Tiistai 25.6.2019

EK pettyi raskaasti: ”Hallituksen perhevapaauudistus on työllisyyttä heikentävä – Millä tämä kompensoidaan?”

  • Kuva: Colourbox
    Kuva
|

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on raskaasti pettynyt Antti Rinteen (sd) hallituksen linjaan perhevapaauudistuksesta.

”Hallituksen perhevapaauudistus ei paranna tasa-arvoa eikä perheiden hyvinvointiakaan”, EK:n sosiaali-, terveys- ja työvoima-asioiden johtaja Vesa Rantahalvari kritisoi Twitterissä.

LUE MYÖS: Nyt tuli rankka viesti: Enää ei auttaisi, vaikka Suomen kaikki 30-vuotiaat alkaisivat synnyttää kolmosia – Syntyvyyskatastrofin outo erikoispiirre erottaa Suomen muista maista

”Hallituksen perhevapaauudistus on työllisyyttä heikentävä”, Rantahalvari jatkaa viitaten perhevapaalla olevaan Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen kantaan.

 

 

Kärkkäinen sanoo STT:n haastattelussa, että Rinteen hallituksen perhevapaauudistuksella työllisyys ei ainakaan kasva, vaan sillä voi olla jopa negatiivisia vaikutuksia.

STT:n mukaan hallituksen kaavailema perhevapaauudistus toisi pidennystä nykyisiin äitiys- ja isyysvapaisiin ja ansiosidonnaisten vanhempainvapaiden yhteenlaskettu kesto on kasvamassa useammalla kuukaudella. 

Yksi keskustan kynnyskysymyksistä hallitusneuvotteluissa oli se, että perhevapaauudistuksen on oltava parannus nykyiseen järjestelmään. Keskusta on linjannut, että kotihoidontukea ei saa lyhentää ja että ansiosidonnaisen perhevapaakauden isien osuuden pidentäminen ei saa vaikuttaa äitien osuuteen lyhentävästi.

”Hallitusohjelman kirjaus velvoittaa käytännössä tavoittelemaan vähintään 5+5+5-mallia”, sanoo perhevapaista Säätytalolla neuvottelemassa ollut kansanedustaja Heli Järvinen (vihr) STT:lle.

LUE MYÖS: Pysäyttävä kuva Suomesta: ”Jos tämä jatkuu, voidaan noin vuonna 2040 sulkea viimeinenkin synnytyssairaala”

Elinkeinoelämän keskusliitto EK moittii Rinteen hallituksen perhevapaalinjauksia kalliiksi ja työllisyysvaikutuksiltaan kielteisiksi.

EK on hallitusohjelman kirjauksen perusteella laskenut perhevapaalinjauksen kustannusvaikutukseksi noin 100 miljoonaa euroa. Kustannus syntyy siitä, kun isille kiintiöityä ansiosidonnaista vapaata pidennetään - ilman että äitien vapaata lyhennetään ja siitä, että isyyspäivärahakauden alkuun tulee tasokorotus.

Rantahalvari nostaa esiin hallitusohjelman kirjauksen työllisyydestä. Tarkalleen se kuuluu näin:

”Hallitus ei tee työvoimapolitiikassa toimia, joilla on negatiivinen työllisyysvaikutus ilman, että se tekee samanaikaisesti työllisyyttä parantavia tehokkaampia toimia.”

Työllisyyden nostaminen on Rinteen hallituksen keskeisimpiä tavoitteita. 

LUE MYÖS: Näillä keinoilla työmarkkinajärjestöt nostaisivat Suomen työllisyyttä – Katso oman keskusjärjestösi kannat

Rantahalvari kysyy, minkä uudistuksen hallitus aikoo tehdä hyvittääkseen perhevapaauudistuksen väitetyn negatiivisen työllisyysvaikutuksen.

”Mikä on se toinen reformi, jolla tämä vaikutus kompensoidaan?” Rantahalvari kysyy.

EK-johtaja Ilkka Oksalan mukaan EK olisi jakanut 6,3 kuukauden vanhempainvapaat tasan isän ja äidin kesken. Lisäksi EK olisi lyhentänyt kotihoidon tuen keston puoleen nykyisestä eli noin 1,5 vuoteen.

”15 vuoden kokemus on osoittanut, että miehet käyttävät vapaasti jaettavista vanhempainvapaista vain 1-2 prosenttia”, hän sanoo.

LUE MYÖS: Työministeri Timo Harakka kumoaa huhut hallitusneuvotteluista: 30 000 työpaikan tavoitetta ei valutettukaan järjestöille

Jaa artikkeli:

Kommentit

Antti Kettunen

Isille enemmän isyysvapaata josta ne käyttävät EK:n omien tilastojen mukaan 2%. Ja EK itkee kuin olisi maailmanloppu.

Ainut mistä EK on tykännyt on ollut kikypäivät ja niitäkin oli aivan liian vähän. Oikeastaan nää jutut joissa EK itkee million mistäkin voisi hyvin jättää julkaisematta. Ei niille mikään koskaan riitä.

Tommi Messi

Ek on iso ongelma siinä että on edelleen niin, että perheiden isät ovat pääsääntöisesti ne jotka tuo rahan perheen talouteen kun lapset ovat pieniä. Etenkin aloilla joissa on vakituiset työsuhteet. EK ongelmana on myös se että on yleistymässä 0 , osapäivä ja työajattomat työsuhteet. Mihin sitten EK tähtää siihen että jakainen lapsi olisi 1,5 vuotiaana päivähoidossa ja vanhemmat juoksee 24/7 jokaisessa mahdollisessa työpaikassa huonoin työehdoin. Joten jos EK todella haluaa panostaa työpaikkojen luomiseen olisi EK vihdoin ymmärrettävä että kun lapset ovat hoidossa työttömälle vanhemmalle ei sitä kautta muodostu yhtään työpaikkaa. EK olisi syytä lyödä SITRAN kanssa ja Kelan kanssa viisaat päät yhteen ja LASKEA kuinka paljon kotona hoidettavat lapset SÄÄSTÄVÄT yhteiskunnan verovaroja. Jos järjestö osaa laskea ja tehdä tutkimuksen sitä kautta olisi se paljon järkevämpää kuin "poliittinen väkivaltainen ohjaus" jonka laskun maksajat ovat pienet lapset. Tasaarvo on mennyt liian pitkälle kun äityis ja isyys pitää jakaa tasan lain avulla ja siinä ei onnistuta. Kumpikaan ei voi korvata toista , mutta yhdessä se on yhteiskunnan tukipilari. Joten onko EK valmis poistamaan 0, osa-aika ja riisto työsopimukset ? Vai onko EK tarkoitus vain riistää kaikki irrotettavissa oleva?

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin uu­tis­kir­je 4.4.2019 (Helsingin yliopisto), "Lain­val­mis­te­lus­sa ei ar­vioi­da riit­tä­väs­ti ih­mi­siin koh­dis­tu­via vai­ku­tuk­sia":

- - "Ih­mis­vai­ku­tus­ten ar­vioin­neis­ta puut­tuu ar­keen ulot­tu­va kon­kre­tia

Tarkastelluissa hankkeissa määrälliset ja laadulliset arviot kertovat lähinnä siitä, mitä reunaehtoja ja mahdollisuuksia lait ihmisille asettavat kuin siitä, kuinka lakien vaikutukset voisivat näkyä konkreettisesti ihmisten arjessa. Vaikutusarvioissa tavoitellaan usein varmuutta, mikä johtaa arvioiden esittämiseen hyvin yleisellä tasolla. Arvioissa ei hyödynnetty laadullisia, empiirisiä aineistoja. Monesti se olisi vahvistanut kohderyhmän näkökulmia uudistukseen. Tällöin mahdollisia vaikutuksia selvitettäisiin esimerkiksi kyselyin, työpajoin tai haastatteluin." - -

Lähde:

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/lainvalmistelussa-...

Ks. myös:

"Ihmisvaikutusten arviointi hallituksen esityksissä: luokittelusta laatuun ja sen puutteisiin"

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300613

Raimo Laine

Kotiäidit tekevät paljon työtä kotona ja säästävät yhteiskunnan hoitokustannuksia. Koti on usein lapselle parempi paikka, kuin tauteja täynnä oleva päiväkoti alimitoitetulla henkilökunnalla ja ongelmahoidokeilla.
Monelle kotiäidille ei myöskään löytyisi työpaikkaa.