Maanantai 15.7.2019

Vihreät halusi 1,1 miljardia koulutukseen, sai 500 miljoonaa – Emma Kari: ”Hyvin meni”

Luotu: 
11.6.2019 16:50
Päivitetty: 
11.6.2019 16:56
  • Kuva: Tiina Somerpuro / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Vihreiden kansanedustajia eduskunnassa viime viikolla, Pekka Haaviston vieressä tänään ryhmän johtajaksi valittu Emma Kari.
|

Vihreät kokee onnistuneensa hallitusneuvotteluissa tavoitteessaan tuoda suunnanmuutos Suomen koulutuslinjaan.

Vihreiden vastavalittu eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari sanoo olevansa tyytyväinen hallitusohjelman koulutuspanostuksiin. Uusi Suomi kysyi asiaa tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tänään tiistaina.

Ennen eduskuntavaaleja vihreät linjasi koulutuspoliittisessa ohjelmassaan 1,1 miljardin euron panostuksesta koulutukseen.

1,1 miljardia oli korkea tavoite. Miten meni?

”No täytyy sanoa, että hyvin meni. Selkeä suunnanmuutos siinä, miten koulutukseen ja yleensäkin korkeaan osaamiseen hallitusohjelmassa suhtaudutaan, niin se on kyllä tapahtunut. Tämä hallitusohjelma satsaa kaikkiin kouluasteisiin”, Kari vastaa.

Kari toteaa, että Rinteen hallitus parantaa varhaiskasvatuksen tilannetta ja peruu kaikki varhaiskasvatukseen kohdistuvat leikkaukset. Lisäksi muun muassa 5-vuotiaiden esiopetusta kokeillaan, peruskoulun tasa-arvoa ja laatua parannetaan ja toiseen asteeseen panostetaan, Kari luetteli.

”Taas uskotaan koulutukseen ja osaamiseen, tämä oli vihreiden tavoite. Kyllä se asenne siihen, miten korkeaan koulutukseen ja osaamiseen suhtaudutaan, on tässä maassa mielestäni nyt muuttunut ja olemme siitä todella ylpeitä ja iloisia”, Kari sanoi.

Kari ja vihreiden eduskuntaryhmän ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Saara Hyrkkö olivat vihreiden kaksi neuvottelijaa hallitusneuvotteluiden koulutukseen keskittyneessä ”Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi” -ilmiöpöydässä.

”Tehtiin kaikkemme sen eteen, että saatiin ne tuntuvat panostukset kaikkiin koulutusasteisiin”, Hyrkkö sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.

Hyrkön mukaan hallituspuolueilla on ”jaettu yhteinen ymmärrys siitä, että koulutus on Suomen valttikortti nyt ja tulevaisuudessa”.

Vihreät eritteli ennen vaaleja varsin tarkkaan panostustoiveensa eri osa-alueisiin koulutuksessa. Puolue linjasi, että varhaiskasvatukseen tulisi satsata 155 miljoonaa, peruskouluun 177 miljoonaa, toiselle asteelle 315 miljoonaa, korkea-asteelle ja tutkimukseen 300 miljoonaa, jatkuvaan oppimiseen 65 miljoonaa ja opintotukeen 98 miljoonaa. Näistä siis koostui puolueen 1,1 miljardin euron tavoite.

”Totta kai eivät ne eurolleen menneet tismalleen vihreiden vaihtoehtobudjetin mukaan, mutta se kokonaisuus ajaa tismalleen vihreiden tavoitteita. Nimenomaan se, että me saatiin vahvat satsaukset varhaiseen vaiheeseen. Tämä on ollut vihreiden tavoite koko ajan”, Kari sanoo.

Hallitusohjelmasta ei yhdellä silmäyksellä selviä kokonaispanostusta varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Tiedotustilaisuudessa Kari antoi vastausvuoron vihreiden viestinnässä työskentelevälle Jarno Lappalaiselle, jota kutsui puolueen ”lukunikkariksi”.

Lappalaisen mukaan Rinteen hallituksen kokonaispanostus koulutukseen on noin puoli miljardia eli 500 miljoonaa, ”kun otetaan huomioon jatkuvat menot ja investointipuolella olevat menot”. Jälkimmäisellä kohdalla eli investoinneilla hän viitannee hallituksen kertaluonteisiin tulevaisuusinvestointeihin.

Hallitusohjelmassa ”Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi” -alueelle panostetaan 201,5 miljoonaa euroa. Tässä kokonaisuudessa suurin osa, 107 miljoonaa euroa, on suunnattu oppivelvollisuusiän pidentämiseen ja toisen asteen maksuttomuuteen.

Lisäksi hallitusohjelmassa suunnataan valtionrahoitusta yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemiseen kaikkiaan 103 miljoonan euron edestä.

Yllä mainitut ovat pysyviä menolisäyksiä.

Kertaluonteisissa tulevaisuusinvestoinneissa ”Osaamisen sivistyksen ja innovaatioiden Suomi” -panostukset ovat peräti 730 miljoonaa euroa. Ne kohdistuvat kolmelle vuodelle, vuosiin 2020–2022, mikä tarkoittaa reilua 200 miljoonaa euroa per vuosi. Toimet ovat seuraavat (summat miljoonaa euroa yhteensä kolmelle vuodelle):

Ammatillisen koulutuksen opettajat 235

Peruskoulun laatu- ja tasa-arvo-ohjelma 190

Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma 205

Jatkuva oppiminen 15

Korkeakoulujen jatkuva oppiminen sekä yhteistyö- ja alustamallin luominen 5

Harrastusmahdollisuus kaikille koulupäivän yhteydessä – Suomen Islannin malli 40

Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelma 20

Lippulaivahankkeet 20

LUE MYÖS:

Paavo Arhinmäeltä suoraa puhetta Rinteen 3 miljardista: ”Olen huolestunut tästä kansallisomaisuuden myynnistä”

”Antti Rinne hankki hallitussovun rahalla, jota ei ole”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Onko hallituksen päätös toisen asteen pakollisuudesta oikea ja hyvä, kun katsotaan esim. tätä 155 amk-opiskelijan otosta Keski-Pohjanmaalla vuonna 2011-2012 tehdyssä kyselytutkimuksessa koskien amk-opiskelua?

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277194-ite-johtajuus-rohkaisee-...

Ks. em. blogintekstin alin kuva:

Kysymyksessä 22 opiskelijoilta kysyttiin, missä vaiheessa he tekivät päätöksen hakeutua opiskelemaan nykyistä amk-tutkintoa (N=155):

Noin 27 % kaikista opiskelijoista vastasi, että he tekivät päätöksen nykyisestä amk-opiskelustaan lukiossa. Vajaa 23 % vastaajista, 35 opiskelijaa, teki päätöksen välivuoden tai välivuosien aikana.

Kolmanneksi suurimman ryhmän, 12,3%:n osuudella, muodostivat ne henkilöt, jotka vastasivat tehneensä päätöksen ”muulloin”. Tämän ryhmän vastaajaprofiilissa voisi olla esimerkiksi varusmies- tai siviilipalveluksessa olleita henkilöitäja äitiys- tai vanhempain vapaalla olleita henkilöitä.

Sukupuolittain tehty tarkastelu (KUVIO 24) antaa tähän johtopäätökseen viitteitä miesten tarkastelun ”muulloin” -vaihtoehdon huomattavasti suurempana prosenttiosuutena kuin naisten ”muulloin” -vastausvaihtoehdon osuuden. Reilut 10 % vastaajista ilmoitti tehneensä päätöksen nykyisestä opiskelustaan ammatillisen koulutuksensa aikana ja vajaa 10 % ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

Peruskoulussa päätöksen ammattikorkeakouluopiskelustaan oli tehnyt 4,5 % (seitsemän henkilöä) kaikista vastanneista, ja 1,9 % ei muistanut päätöksen ajankohtaa.

Huomionarvoista naisten ja miesten välisessä tarkastelussa on se, että naisista 6 % oli tehnyt päätöksen nykyisestä opiskelustaan jo peruskoulussa, mutta miesten kohdalla tätä vastausvaihtoehtoa ei ole valittu lainkaan. Vaihtoehdon ”ammatillisessa koulutuksessa” kohdalla on myös huomioitava ero naisten (13 %) ja miesten (4 %) välillä.

Näistä molemmista havainnoista voisi päätyä ehkä siihen päätelmään, että naisista osa jo hyvin varhain tekee päätöksen hoitoalalle ryhtymisestä. Tutkimuksessa oli suhteellisesti suuri määrä sairaanhoitajiksi, terveydenhoitajiksi ja sosionomeiksi pyrkiviä naisia, yhteensä 69 henkilöä, joka vastaa 45 % kaikista 152:sta kyselylomakkeessa tutkintonsa ilmoittaneesta opiskelijasta.

KUVIO 24. Nykyiseen amk-opiskeluun hakeutumisen päätös (naiset, miehet)

Sukupuolten välisessä tarkastelussa opiskelupäätöksen syntyajankohdan erona on myös se, että miesten kohdalla ”en muista” sai 6 %:n osuuden ja naisista tätä vastausvaihtoa ei valittu lainkaan. Voisikohan ”en muista” kertoa miesten kohdalla sitä, että päätös on syntynyt pidemmän ajan kuluessa, kypsyen, ja sitä ei siksi pystytty erittelemään." - -

Ks. suoraan kyselylomakkeesta (Kysymys 22):

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/44358/Oksiala-Maki-Petaja%...

tästä alta koko ont-tektiin:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/44358/Oksiala-Maki-Petaja%...
--

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että toisen asteen pakollisuutta tulisi vielä pohtia uudelleen, koska em. tutkimuskin osoittaa, että opiskelijat eivät ole "yhdestä puusta" ja päätös peruskoulun jälkeisistä opinnoista valmistuu hyvin eri aikoina ja erilaisten elämänvaiheiden jälkeen.

Emmehän halua pakottaa nuoriamme yhteen tai kahteen muottiin elämän ja uran alkumetreillä?

Miettikääpä omaa nuoruuttanne?... ;)