Maanantai 15.7.2019

Suomen Pankki leikkasi kasvuennustetta – varoitus vieläkin heikommasta kehityksestä

  • Kuva: Kimmo Haapala / Alma Talent
    Kuva
    Arkistokuvassa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
|

Kansainvälisen talouden huolet vaimentavat Suomen talouden näkymiä. Suomen Pankki ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Vielä viime joulukuussa Suomen Pankki ennusti Suomelle 1,9 prosentin kasvua tälle vuodelle ja ensi vuodelle 1,7 prosentin kasvua.

Suomen Pankin mukaan talouskasvu vaimenee sekä euroalueella että muualla maailmassa ja epävarmuus vähentää yritysten halua investoida. Talouskasvua tukevat kotimainen kulutus ja investoinnit.

Suomen talous on viime vuodet kasvanut laajalla pohjalla. Vaikka kasvu nyt jatkuukin, niin Suomen Pankin mukaan riskit ennustettua heikommasta kehityksestä ovat suuret.

Jos Euroopan ja erityisesti Saksan kasvun heikentyminen osoittautuisi ennakoitua pidempiaikaiseksi, se hidastaisi Suomen Pankin mukaan etenkin Suomen viennin kasvua ja heikentäisi talouskehitystä.

Vaikka kasvu jatkuu, julkisen talous ei ennusteen perusteella yllä tasapainoon. Julkisyhteisöjen alijäämä jää vuonna 2021 0,3 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennusteessa ei ole huomioitu uuden hallituksen finanssipoliittisia linjauksia.

”Tarvitaan useita uudistuksia”

Uusi hallitus aloitti viime viikolla ja Suomen Pankin tuoretta ennustetta onkin tällä kertaa odotettu erityisellä mielenkiinnolla.

Hallituksen talouslinja ja menolisäykset nojaavat myönteisen työllisyyskehityksen jatkumiseen. Hallituksen tavoitteena on, että työllisyysaste olisi olisi 75 prosenttia vuonna 2023.

Pankin mukaan nopein työllisyyden kasvu on takanapäin ja vuoteen 2021 mennessä työllisyysaste nousee ennusteessa enää reiluun 73 prosenttiin.

Pääjohtaja Olli Rehnin mukaan työllisyysasteen pidemmän aikavälin tavoitteeksi on syytä asettaa hyvä pohjoismainen taso: Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyysaste on 75–78 prosentin tuntumassa.

”Mikään yksittäinen toimenpide ei nosta työllisyysastetta riittävästi, vaan tarvitaan useita uudistuksia,” Rehn sanoo.

Hän nostaa esiin myös tulevien työmarkkinakierrosten vaikutukset työllisyyskehitykseen. Eri alojen sopimukset vaikuttavat oleellisesti tuotantokustannuksiin myös toisilla aloilla.

”On perusteltua, että vientialojen työehtosopimukset asettavat kustannuskehitykselle raamin, jota muiden kotimaisten alojen ei normaalisti ole syytä ylittää.”

Vaikeuskerrointa hallituksella työllisyystavoitteessa riittää. Suomen Pankin Euro&Talous -julkaisussa todetaan, että työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin tarkoittaa työllisyyden kasvattamista nykyisestä noin 75 000 hengellä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Mikäli talouskasvu jää lähivuosina vajaan perusennusteen mukaiseen puolentoista prosentin tuntumaan, on tavoitteen toteutuminen epätodennäköistä. Kasvun pitäisi Suomen Pankin mukaan olla vuosina 2020–2023 olla noin kaksi ja puoli prosenttia vuodessa eli prosenttiyksikön nopeampaa kuin perusennusteessa, jotta tavoitteen saavuttaminen olisi mahdollista.

Vaihtoehtoislaskelmassa ei ole pyritty arvioimaan sitä, millä toimilla työllisyysastetta saataisiin nostettua. Laskelmassa on sen sijaan oletettu, että tuottavuuskasvu nopeutuu, hyödykemarkkinoiden kilpailu lisääntyy ja työmarkkinoiden toiminta tehostuu. Nämä oletukset edellyttäisivät Suomen Pankin mukaan rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla.

LISÄÄ AIHEESTA:

Suomen talouskasvu hidastui ennakoitua enemmän – ”Jos hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, kasvu ei sitä hoida”

 

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit