Tiistai 16.7.2019

Jutta Urpilainen ennustaa muutoksia EU-komission salkkuihin – kommentoi Kreikka-vakuuksia

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    ”Toki ajoin ministerinä tiukasti Suomen hallituksen silloista linjaa. Komissaarin tehtävä on erilainen kuin kansallisen ministerin, jonka tehtävässä painottuvat oman maan asiat”, Jutta Urpilainen sanoo Kreikka-vakuuksista.
|

Talous, osaaminen ja ulkosuhteet. Näihin teemoihin liittyvät komissaarinsalkut kiinnostavat, Suomen komissaariehdokas Jutta Urpilainen kertoo Viikon vieras -haastattelussa, jonka näet jutun lopussa.

Suomen uusi pääministeri Antti Rinne (sd) nimitti kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd) Suomen komissaariehdokkaaksi syksyllä nimitettävään uuteen Euroopan komissioon.

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenmaa jo neljännesvuosisadan ajan. Kaikki kolme komissaaria ovat toistaiseksi olleet miehiä. Erkki Liikanen oli komissaarina 1995–2004, Olli Rehn 2004–2014 ja Jyrki Katainen 2014–2019.

LUE MYÖS: Antti Rinne Jutta Urpilaisen valinnasta: ”Eero Heinäluoma tiesi koko ajan”

”Se, että saan olla ensimmäinen suomalainen nainen tässä tehtävässä, antaa ylimääräisen positiivisen sykähdyksen”, Urpilainen sanoo Kauppalehden Viikon vieras -haastattelussa.

Urpilaisen mukaan Suomi lähtee jälleen hakemaan mahdollisimman painavaa salkkua. Taloussalkut ovat olleet Suomelle ominaisia. Entisenä valtiovarainministerinä myös Urpilainen nostaa talousasiat vahvuutenaan esiin. Myös osaamiseen ja ulkosuhteisiin liittyvät salkut kiinnostavat.

Urpilaisen mukaan uusi komissio voi saada myös uudistuneen salkkujaon. Muun muassa teknologian kehitys sekä ilmastonmuutos ja sen torjunnan kohoaminen prioriteettilistalla voivat tuoda muutoksia salkkujakoon.

”On monia sellaisia ajankohtaisia ilmiöitä ja haasteita, joihin saattaa tulla oma komissaarinsalkku. Tavoite on, että Suomen salkku olisi mahdollisimman painava.”

LUE LISÄÄ: Tässä ovat sdp:n ministerit – Antti Rinteen listalla todellinen yllättäjä

Urpilaisen ulkosuhdepainotuksen perusteella korkean ulkopoliittisen edustajan tehtävä olisi kenties merkittävin salkku, jota voi kuvitella. Myös kansainvälinen yhteistyö ja kehitysasiat, muuttoliike sekä kauppapolitiikka voisivat sopia tähän lokeroon.

Talouspuolella merkittävimmät salkut liittyvät euroon, työllisyyteen ja kasvuun, kilpailukykyyn sekä EU:n sisämarkkinoihin.

Osaamisen puolella salkkuja voisivat työvoiman osaamiseen, koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen sekä innovaatioihin liittyvät tehtävät.

”Toivon, että minut muistetaan ennen kaikkea yhteistyökykyisenä ministerinä. Taustani kuuden puolueen koalitiohallituksen varapääministerinä on antanut tarpeellista kokemusta sovittaa yhteen näkemyksiä yli puoluerajojen.”

Jutta Urpilainen muistetaan kuitenkin myös vuoden 2011 väännöstä, joka liittyy Suomen niin sanottuihin Kreikan vakuuksiin.

”Toki ajoin ministerinä tiukasti Suomen hallituksen silloista linjaa. Komissaarin tehtävä on erilainen kuin kansallisen ministerin, jonka tehtävässä painottuvat oman maan asiat.”

Suomi oli ainoa maa, joka vaati ja sai Kreikan hätärahoituksen takausosuudelleen vakuuden. Vakuus turvasi osittain Suomen vastuut.

Jälkikäteen katsoen, minkä verran Kreikka-vakuuksista on koitunut Suomelle kustannuksia ja oliko vääntö taistelun arvoinen?

”Se taistelu pohjasi silloisen hallituksen Eurooppa-politiikan linjaan. Edustin hallituksen sekä eduskunnan vahvistamaa linjaa. Onnistuimme saamaan Kreikalta yli 900 miljoonaa euroa vakuuksia, jotka sitten sulkutilille sijoitettiin. Kustannukset, mitä siitä on koitunut ovat lähinnä näitä hallinnollisia kuluja, en pysty tarkkaa summaa sanomaan.”

LUE MYÖS: Jyrki Katainen hehkuttaa Jutta Urpilaista: ”Erittäin hyvä komissaariehdokas Suomelle”

Suomi maksaa vakuustilin hallinnoinnista palkkiota investointipankille ja sijoitustilin korkotuotto on jäänyt käytännössä olemattomaksi.

Ensimmäisen kolmen vuoden aikana kokonaiskulut olivat nousseet jo yli miljoonan euron. Näihin liittyi neuvotteluihin kuuluneet asianajotoimistopalvelut, joihin kului yli 600 000 euroa. Kokonaiskulu liikkuu tällä hetkellä todennäköisesti vajaassa kahdessa miljoonassa eurossa.

”Vakuus on toiminut ikään kuin vakuutuksena tilanteessa, jossa Kreikka ei maksaisi velkojaan. Onneksi Eurooppa on nyt toisenlaisessa tilanteessa”, Urpilainen sanoo.

Videolla Urpilainen kommentoi myös euroalueen tulevaisuutta, Italian tilannetta sekä Euroopan ja kansainvälisen politiikan tilannetta edessä olevan Suomen puheenjohtajuuskauden aikana.

 

 

 

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Virtanen

Jos Kreikka olisi pantu suoraan konkurssiin, olisivat sen heijastusvaikutukset olleet meille arvaamattoman suuret. Siinähän olisi mennyt Ranskan, Saksan, Italian ym suuria pankkeja samantien nurin. Ja nehän ovat lainoittaneet suomalaisia pankkeja, valtiotakin. Konkurssissa velat erääntyvät heti maksettaviksi, joten suomalaisten pankkien asiakkaitten ( asuntovelallistenkin) olisi pitänyt maksaa lainansa välittömästi. Samoin pankkiin talletetut säästöt olisivat olleet vaarassa. Pakkorako noitten Kreikan lainojen järjestely. Tuon toisen vaihtoehdon tilanne olisi ollut täysin arvaamaton. Vaalittiin pienempi paha, jonka seuraukset olivat jotenkuten tiedossa. Kaikkiaanhan on jotain menetetty, mutta se on kestettävä, vaikka emme syyllisiä Kreikan holtittomaan lainan ottoon ja suurten Eurooppalaisten pankkien ym samanlaiseen luotonantoon.

Jukka Mikkola

Jutta Urpilainen on palannut taas pitkästä aikaa ”parrasvaloihin.” Viimeiset neljä vuotta hän piti yllä matalaa profiilia eduskunnassa ja se tuli esille eduskunnan kyselytunneilla.
”Lasikaton särkymisen” takana on mitä ilmeisemmin yksinkertaisesti se, että Rinne ja Urpilainen eivät mahtuisi samaan hallitukseen. Rinne pääsee näin Urpilaisesta eroon komissaarinimityksen myötä.

Urpilaisen talousosaamista voi katsoa Timo Soinin plokista.

http://timosoini.fi/2012/02/kova-totuus-suomen-kreikka-vakuuksista/

Teppo Oikari

Takuutus on vakuutus.

Me laitoimme sen pääoman sinne vakuustilille, sekä sen jälkeen lainasimme Kreikkapääomitukseen oman siivumme.

Demarimatematiikalla kun häviää vaan puolet rahoistaan niin on voittaja. Outoa logiikkaa. Minusta se on 50% pääomatappio. Toisessa päässä se on 200% voitto + tuotto pääomalle.

Etsikääs luvut ja laskekaa.

Hannu Saloranta

Jutta ”ANTOI”, vaikka sanoi ensin, että ”EN ANNA”.

Jutta Urpilaisen sanoi ensin ettei anna. Sitten antoi tulla vain puoliksi sisään, sillä Jutta sai vain 36,36 % sisään, hänen vaatimasta täydestä vakuuden mitasta. Loppujen lopuksi Jutta oli siis antanut kaiken, mutta kovasti haki hyvitystä teolleen sillä, että oli sentään ensin sanonut ”en anna” ja sen johdosta antoi enemmän kuin mitä Jutalta pyydettiin. Sittemmin Jutta on jopa puolustellut tekoaan ja kertonut, että hän sai hyvin paljon.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa oli SDP antanut vaalilupauksen, että ”SUOMI SAA TÄYDET VAAKUUDET TAI EI OSALLISTU KREIKAN TAKAUKSIIN”. Sittemmin SDP tuli valituksi hallitukseen ja Jutta Urpilainen nimitettiin valtionvarinministeriksi.

Sitten elokuussa 2011 tuli eteen Kreikan hoitamattomat lainat ja Suomelta tarvittava takaus niiden puolesta. Suomen osuus tarvittavasta takauksesta oli ensin 1,4 miljardia (1400 miljoonaa). Jutta Urpilainen lupasi 16.8.2011 Yle uutisen mukaan tälle takaussummalle täyden vakuuden. Tämä osoittautui välittömästi lupauksen jälkeen valheeksi, koska kyseessä olikin vain pääoman summasta 20% suuruinen vakuus. Tätä muutettua vaalilupausta ei kuitenkaan hyväksytty.
Sitten tuotiin julkisuuteen tämä uusi ratkaisu (silmänkääntötemppu nimeltä ”huiputus”). Takaus summa oli nostettu 2,2 miljardiin (2200 miljoonan), eli 0,8 miljardia (800 miljoonaa) isommaksi, kuin mitä se oli elokuussa 2011. Nyt ei annetakkaan takausta, vaan se koko tarvittava summa lainataan yhdellä kertaa Kreikalle rahana. Sitten Kreikka tekee 0,8 miljardin (800 miljoonan) talletuksen Suomen hyväksi joka realisoituu 15-30 vuoden kuluttua jos Kreikka ei muuten hoida vastuitaan. Suomen kansalle uskoteltiin (ja uskotellaan edelleen), että SDP ja Jutta Urpilainen saivat neuvoteltua Suomelle 0,8 miljardia (800 miljoonaa) lisävakuutta ja, että tämä oli saavutus ja järkevää toimintaa! Sitä tämä ei ollut, koska suomi ei saanut mitään lisävakuutta, vaan ainoastaan Suomen itse myöntämälle lisälainalleen se sai vakuuden. Siis Suomen vastuut pysyivät täysin alkuperäisen suuruisena. Lisäksi Suomi joutui nyt takauksen sijaan ottamaan korollista lainaa tarvittavan 1,4 miljardia plus 0,8 miljardia lisävakuuden verran. Tämä vakuuden saanti oli siis täyttä huijausta alusta loppuun. Ainoa tarkoitus oli keksiä selityksiä kansalle SDP:n ennen vaaleja antamille katteettomille vaalilupauksille. Lisäksi Suomi joutui kaikista muista EU-maista poiketen, itse ottamaan koko lainasumman 2,2 miljardia (2200 miljoonaa) korollista lainaa, jotta se pystyi suman Kreikalle lainaamaan. Muilta EU-mailta riitti pelkkä takaus, joka ei maksa tässä vaiheessa mitään. Suomi toisin nyt joutuu maksamaan ottamalleen lainalle myös korkoa koko ajalta.

Urpilaisen mainostama ja Suomelle saama lisävakuus oli siis vakuus sille Suomen antamalle ylimääräiselle lainasummalle, jonka verran nostettiin Suomen myöntämiä vastuista, lainapotista.

Asiahan on helppo myös näin jälkeenpäin selvittä ja tarkistaa, siis jos joku tämän silmänkääntötempun paikkaansa pitävyyttä epäilee. Nyt kuin on kaikki faktat jo käytössä ja kuin tiedetään kunkin euromaan osuus Kreikka lainojen takauksista. Siis muuttuiko koko Kreikalle myönnettävän takauksen summa kuukaudessa samassa suhteessa kuin mitä Suomen osuus takauksen määrästä nousi. Ei muuttunut. Suomen osuus kasvoi kuukaudessa 1,4 miljardista 2,2 miljardiin. Eli kuukaudessa Suomen osuus takauksesta kasvoi 57.14%.
Näin ei kuitenkaan millään muulla takauksen antamalla Eu-valtiolla käynyt. He pysyivät alkuperäisessä ajatuksessa vain taata lainoja ja silloin annettavan takauksen sumaa ei tarvinnut muuttaa keinotekoisesti suuremmaksi annettavaksi lainaksi, kuin mitä alkuperäien takaustarve oli. Summa lainalle on juuri saatavan vakuuden verran suurempi, kuin mitä oli alkuperäinen takaustarve. Lisäksi mikään toinen valtio kuin Suomi, ei halunnut suoraan lainata rahaa Kreikalle, koska silloin he pystyivät pysymään takauksessa ja siinä alun perin vaaditussa sumassa, joka oli melkein kolmanneksen pienempi kuin Suomen tekemän silmänkääntötempulla kasvatettu summa.

Eli ne SDP:n Jutta Urpilaisen suulla kovasti hehkuttamat saadut vakuudet ovat täyttä Ilmaa!
Ainoa syy muuttaa alkuperäinen 1,4 miljardin koroton takaus, korolliseksi 2,2 miljardin lainaksi, oli SDP:n antaman katteettoman vaalilupauksen peittely.

Jos jossain yrityksessä talousjohtaja toimis niin, niin ensinäkin hän saisi välittömästi potkut ja toiseksi hän joutuisi rikosoikeudelliseen vastuuseen petoksesta.
Minun oikeustajun mukaan myös tämä asia pitäisi viedä valtakunnan oikeuden ratkottavaksi, että toimiko Jutta Urpilainen vilpittömästi ajatellen vain Suomen etua? Vai peittelikö hän tällä Suomelle erittäin kalliiksi koituvalla silmänkääntötempulla, vain SDP:n antamia petettyjä vaalilupauksia.

Onko valakunnan oikeuden esteenä se, että järjestelyn hyväksymisessä on ollut kaikkiaan silloin hallituksessa istuneen kuuden eri puolueen edustajia. Hallitussopu täytyi saada aikaan vaikka pakolla, rippumatta siitä, kuinka paljon Suomen kansalle maksoi tämän SDP:n katteettoman vaalilupauksen peittely.
Sama meno tuntuu SDP:n osalta jatkuvan edelleen aivan täysimääräisenä vaalilupausten rikkomisena ja kansan pettämisenä.

https://yle.fi/uutiset/3-5407918