje opetusministeri Li Anderssonille: Älä usko näitä väitteitä koulusta – ”Se on hevonkukkua”

Luotu: 
7.6.2019 10:07
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Tuore opetusministeri Li Andersson (vas) saa neuvoja opettaja-kirjailija Arno Kotrolta.
|

Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, lukion opettaja Arno Kotro toivoo avoimessa kirjeessään uudelle opetusministerille Li Anderssonille (vas), että hallitus ei yritä korjata sellaista, mikä ei ole rikki.

”Väsyksiin asti toistellaan, että koko ’opettajuus’ on valtavassa murroksessa. Ei se ole. Toki käyttöön otetaan koko ajan esimerkiksi uutta tekniikkaa, mutta ei opettajan työn perusluonne ole muuttumassa yhtään miksikään”, Kotro kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan julkaisemassaan kirjeessä.

Aktiivisena julkisena keskustelijana tunnettu Kotro on vaikuttanut muun muassa lukiouudistusta pohtineessa työryhmässä ja opetussuunnitelman kehittämisessä. Hän varoittaa, että koulu on menettämässä luonteensa yleissivistävänä laitoksena.

”Se hukkaa tehtävänsä, tarkoituksensa ja identiteettinsä, jos se nostaa kädet pystyyn EK:n lobbareiden markkinafundamentalismin edessä. Koulun ei pidä olla ihmisyyttä nujertavan tehokapitalismin jatke, vaan sen rohkea vastavoima”, Kotro vetoaa yleissivistävyyden puolesta.

Hän viittaa muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton ja Teknologiateollisuuden johtajien viimeviikkoiseen mielipidekirjoitukseen, jossa puhuttiin paljon koululaisten osaamisesta, mutta ”sanoja sivistys, ymmärrys, viisaus tai hyvinvointi ei mainittu kertaakaan”. Kotron mielestä koulu ei voi olla vain työelämän esiaste.

”Mikä ideologia nyt sitten on ollut vallalla? Tiiviisti sanottuna oppimisen ja opettamisen välineellistäminen lyhytnäköisen taloudellisen hyödyn tavoitteluksi ja tähän liittyvä lattean laskelmoiva uusliberalistinen ihmiskäsitys. Sivistystä väheksyvä tehokkuusajattelu on lukiokeskustelun murheellinen yleisvire”, Kotro kirjoittaa.

LUE OPETUSMINISTERIN VASTAUS: Opetusministeri Li Andersson vastaa Arno Kotron avoimeen kirjeeseen – ”Suomen peruskoululla vaikeuksia tärkeimmässä tehtävässään”

Myöskään digitalisaation ylikorostaminen ei vakuuta Kotroa.

”Saat todennäköisesti kuulla touhukkailta digilobbareilta, miten tärkeää on korvata ’perinteiset opetusmenetelmät’ kuten ’opettajajohtoinen paasaaminen’ digitaalisella opiskelulla. Digihurmion ennätyksen taisi tehdä Helsingin opetuslautakunta, joka yritti määrätä kouluihin kiintiöt: 70 prosenttia opetuksesta pitää olla digivetoista”, Kotro kirjoittaa.

”Sitäkään näkyä en saa mielestäni, kun eräissäkin koulukehittäjäisissä merkittävä vaikuttaja koputtaa ohimoaan ja kysyy retorisesti, miksi täällä, päässä siis, pitäisi olla jotain, kun kaikki löytyy – nyt hän poimii povaristaan älypuhelimen ja osoittaa sitä – täältä? Katson epäuskoisena ympärilleni, mutta näenkin myötäilevää nyökkäilyä. Minä en nyökkää, haluaisin yökätä, niin vastenmielinen koko paradigma on.”

Älypuhelimella haetulla tiedolla on arvonsa vain, jos hakijalla on kyky suhteuttaa sitä, Kotron teesi kuuluu.

”Ilman pohjatietoja sieltä täältä noukitut irtofaktat eivät kauan päässä pysy, jos ei ole syntynyt jäsentyneitä tietorakenteita, joihin uusi tieto kiinnittyy.”

Kotrolta löytyy muitakin varoituksia Anderssonille.

”Sekin Sinulle tullaan varmasti kertomaan, että ’perinteiset luokkahuoneet’ edustavat mennyttä maailmaa ja nykyään yhä suurempi osa opinnoista olisi hyvä suorittaa muissa ’oppimisympäristöissä’, vaikkapa koneella ja miksei etänä kotoa käsin”, hän kirjoittaa.

”Tuo on hevonkukkua. Ei siinä ole mitään vanhentunutta, että ihmiset kokoontuvat samaan paikkaan ja keskustelevat keskenään. Se kuuluisa työelämäkin edellyttää sosiaalisia taitoja, niitä jos mitä. Digiä tarvitaan, tietenkin, mutta apuvälineenä ja tilanteen mukaan, ei se mikään itseisarvo saa olla.”

Kotro kommentoi myös hallituksen suunnitelmaa oppivelvollisuuden pidentämisestä ja maksuttomasta toisesta asteesta. Tarkoitus on hieno, Kotro kirjoittaa, mutta hänellä on epäilyksensä.

”Järkevämpää kuin ampua tykillä hyttystä ja kylvää rahaa tasaisesti kaikille olisi ollut kohdentaa tuki niille, jotka sitä tarvitsevat.”

”Ilmaisten materiaalien ensimmäinen riski on se, että hanke tulee kalliiksi. Se raha on poissa muualta. Ilmaisten oppimateriaalien hinta on resurssipulan rampauttama arki. Ryhmät ovat ylisuuria eikä monia kursseja ole varaa järjestää lainkaan, mikä lisää syrjäytymisriskiä.”

LUE LISÄÄ: Opettaja epäilee Antti Rinteen hanketta: ”100 miljoonan satsaus väärään paikkaan”

Kotro toivoo, että uusi opetusministeri ei tee uudistuksia vain uudistamisen vuoksi.

”Julkisen kuvasi perusteella uskallan toivoa, että Sinulla on omanarvontunto kohdillaan etkä tunne pakottavaa tarvetta läpätä jollain hätäisellä hömppäuudistuksella omaa kädenjälkeäsi koululaitoksen historiaan. Jos me opettajat, oppilaat ja opiskelijat nyt jotain kaipaamme, niin työrauhaa”, hän kirjoittaa.

Lue koko Arno Kotron avoin kirje Puheenvuorosta.

LUE MYÖS:

Lukiolaisperhe hyötyy jopa 900 €/vuosi – Rinteen hanke voi maksaa yli 100 miljoonaa euroa vuodessa

Kipukohta hallitusohjelmassa paljastui vasemmistoliitossa – Li Andersson: Tulossa ”kovia vääntöjä”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Matti Karvonen

Ei ole liitutaulun voittanutta opetusmenetelmää. Kun yliopistossakin matematiikan luennolla luoennoitsija kirjoitti taululle samalla selittäen, niin jokainen välivaihe tuli selitetyksi ja mikä parasta, oikealla nopeudella. Tunnin tai parin aikana saattoi tulla asiaa kuusikin taulullista(sellainen 2x3 nostotauluseinä) ja oppia meni päähän. Homma meni huonompaan suuntaa kun siirryttiin powerpointteihin.

Risto Salonen

Oppikoulussani ei ollut kertaakaan alle 25 oppilasta luokalla, ei valitettu opetusryhmän koosta.
Oppimateriaali ei ollut maksutonta, mutta oli myös lukukausimaksut, kouluruokakin maksoi. Vapaaoppilaspaikkoja oli tarjolla, eikä ollut häpeä sitä käyttää.
Oppiaineet oli vakioitu, vain muutama valinnaisaine vapaaehtoisena. Lukiossa ylimääräinen vapaaehtoinen kieli enkku/saksa. Lukio kolmivuotinen, kuusipäiväinen kouluviikko, kesäloma kolme kuukautta.
Yo-kirjoitukset periaatteella kerralla läpi, tosin sai syksyllä reputetun uusia, muuten kaikki uusiksi.
Yleissivistystä saatiin, reaali oli vain yhtenä kirjoitusaineena ei viiteen, kuuteen pilkottuna.
Luokalle jätettiin, jos oli aihetta. Silloin ymmärrettiin, että kaikki eivät todella pärjää lukiossa, oli tehtävä töitä, tosissaan.
Ihmisiä, jopa akateemisia, meistä tuli, useimmat opintolainalla asuen itse maksetun vuokrahuoneen nurkassa. Ymmärsimme, että opintoaika oli väliaikaista eikä siltä vaadittu samaa kuin myöhemmin työelämässä. Ei oikein ollut olemassa Hoasia, Loasia, Toasia, Psoasia.
Olimme mukana nostamassa elintasoa 60-80-luvuilla.
Mikä meni vikaan vai muuttuiko aika liian nopeasti.

Tarja Laakso

Niin, ja sekin on (kai ihan jopa tutkittu) että käsin paperille kirjoitettu teksti jää muistiin, mutta koneella naputeltu ei (tai ei ainakaan läheskään niin hyvin / paljon siitä kirjoitetusta). No joo, eihän kaikkea tarvitse muistaa, mutta Kotro on täysin oikeassa siin, että tietyt perusasiat pitää olla hallussa, että pystyy hyödyntämään netistä löydettyä tietoa - jo siinäkin, että osaa paremmin tunnistaa oikean ja valetiedon.

Panu Saarela

Kotro, joka opettajana tuntee koulumaailman sisältäpäin, kirjoittaa täyttä asiaa. Toivottavasti tuoreen opetusministerin viisaus ja rohkeus riittävät toisen asteen uudistuksen (maksuttomuuden) perumiseen. Rahoille on parempaa käyttöä jo koulutuksen aiemmassa vaiheeessa.

Kaisa Ahokainen-Kirsi

Hienoa Arno Kotro! Olet uskomattoman oikeassa! Digitalisointi on ajanut ihmisten yli ja nyt sen annetaan ajaa myös tähän asti maailmallakin arvostetun koululaitoksemme yli. Sähkömagneettisen säteilyn lisääminen yhteiskunnassamme ja altistuksen räjähdysmäinen kasvu jo pikkulapsesta alkaen ei ole terveellistä eikä se ole turvallista, ei ihmiselle, ei luonnolle eikä yhteiskunnallemme. Nykyisten wi-fi -verkkojen ja erityisesti 5G:n tuoma hengenvaarallisen säteilyn tuominen jokaisen kansalaisen elintilaan 24/7/365 täytyy pysäyttää ennen kuin on liian myöhäistä! Varhaiskasvatuksen täytyy olla wi-fi -vapaata, samoin peruskoulu! Ruotsissa tablettien pakollisuus esikouluopetuksessa tulee toivottavasti kaatumaan kansalaisten vastustukseen! Onko Suomessa jo tablettien käyttö määrätty pakolliseksi?
Hyvä Li Andersson, jo tämän hetkinenkään säteilyn taso ja ihminen tai luonto eivät sovi yhteen, saati sitten 5G:n kaltainen säteily ja pienet lapset. Erilaiset ”turvainstanssit” ei meitä tässä asiassa pelasta. He eivät tutki säteilyn vaikutuksia ihmiseen ja luontoon, he ovat nätisti ilmaistuna teknologiateollisuuden kumileimasimia. Miksi kansalaisille ei ole kerrottu, mitä vaikutuksia 5G-verkosta meille on? Helsingin, Turun ja Jyväskylän keskustan alueen ihmiset ovat mukana jo tässä ihmiskokeessa tietämättään ja/tai tahtomattaan. Tämä ei voi olla oikein, kun aletaan selvittää, mitä vaaroja 5G:n säteilystä on. 5G liittyy olennaisesti myös maailmanlaajuiseen ohjelmaan, jossa päämääränä ei suinkaan ole nopea elokuvien latailu tai nettisurffailu vaan ihan muut asiat. Suosittelen lämpimästi etsimään tietoa englanniksi, niin asiat loksahtelevat paikoilleen. Koululaitoksen muuttaminen tietokoneohjatuksi ja ihmisten tekeminen riippuvaisiksi laitteista luonnon ja terveyden kustannuksella on osa tätä sairasta suunnitelmaa. Pienten lasten äitinä ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtivana, maailman asioista kiinnostuneena kansalaisena tämä kehitys saa minut voimaan pahoin. Toivottavasti tämä puheenvuoro herättää teidät sekä muutkin lukijat. Tehkää viisaita päätöksiä! #stop5G