Perjantai 19.7.2019

Näillä keinoilla työmarkkinajärjestöt nostaisivat Suomen työllisyyttä – Katso oman keskusjärjestösi kannat

Luotu: 
11.6.2019 19:04
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Näin keskusjärjestöjohtajat Jarkko Eloranta, Antti Palola ja Jyri Häkämies allekirjoittivat niin sanottua kiky-sopimusta vuonna 2016. Nyt työmarkkinajärjestöiltä toivotaan taas apua, kun Rinteen hallitus on kehottanut niitä etsitään työllistämisen keinoja.
|

Selvitimme työmarkkinakeskusjärjestöjen sekä yrittäjäjärjestön näkemyksiä siitä, millaisin keinoin työllisyyttä voisi edistää Suomessa. Järjestöt kokoontuvat jo ensi viikolla pohtimaan työllisyyskeinoja Rinteen hallituksen avuksi.

Lue myös laajempi artikkeli ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisesta täältä.

Työnantajien näkemyksiä työllistämiseksi

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korostaa, että vastuu 60 000 työpaikan syntymisestä on viime kädessä hallituksella eikä työmarkkinaosapuolilla. Tavoitetta työllisyysasteen nostamisesta hän pitää ”äärimmäisen tärkeänä”.

”Sen mukana hallituksen talouspohja joko nousee tai kaatuu. Mutta tämä tavoite on niin tärkeä, että hallitus ei voi väistää vastuutaan, jos riittävän teräviä keinoja ei konsensuksen merkeissä löydetä.”

Työttömyysturvan uudistamisen ohella EK toivoo uusia satsauksia koulutukseen sekä uutta ”täsmäkoulutuksen” mallia, eräänlaista kevyttä oppisopimusmallia. Kohteena olisi erityisesti vaikeasti työllistettävät ja tutkintoa vailla olevat nuoret.

”Kyse on tutkintoa lyhyemmästä ammatillisesta koulutuksesta”, Häkämies selventää.

”Hoiva-ala on yksi esimerkki, jossa koulutus ei olisi suinkaan useamman vuoden tutkinto. Haetaan eri aloille täsmäkoulutusta, joka olisi tutkintoa lyhyempi. Näin työllisyysvaikutus olisi nopeasti nähtävillä.”

EK haluaisi myös tukea työvoiman liikkuvuutta erillisellä muuttokorvauksella tai kakkosasunnon tukemista työpaikkakunnalla verovähennyksillä. Myös Suomessa olevien ulkomaalaisten opiskelijoiden integroitumista yhteiskuntaan pitäisi EK:n mielestä vahvistaa.

Lisäksi EK painottaa paikallisen sopimisen edistämistä yritysten kasvun ja työllistämisen edistämiseksi. Häkämies on vakuuttunut, että keinoja edistää paikallista sopimista työlainsäädäntöä perkaamalla kyllä löytyy, kun hallitus on luvannut asiaa selvittää.

”Se on tietysti meidän liitoillemme yksi keskeinen tavoite, että syksyn kierroksilla paikallista sopimista edistetään toimialakohtaisesti. Se on äärimmäisen tärkeä asia ja aivan erityisesti, jos talouden tila muuttuu haastavammaksi niin kuin nyt näyttää. Vain tällä tavalla löydetään yrityksissä ne keinot reagoida muuttuneisiin tilanteisiin. Puheet tupo-maailmasta ovat menneen talven lumia.”

Kuntatyönantajat KT:

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen pitää työllisyyden kannalta merkittävimpänä ratkaisua tulevaa työmarkkinakierrosta.

”Seuraava työmarkkinakierros on erittäin ratkaiseva näiden asioiden kannalta. Pitäisi pystyä jatkamaan kustannuskehitykseltään maltillisia palkankorotuksia ja samaan aikaan saavuttaa rakenteellisia uudistuksia ja lisätä paikallista sopimista.”

Sopivaa tasoa Jalonen ei halua vielä julkisuudessa naulata, mutta toteaa, että viime kierroksen tuloksen olleen sellainen, että ”sen kanssa voi elää”. Nyt Jalosella on suuri huoli kuntataloudesta ja hänen mukaansa kymmenissä kuntayksiköissä joudutaan tänä vuonna yt-neuvotteluihin.

”Kaikki ennustelaitokset näyttävät nyt alenevia kasvulukuja [Suomen talouteen]. Siitä ei pääse minnekään. Myöskin kuntatalous oli viime vuonna keskimäärin suurissa vaikeuksissa. Työmarkkinaratkaisut pitäisi aina sopeuttaa kulloinkin vallitsevaan taloustilanteeseen.”

Lisäksi Jalosta huolettaa riittävän osaavan työvoiman saanti kunta-alalle uusien henkilöstömitoitusten myötä syntyviin tehtäviin. Antti Rinteen hallitusohjelmassa uusia tehtäviä ja henkilöstöä halutaan niin opetus- kuin sote-alallekin.

”Ei missään ole tällaista työvoimareserviä olemassa, että meillä olisi tuhansia koulutettuja työntekijöitä vain kulman takana odottamassa.”

Jalonen toivookin, että työvoimaa voitaisiin kouluttaa selvästi nykyistä ketterämmin uusiin tehtäviin toiselle alalle.

Hallitusohjelman kirjauksiin henkilöstömitoituksista ja uusista opetusalan tehtävistä liittyy Jalosen mukaan myös rahapulma.

”Meidän arviomme mukaan hallitusohjelmassa varattu raha ei riitä siihen todelliseen kustannukseen, mikä tällaisesta mitoituksesta seuraa. Tällä haavaa puhutaan noin parin-kolmen sadan miljoonan euron erotuksesta siinä, mitä on hallitusohjelmassa myönnetty lisärahoitusta ja mikä on tällaisen mitoituksen todellinen kustannus.”

LUE MYÖS: Miten Rinteen hallitus korvaa aktiivimallin? – Työministeri Harakka toi esiin ongelman ja ensimmäiset 9000 uutta työpaikkaa: ”Hieno aloitus”

Palkansaajapuolen näkemyksiä:

Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää seuraavaa työmarkkinakierrosta suurimpana yksittäisenä työllisyyskeinona.

”Sillä voidaan ryssiä kymmeniä tuhansia työpaikkoja tai saada useita tuhansia työpaikkoja plussaa. Siinä työmarkkinajärjestöillä on erityinen vastuu.”

Eloranta korostaa, että vaikka neuvottelukierros käydään hajautetusti eli liittokohtaisesti, ”tiettyä koordinaatiota kannattaisi ylläpitää”.

”Me tiedämme, että työllisyystavoite on haastava ja tiedämme, että muulla sosiaalipolitiikalla ja veropolitiikalla on vaikutusta työmarkkinoihin ja päinvastoin. Sen takia olisi viisasta yhteisiä linjoja löytämään. Mutta se on pitkälti kiinni työnantajapuolesta, että kuinka paljon tätä keskustelua he voivat, saavat ja haluavat käydä”, Eloranta sanoo.

SAK:n puheenjohtaja arvioi myös, että hallitusohjelmasta löytyy myös tiukkojakin reunaehtoja työmarkkinoiden uudistamiseen.

”Muun muassa se, että sosiaaliturvaa ei leikata. Se varmaan rajaa jonkin verran rajaa keinoja, joita on käytettävissä”, Eloranta toteaa työttömyysturvakeskusteluunkin viitaten.

Aktiivimallin tai työttömyysturvan porrastuksen sijaan Eloranta painottaa, että SAK:ssa uskotaan ”myönteisiin keinoihin”.

”Kohtaantoon liittyvät kysymykset ovat isoja ovat ne sitten maantieteellisiä, osaamiseen tai palkkatasoon liittyviä. Näitä pitäisi pystyä ratkomaan, eivätkä ne korjaannu sosiaaliturvaa leikkaamalla.”

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:

”Me lähdemme siitä, että tarvitaan panostuksia aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työllisyyspalveluihin. Näiden resurssit pitäisi saada vastaamaan pohjoismaista tasoa”, aloittaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Lisäksi Palola painottaa palkkatuen käyttöä työllistämisen edistämisessä. Työllistämisrahoja on kuitenkin jäänyt käyttämättä kymmeniä miljoonia euroja vuodessa ja Palola katsoo, että byrokratiaa palkkatuen käytön ympärillä pitäisi helpottaa.

STTK aikoo esittää järjestöjen keskusteluissa myös omia näkemyksiään kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi. Se tarkoittaisi työmatkojen verovähennysoikeuden lisäämistä ja osaamisen vahvistamista.

”Jos jää työttömäksi tai on työttömyyden uhka, pääsisi aktiivisen työvoimapolitikan piiriin ja sitten katsotaan, mitä pitää tehdä.”

Kaikkein tehokkaimpana työllistämisen keinona Palola pitää seuraavaa työmarkkinakierrosta. Siitä on kuitenkin hänen mukaansa tulossa ”erittäin haasteellinen”.

”Ensiksi se käydään pikkaisen erilaisessa taloudellisessa tilanteessa, kun tälle vuodelle ja tuleville vuosille on ennustettu maltillisempaa kasvua ja se tapaa näkyä ainakin neuvottelujen yhteydessä käytettävässä retoriikassa.”

”Toiseksi tuleva kierros tulee olemaan varsin hajautettu, kun ensimmäiset neuvottelut käydään syksyllä, mutta julkisen sektorin sopimuskierros päättyy vasta maaliskuussa 2020. Se tuo varmasti oman haasteensa koordinaatioon.”

”Kolmanneksi kilpailukykysopimuksen perintönä tullut vuosityöajan pidentäminen, jota on sovellettu hyvin eri tavoin eri toimialoilla. Osassa se vietiin hyvinkin tarkkaan sopimuksiin ja osassa sitä ei sovellettu lainkaan, niin tämä tuo varmasti ylimääräisen haasteen neuvottelukierrokseen.”

Hallitusohjelmaan kirjatulla paikallisen sopimisen edistämisellä olisi myös positiivinen vaikutus työllisyyteen, Palola uskoo. Siinä STTK:lla on jo valmiit kannat.

”Uskon, että sillä voi saada lisää työpaikkoja. STTK kuitenkin pitäytyy siinä, mitä aikanaan meillä oli valmiiksi sovittuna kilpailukykysopimuksen yhteydessä, mutta jota sitten Suomen Yrittäjät eivät hyväksyneet, että järjestäytymättömällä ja järjestäytyneellä työnantajalla on täsmälleen samat oikeudet ja velvollisuudet ja neuvottelu tapahtuu työehtosopimusten ja virkaehtosopimusten puitteissa. Meidän kantamme ei ole tässä muuttunut”

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava:

Akavan näkemyksen mukaan työllisyystoimien huomion keskipisteenä pitäisi olla nyt pelkän perusasteen varassa olevien työllistäminen ja työllisyysasteen nostaminen.

”Silloin voisi katsoa vähän sopimusrakenteita”, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

”Ruotsissa työehtosopimus joustaa jonkin ajan ja samaan aikaan sijoitetaan koulutuspanoksia niin, että ihminen oppii työssä. Sitten jossakin vaiheessa todetaan, että on riittävästi osaamista ja alkaa saada samaa palkkaa kuin muutkin. Tällaisia kokeiluja ”Ruotsin SAK” [Landsorganisation LO] on tehnyt.”

Fjäder näkee, että kun Suomessa työllistämisen helpot keinot alkavat olla käytetyt, katseet pitäisi kiinnittää muiden Pohjoismaiden onnistuneisiin malleihin.

”Itse ottaisin aika paljon kokeilukulttuuria mukaan tähän työllisyyskeskusteluun.”

Korkeakoulutettuja työttömiä voisi Fjäderin mukaan julkisia TE-palveluita paremmin auttaa yksityiset rekry-yritykset ja siksi hän haluaisi saada palvelusetelit käyttöön laajemmin työllistämispalveluiden puolella.

”Meidän jäsenemme, hyvin koulutetut, jos tippuvat jonkun saneerauksen yhteydessä, niin he tarvitsevat rekryfirmojen apua, eli sellaisten asiantuntijoiden apua, jotka ymmärtävät yksityisen sektorin työmarkkinoita. Siksi he tarvitsisivat palveluseteleitä, niin että he saisivat käyttää myös TE-keskuksen ulkopuolisia toimijoita laajemmin kuin mitä tänä päivänä”

Hallitusohjelmassa korostetaan eritoten kuntien roolia työllistämisessä. Fjäderin mukaan kunnilla on oma tärkeä roolinsa, mutta kuntien vahvuudet tulevat esiin vaikeasti työllistettävien kohdalla, koska kunnat pystyvät tuottamaan ohessa myös työllistymistä ja työkykyä tukevia sosiaalipalveluita.

”Kunnillahan on insentiivi tehdä sitä ja aika hyviä esimerkkejä meillä on muun muassa  Tampereelta. Mutta kuntien pitää ymmärtää, mikä heidän rootelinsa on ja minusta se on pitkäaikaistyöttömät ja vaikeasti työllistettävät.”

STTK:n tapaan myös Akava haluaa lisätä palkkatuen käyttöä. Fjäder sanoo sen olleen ”tilastollisesti hyvä keino työllistämiseksi”. Takavuosina niitä on jäänyt käyttämättä merkittäviä, kymmenien miljoonien eurojen suuruisia summia.

”Sanotaan näin, että se on koettu hyvin byrokraattiseksi. Siinä on ikään kuin kaksi päättävää tahoa: ensin annetaan lupa, että saa sen tuen ja sitten se menee jonnekin toisaalle, missä tehdään varsinainen päätös ja sieltä tulee usein hylky. Ehdot ovat liian tiukat. Ja se on selvä, että jos joku yritys sitä kerran hakee ja saa hylyn, niin se ei enää ikinä sitä hae”, Fjäder toteaa.

”Kyllä sen pitäisi mennä niin, että samalla hetkellä, kun arvioidaan, täyttääkö edellytykset, niin päätös tulisi samalla siinä hetkessä.”

Yrittäjäjärjestö Suomen Yrittäjien linjauksia:

Suomen Yrittäjien johtoryhmä linjasi maanantai-iltapäivänä seitsemän eri tavoitetta työllisyyden edistämiseksi, kertoo järjestön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

1. Sopimisen kieltojen poistaminen yleissitovan kentän osalta

”Se on meille hyvin tärkeä ja myöskin vaikuttava toimenpide”, Pentikäinen sanoo.

2. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen ja porrastaminen

”Sen ei pitäisi olla mikään Amerikan temppu, mutta en osaa sanoa, mikä työmarkkinaosapuolien kiire on. Se olisi oikeasti vaikuttava teko, koska tutkimukset osoittavat, että kun ansiosidonnaisen kausi päättyy, niin ihmiset jostakin syystä yhtäkkiä alkavat työllistyä. Siksi se porrastus on oikeasti hyvä aktiivimalli”

3. Työn vastaanottaminen on aina kannattavaa

”Tämä liittyy sosiaaliturvan uudistukseen, eikä varmasti kovin nopealla tahdilla toteudu. Sitä on kuitenkin tärkeä pitää esillä.”

4. Työllistämisen edellytysten parantaminen joustavoittamalla työlainsäädäntöä ja mahdollistamalla ylityökorvausten ja sunnuntailisien paikallinen sopiminen. Näiden lisäksi SY haluaisi joustavoittaa takaisinottovelvoitetta, joka järjestön mukaan lykkää usein rekrytointeja.

5. Oppisopimusten lisääminen porrastamalla lisää harjoittelupalkkoja

”Ongelma usein se, että oppisopimuksia ei kannata tarjota, koska alkutilanteessa palkka on usein liian korkea. Pitäisi olla jyrkempi porrastus niin, että sitä mukaan kuin osaamistaso nousee, palkka nousee. Nyt osaaminen on tavallaan ylihinnoiteltua oppisopimuksen alkuvaiheessa”, Pentikäinen sanoo.

6. Opintotuen tarveharkinnan uudistaminen siten, että yrittäjä-opiskelijan elinkeinotoiminnan tuloja ei huomioida, jos tuloja ei ole hankittu opintojakson aikana

7. Automaattinen työlupa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille, Suomessa tutkinnon suorittaneille

”Nythän meillä valmistuu ihmisiä ammattikorkeakouluista ja yliopistoista, jotka eivät saa työlupaa. Eli me ensin maksamme koulutuksen ja sitten me emme kuitenkaan työllistä heitä, vaikka he olisivat muuten yhteiskunnassa sisällä.”

LUE LISÄÄ: Meneekö ansiosidonnainen työttömyysturva uusiksi? Työnantajat porrastaisivat – nyt ay-puoli arvioi malleja

Jaa artikkeli: