Sunnuntai 21.7.2019

Työministeri Timo Harakka kumoaa huhut hallitusneuvotteluista: 30 000 työpaikan tavoitetta ei valutettukaan järjestöille

Luotu: 
12.6.2019 07:25
  • Kuva: Jukka Ritola / Alma Media arkisto
    Kuva
    ”Tätä ei kannattaisi tehdä niin, että se 60 000 jaetaan jokaiselle neljälle vuodelle tai puolivuosittaisiksi tavoitteiksi ja kellotetaan sitten, että ollaanko tasaisen vauhdin taulukossa”, työministeri Timo Harakka (sd) sanoo työllisyystavoitteesta.
|

Työministeri Timo Harakka (sd) kumoaa hallitusneuvottelujen aikana levinneen uutisen, jonka mukaan Antti Rinteen hallitus velvoittaisi työmarkkinajärjestöt synnyttämään Suomeen 30 000 uutta työpaikkaa. Hallituksen tavoite on vaalikauden aikana synnyttää kaikkiaan 60 000 uutta työpaikkaa.

”Tällaisia kirjauksia ei ole hallitusohjelmassa. Ajatuksena on, että toisin kuin ehkä edeltäjänsä, niin tämä hallitus haluaa pitää työmarkkinajärjestöt tässä yhteisessä tehtävässä mukana. Uskomme, että sieltä hyviä ajatuksia ja aloitteita löytyy”, sanoo Harakka.

LUE MYÖS: Meneekö ansiosidonnainen työttömyysturva uusiksi? Työnantajat porrastaisivat – nyt ay-puoli arvioi malleja

Vastuu työpaikkojen syntymisestä on siis hallituksella. Silti Harakka painottaa, että uuden hallituksen fokus on työllistämistoimissa vieläkin pidemmällä.

”Tavoite on ihan vakavasti tehty, eikä kaikkea huomiota pidä kiinnittää siihen, että mitä nyt neljän vuoden aikana tapahtuu, vaan huomata se, että kaikkein merkittävimmät vaikutukset näille hallituksen liikkeelle laittamille reformeille toteutuvat vasta vuosia tämän hallituksen jälkeen.”

Näin Harakka myös samalla opastaa, miten hallituksen työllisyystavoitteen täyttymistä tulee seurata. Lopputulos on nähtävissä vasta hallituskauden lopulla ja kenties vielä laajemmalti sen jälkeen.

LUE MYÖS: Näillä keinoilla työmarkkinajärjestöt nostaisivat Suomen työllisyyttä – Katso oman keskusjärjestösi kannat

Hallitusohjelmassa kuitenkin todetaan, että työllistymiskehitystä seurataan puolivuosittain. Harakan mukaan kyse ei kuitenkaan ole ”väliaikojen kellottamisesta”.

”Tätä ei kannattaisi tehdä niin, että se 60 000 jaetaan jokaiselle neljälle vuodelle tai puolivuosittaisiksi tavoitteiksi ja kellotetaan sitten, että ollaanko tasaisen vauhdin taulukossa.”

Tämän tasaisen vauhdin seuraaminen olisi aikamoinen ase oppositiopuolueille.

”Epäilemättä näin he tulevat tekemään. Siksi tässä totean, että edetään tässä ihan suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti hallitusohjelman hyvien linjausten mukaisesti.”

60 000 työpaikan syntymisen ohella hallitus aikoo seurata työllisyyden kehitystä rinnakkain kahdella asteikolla. Harakka korostaa, että 75 prosentin työllisyystavoite on sidottu perinteiseen työllisyysasteeseen, jota seurataan 15–64-vuotiaiden ikäluokissa.

Sen ohella hallitus ryhtyy seuraamaan 20–69-vuotiaiden työllisyysastetta. Tällä halutaan saada Harakan mukaan ”todellinen kuva siitä, mikä toivottu työllisyys on”.

”Oikeasti me emme halua yhtäkään 15-vuotiasta kokoaikaisiin töihin, emmekä toivo, että 64-vuotiaana työnteko ilman muuta lakkaa.”

Ikääntynyt väestönosa on eri keskusteluissa tunnistettu nopeimmin kasvavaksi työllisten ryhmäksi muissa Pohjoismaissa. Tässä Suomi ei Harakan mukaan halua jäädä muista jälkeen.

”Kokeneemman väestön kohdalla erot Suomen ja Ruotsin välillä on todella merkittävä.”

LUE MYÖS: Miten Rinteen hallitus korvaa aktiivimallin? – Työministeri Harakka toi esiin ongelman ja ensimmäiset 9000 uutta työpaikkaa: ”Hieno aloitus”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Virtanen

No, se kai on jonkinlaista kissanhännän nostoa lähinns ay-Rinteeltä. Ei kai kukaan usko, että ay-liitot mistään saavutetusta edusta luopuisi työttömän hyväksi. Ek:lla Ja Yrittäjillä taas voi niitä ollakin, kuten joustavuutta työaikoihin jne, mutta ay-liitot ne tyrmäävät välittömästi. Ja merkittävin työllisyyden ylläpitäjä ja kojottaja on vientitiotteiden kysyntä ja se, että olemme kilpailukykyidiä sekä koti- että vienti markkinoilla. Sehän merkitsee myös sitä, ettei julkinen sektori ole liian raskas.

Tuula Kontio

Työnhaussa on ylsi suuri ongelma, johon tulisi puuttua. Haamutyöpaikat. Miksi jo organisaation sisältä löytyvän tekijän paikka pitää laittaa julkisesti hakuun. Itse olen useastikin hakenut paikkaa, jonka tekijä tiedossa, mutta se pitää julkisesti vielä hakea, kuka hyötyy. Tällaiset työpaikat pois avoimista paikoista, jotta oikeat lukemat tiedossa. Turhauttaa laitella hakemuksia, jos paikka jo varattu. Työhakemuksen tekemiseen menee hyvinkin päiväntyö, useita tunteja kuitenkin. Tyhjänpäiväinen hakeminen turhauttaa.

Topi Rantakivi

@3. Tuttua minulle. Olen aikoinaan hakenut kiinnostavaan työpaikkaan ja odotettuani sieltä vastausta useiden työpaikkahakemuksien ohessa, se paikka laitettiin vielä kahdesti jälleen avoimeksi mutta ei ole ilmoitettu minulle mitään.

Menin sitten sinne pääkallopaikalle kertomaan itsestäni ja kysyin, että minähän olin vapaa ja miksette ota töihin? Heidän hatara selityksensä oli se, että olin liian ylikoulutettu. Enpä usko vaan uskoisin enemmän siihen, kun en voinut CV-papereissani jättää kertomatta huonokuuloisuudestani.

Mikael Nygård

Tässä ja muissa aihetta koskevissa jutuissa puhutaan 60.000 uuden työpaikan tavoitteesta niinkuin se olisi hallitusohjelman kultainen ohjenuora ja tavoite. Mutta eihän asia ole niin. 60.000 uutta työpaikkaa on vain projisointi siitä mitä tarvitaan jotta 75% työllisyysaste saavutettaisiin ja se on hallitusohjelman keskeinen tavoite. Toisaalla on esitetty laskelmia joissa tarvittaisiin muuttuneissa olosuhteissa jopa 100.000 uutta työpaikkaa jotta saavuttaisimme tuon 75% työllisyysasteen.

Älkäämme siis hirttäytykö väärään lukuun vaan pitäkäämme silmällä työllisyysastetta vuonna 2023, se on se mihin kaikki perustuu.

Ilkka T Arvola

Tuo 20-69 vuotiaiden määrittäminen "työikäisiksi" on kyllä nykyistä 15-64 realistisempi. Samalla se häivyttää piiloon sitä tosiasiaa, että Suomen työikäinen väestö koko ajan pienenee, ehkä noin ½% vuosivauhtia.

Jos hallitus todella ottaa vastuun (kuten sille kuuluukin) että Suomen työllisyys kasvaa nykyisestä, on sen huolehdittava samalla myös nykyisen työllisten määrän säilymisestä, eikä vain tuon 60 000 lisätyöllistetyn aikaansaamisesta.

Nykyiset työpaikatkaan eivät ole ns kiveen hakattuja, vaan niitä häviää ja uusia syntyy koko ajan. Eläkkeelle siirtyjiäkin on vuosittain 70 000 henkeä, joista 20 000 työkyvyttömyyseläkkeelle. Heidät kaikki pitää pystyä korvaamaan nuoremmilla, jotta työllisyysprosentti edes säilyisi ennallaan 72%:ssa.

Toteanpa taas, että tuo 75% työllisyys ennustetusta 15-64 vuotiaiden määrästä v 2013 on +90 000 työllistä (eikä +60 000) enemmän kuin 4/2019.