Sunnuntai 21.7.2019

Meneekö ansiosidonnainen työttömyysturva uusiksi? Työnantajat porrastaisivat – nyt ay-puoli arvioi malleja

Luotu: 
11.6.2019 19:08
Päivitetty: 
11.6.2019 19:20
  • Kuva: Satumaari Ventelä / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Työmarkkinajärjestöt kokoontuvat jo ensi viikolla pohtimaan työllisyyskeinoja. Elinkeinoelämän keskusliitto EK lyhentäisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa 50 päivällä 350 päivään sekä 250 päivään ja samalla porrastaisi tuen niin, että ansiosidonnaisen taso olisi alkuun nykyistä korkeampi ja laskisi sitten asteittain.
|

Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat jo ensi viikolla pohtimaan keinoja työllisyyden kasvattamiseksi. Työantajia ja palkansaajia edustavien järjestöjen keskusteluissa nousevat esille ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen, paikallinen sopiminen, koulutus ja kohtaanto-ongelmien selättäminen.

Keskusjärjestöistä Akavan ja STTK:n hallitukset kävivät maanantaina läpi omia tavoitteitaan. Kutsua myös odottavan Suomen Yrittäjien johtoryhmä käsitteli linjauksia maanantaina iltapäivällä.

Lue myös: Miten Rinteen hallitus korvaa aktiivimallin? – Työministeri Harakka toi esiin ongelman ja ensimmäiset 9000 uutta työpaikkaa: ”Hieno aloitus”

Työministeri Timo Harakka (sd) kertoo, että järjestöiltä toivotaan linjauksia ja ehdotuksia vielä tulevan syksyn budjettiriiheen. Sen sijaan hän kumoaa hallitusneuvotteluista liikkeelle lähteneet huhut, joiden mukaan järjestöjen vastuulla olisi luoda edellytykset 30 000 uuden työpaikan syntymiselle, kun koko hallituksen tavoite on 60 000 uuden työpaikan luominen.

”Tällaisia kirjauksia ei ole hallitusohjelmassa. Ajatuksena on, että toisin kuin ehkä edeltäjänsä, niin tämä hallitus haluaa pitää työmarkkinajärjestöt tässä yhteisessä tehtävässä mukana. Uskomme, että sieltä hyviä ajatuksia ja aloitteita löytyy”, sanoo Harakka.

Mitään tavoitteita toimien työllisyysvaikutuksista, suuntaviivoista tai muustakaan Harakka ei halua järjestöille linjata.

”Mitä myönteisempiä arvioita, niin sen kivempi”, kuuluu ministerin konkreettisin toive keskustelijoille.

”Kun työmarkkinajärjestöt ottavat tämän toimeksiannon lähteä näitä keinoja tässä kesän yli miettimään, niin on kohtuullista ja kohteliasta, että en lähde etukäteen esittämään näkemyksiä, mitä heidän pitäisi päästä keskenään sopimaan. En siksi lähde lausumaan mielipiteitäni työttömyysturvan porrastuksesta, eläkeputkesta, kilpailukieltosopimuksista tai muistakaan, jotka ovat olleet nyt julkisessa keskustelussa.”

”Omaa ohjausta nämä kovan luokan osaajat eivät varmaan tässä tarvitse.”

Uudistuuko nyt ansiosidonnainen työttömyysturva?

Jos Harakka kieltää ministerinä ohjaavansa järjestöjen keskusteluja, on hän hyvin perillä keskustelujen aiheista. Suurimpana yksittäisenä kysymyksenä järjestöjä puhuttaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen ja erityisesti sen asteittainen porrastus.

Järjestöjen muihin linjauksiin voit perehtyä täällä!

Tähän keskusteluun ilmoittavat olevansa valmiita työnantajapuolen Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kuntatyönantajat sekä palkansaajapuolella Akava ja STTK.

”Se tulee kahta kautta”, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

”Ensiksi hallitusohjelmassa lukee suoraan, että työttömyysturvaa uudistetaan. Toiseksi aktiivimallista sanotaan, että se puretaan, mutta vasta kun vastaavia työllisyyttä nostavia toimenpiteitä on tehty.”

Koko työnantajakenttä tukee työttömyysturvan asteittaista heikennystä työttömyysjakson pidentyessä. Palkansaajapuolella Akava ja STTK selvittävät nyt omia malleja, miten porrastuksen voisi toteuttaa, mutta molemmista järjestöistä korostetaan, että selvitykset tehdään vain keskusteluja varten, eivätkä ne asetu tukemaan mitään mallia.

Sen sijaan SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ei lämpene alkuunkaan ajatukselle ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason porrastamisesta.

”Porrastamisesta on ollut vähän löysää puhetta, että mitä sillä tarkoitetaan: mistä tasosta lähdetään liikkeelle, kuinka paljon porrastetaan ja millä aikavälillä. Jos tämä esitellään, niin täytyy tietysti tietää kustannukset, työllisyysvaikutukset, tulonjakovaikutukset ynnä muuta. Heitot ovat olleet sen verran löysiä tähän asti, etten lähde niitä arvioimaan”, Eloranta sanoo.

Toistaiseksi konkreettisin ehdotus Elorannalle on EK:lla.

”Työttömyysturvaa uudistettaisiin niin, että sen kestoa lyhennettäisiin 50 päivällä 350 päivään ja 250 päivään. Sitten siihen liitetään porrasteisuus: alkuun ansiosidonnaisen taso olisi vähän nykyistä korkeampi ja sitten se laskisi kolmen kuukauden välein kymmenellä prosentilla”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies selventää työnantajien mallia.

Häkämiehen mukaan porrastetulla työttömyysturvan mallilla olisi ”merkittävä työllistävä vaikutus”. Hän tähdentää, että Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön selvityksissä vaikutus olisi noin 15 000 työllisen lisäys.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo, että myös yrittäjäjärjestö on kallistumassa tukemaan EK:n mallia.

”Se olisi oikeasti vaikuttava teko, koska tutkimukset osoittavat, että kun ansiosidonnaisen kausi päättyy, niin ihmiset jostakin syystä yhtäkkiä alkavat työllistyä. Siksi se porrastus on oikeasti hyvä aktiivimalli”, sanoo Pentikäinen.

Tämä vaikutus tuli selvästi ilmi myös Talouspoliittisen arviointineuvoston vuonna 2017 tekemästä selvityksestä. LUE MYÖS: ”Dramaattinen kuvio” Suomen työttömyysturvasta – ”Merkittävä vaikutus ihmisten käyttäytymiseen”

Myös Kuntatyönantajat kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, joskin työmarkkinajohtaja Markku Jalonen korostaa, ettei järjestö näe EK:n tapaan tarvetta keston lisärajaukselle, eikä KT vielä halua ottaa kantaa porrastuksen suuruuteen.

SAK:n huolena pienipalkkaisten kohtalo, Palolan ”omalle ajattelulle” ei STTK:n tukea

Palkansaajapuolella SAK:n Eloranta suhtautuu nihkeästi työttömyysturvan porrastuksiin. Hän vertaa sitä aktiivimallin leikkuriin.

”Kuten aktiivimallista nyt nähtiin, niin pelkkä etuuksien leikkaaminen ei vie ihmisiä työmarkkinoille. Meidän mielestämme tämä linja on nyt kuljettu loppuun ja siksi aktiivimallistakin pitäisi päästä eroon”, Eloranta toteaa.

SAK:n huoli kytkeytyy myös pienipalkkaisten duunarien työttömyysturvaan. Kaupan myyjän palkka voi olla 1867 euroa kuukaudessa ja hänen päivärahansa olisi noin tuhat euroa kuukaudessa. Pienipalkkaisimpien alojen työttömyysturvaa porrastettaessa Kelan perusetuudet tulevat nopeasti vastaan ja Eloranta korostaa, että jo nyt aktiivimalli on lisännyt viimesijaisen turvan eli Kelan toimeentulotuen tarvetta.

 Se vie päinvastaiseen suuntaan kuin nyt pitäisi mennä. Kun ollaan perusturvan piirissä, se nostaa taas kynnystä työllistymiselle”, Eloranta sanoo.

Myös Kuntatyönantajien Jalonen pitää tärkeänä, että porrastus ”ei saa tehdä liikaa väkivaltaa ja aiheuttaa muita pulmia”.

Korkeakoulutettujen Akava pitää selvänä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisessa ei pidä puuttua tukijakson pituuteen tai kokonaistasoon.

”Työttömyysturvaan menisi siis sama potti, mutta se jaettaisiin eri tavalla. Tällaiseen keskusteluun olemme valmiita. Nyt elokuun [Akavan] hallituksen kokoukseen valmistellaan, minkä tyyppisiä malleja voisi olla”, Fjäder sanoo.

Hallitusneuvottelujen kynnyksellä STTK:n puheenjohtaja Antti Palola otti julkisuudessa kantaa porrastamisen puolesta. Keskusjärjestön maanantaina kokoontunut hallitus ei kuitenkaan asettunut tukemaan ehdotusta.

”Kuten arvata saattaa siitä on tullut sekä negatiivista että myönteistä palautetta”, Palola sanoo avauksestaan.

”STTK:n hallitus ei siihen ottanut suoraa kantaa, vaan totesimme, että työttömyysturvajärjestelmää pitää uudistaa, kuten hallitusohjelmassa todetaan. Siinä on varmasti eri malleja ja varmaan tämä on yksi keskusteluvaihtoehto. Emme me tule sitä sen kummemmin esittämään. Se on varmasti valikoimassa oleva yksi vaihtoehto.”

Työmarkkinakeskusjärjestöjen ensimmäinen määräpäivä on elokuun lopulla, kun Antti Rinteen hallitus ryhtyy syyskuussa laatimaan ensimmäistä budjettiaan tulevalle vuodelle. Työmarkkinakeskusjärjestöissä ja yrittäjäjärjestössä ei ole suurta uskoa, että työttömyysturvan uudistamisesta saadaan ehdotus vielä syksyksi, vaan keskustelu jatkuu vielä sekin jälkeen.

Työministeri Timo Harakkakin painottaa, että hallitus toivoo syyskuuksi työmarkkinaosapuolilta vasta ”ensivaiheen ideoita”.

”Siitä sitten eteenpäin työ jatkuu ja toinen vaihe voisi olla tuo kevään 2020 julkisen talouden suunnitelman [ns. kehysriihi] käsittelyssä joko niin, että ensimmäisen vaiheen ajatuksia jalostetaan tai niin, että on lähdetty pohtimaan pidemmän aikavälin tavoitteita.”

LUE MYÖS: Näillä keinoilla työmarkkinajärjestöt nostaisivat Suomen työllisyyttä – Katso oman keskusjärjestösi kannat

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Topi Rantakivi

”Se olisi oikeasti vaikuttava teko, koska tutkimukset osoittavat, että kun ansiosidonnaisen kausi päättyy, niin ihmiset jostakin syystä yhtäkkiä alkavat työllistyä. Siksi se porrastus on oikeasti hyvä aktiivimalli”, sanoo Pentikäinen.

Mitä jos aloitettaisiin ensin sillä, että löytyy oikeasti palkkahaluja antavia työpaikkoja. Ne oikeat työpaikat pitää ensin luoda oikeine palkkoineen?

Olen aina joka kerta joutunut tarkistamaan jokaisten medialle valittaneen yrittäjän tai muun tahon takia, niin jokaisissa on aina löytynyt syyt. Eniten syy on: Ei halua maksaa kunnolla rahaa ja aina niin alihintaan tunnissa yritetään saada.

Tässä on yksi syy medialle opiksi: Tehkää aina taustatarkastukset ja sitähän te ette ilmeisesti tee vaan kirjoitatte juttunne sellaisenaan kritiikittömästi ja julkaisette vai onko syy siinä, että pelkäätte saada haastetta oikeuteen? Pelko pois, jos yritys olisi täysin terve, ei se mitään mediaa tarvitse ja epäterve yritys joutuu aina oikeudessa epämieluisaan valoon, kun tuodaan esille sen yrityksen ongelmat.

Pertti Ikonen

Rinteelle ja Harakalle tiedoksi, että nyt on jo aika ryhtyä sanktioimaan työanjatajia jos eivät luo esim. 60 000 uutta työpaikkaa tahoilleen. Eikö ole aika nurinkurista, että työntekijöitä sakotetaan siitä, että eivät pääse töihin työpaikkojen vähäisyydestä johtuen.

Topi Rantakivi

@4. Tuo olisi periaatteessa ihan hyvä ajatus. Ongelma siinä on vain se, että silloin yrityksiä lakoaisi paljon nopeammin, jos heitä sanktioitaisiin mielivaltaisesti siitä, etteivät he palkkaa työntekijöitä.

Jos yrityksetkään eivät palkkaa työntekijöitä kunnollisesti, niin meidän on syytä katsoa enemmän omaa verotustamme sekä byrokratiaa, että meillä on omassa säädöksissämme vikaa.

Tähän uskon enemmän, että säädöksissämme on vikaa ja paljon mutta valtiossa olevat päättäjät eivät vaan halua ryhtyä korjaamaan.

Pertti Ikonen

@5
" Tuo olisi periaatteessa ihan hyvä ajatus. Ongelma siinä on vain se, että silloin yrityksiä lakoaisi paljon nopeammin, jos heitä sanktioitaisiin mielivaltaisesti siitä, etteivät he palkkaa työntekijöitä."

No ei ehdottamieni työpaikkojen välttämättä tarvitsisi olla palkkatyöpaikkoja vaan työnantajille maksettaisiin siitä, että eteenpäinpyrkivä työtön pääsisi treenaamaan uusia taitoja yrityksessä. Annettaisiin pöytä ja tuoli että tunnarit järjestelmiin. Siitä vaan sitten tekemään taitojensa mukaisesti firman asioita. Monelle on suoranaista kidutusta olla jossakin yhdistyksessä "työssä" kun ympärillä on entisiä juoppoja ja muita elämän hallintansa menettäneitä.

Raija Lempiäinen

Viisas kommentti! Se on ollut nurinkurista jo 90-luvulta asti, suurtyöttömyys on ,ainakin osittain työnantajapuolen valtti ja pelote, jolla palkolliset pidetään nöyrinä. Näin on todennut eräs Tanskalainen yhteiskuntatieteilijä ja silloin.

Hannu Rautomäki

Suomessa on ollut suurtyöttömyys vuosikymmeniä ja sitä ei olekaan tarkoitus merkittävästi vähentää saati poistaa.
Suurtyöttömyydellä ammattiliitot ja työlliset pidetään nöyrempinä, kun kilpailu vähistä työpaikoista säilyy. Kärsijöinä työttömät ja veronmaksajat.

Petri Kokko

#7
Eikös tässä ole sama ajatus kuin aktiivimallissa, riippumatta siitä saako ihminen töitä vaikka niitä kuinka etsisi joutuu sanktioiden kohteeksi, työnantajaille samanlainen uhkavaatimus jos eivät palkkaa kohtuupalkalla töihin vaikkei niitä olisikaan.

Topi Rantakivi

@10. Johan minä kommentissa @5:ssa totesin, että mielivaltaiset sanktiot yrityksille siitä hyvästä, että eivät palkkaa ketään työntekijöitä johtaa siihen, että yrittäjät lopettavat heti hommat.

Jos tilanne on työntekijöille sekä työnantajille hankalaa, niin sitten meidän on syytä ruveta korjaamaan omaa lainsäädöksiämme. Siinä on paljon korjattavaa, jotta kumpikin osapuoli kykenisi toimimaan hyvin Suomessa.

Päättäjien on syytä ymmärtää, että kansa on perustanut valtion ja valtion tehtävänä on palvella kansalaisia, niin on palveltava työntekijöitä että myös työnantajia eikä valtion tehtävänä ole se, että hankaloitettaisiin useita asioita mahdottomuuksiin asti.

Tapio Mäkeläinen

Nuo Pentikäisen tutkimukset voivat olla totta noissa alimmissa palkka-ja vaatimustasoissa. Pitkäaikaiseen toimihenkilötyöttömyyteen ne eivät päde yhtään tippaa.
Rupeaa tuntumaan , että jos SY ja EK saisivat yksin päättää ei työttömyysturvaa olisi ollenkaan.