Sunnuntai 21.7.2019

Ihmetys Tunnin junasta heräsi hallituspuolueissa: ”Matka-aika oikeasti 1 h 27 min”

Luotu: 
12.6.2019 11:35
  • Kuva: Kimmo Penttinen
    Kuva
    Arkistokuvassa kansanedustaja Ander Adlercreutz (r).
|

Uusmaalaiset kansanedustajat yli puoluerajojen nousevat kyseenalaistamaan Turkuun suuntautuvaa Tunnin juna -ratahanketta. Taustalla on suuri huoli nykyisen Rantaradan kunnosta ja ylläpitorahojen riittävyydestä.

”Huoli on siinä, että kun tiedetään valtion rahojen olevan rajalliset, eikä kaikkia ratayhteyksiä mahdollisesti enää pystytä ylläpitämään ja halutaan päästä sekä länteen että itään. Siksi on syytä epäillä, että jos Tunnin juna toteutuu, yhteydet länteen heikkenee varmasti automaattisesti”, sanoo rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Adlercreutz osallistui yhdessä vasemmistoliiton vantaalaisen kansanedustajan Jussi Saramon ja sdp:n raaseporilaisen kansanedustajan Johan Kvarnströmin kanssa tiistaina Rantarata kuntoon -kansalaistilaisuuteen Helsingin keskuskirjasto Oodissa. Osallistujajoukko koostui laajalti länsiuusimaalaisista Tunnin juna -skeptikoista.

Hallituspuolueita edustavat Adlercreutz, Kvarnström ja Saramo nostavat kaikki esiin, että uudessa hallitusohjelmassa puhutaan ennen muuta uusien ratahankkeiden suunnittelusta. Lapio ei välttämättä iske maahan vielä yhdelläkään uudella rataosuudella.

LUE MYÖS: Liikenneministeri Sanna Marin: 3 suurta raidehanketta ”eivät ehdi liikkeelle” Rinteen hallituksen aikana

”Ykkösprioriteetti on nykyisten ratojen kunnostus. Pääradallakin ajetaan niin monessa kohtaa todella hiljaa ihan senkin takia, että rata on hajonnut alta. Totta kai se pitää korjata ja Rantaratakin pitää korjata. Näitä ei tarvitse priorisoida. Rahaa on kyllä riittävästi”, sanoo Saramo.

”Nykyisen ratajärjestelmän kuntoon saattaminen on järkevin ja halvin vaihtoehto”, vahvistaa Kvarnström.

Saramo nostaa kuitenkin esille, että jos taloustilanne kääntyy taantumaan, hallitus voisi käyttää miljardin euron puskuriaan myös ratahankkeiden töiden käynnistämiseen.

”Meillä on ensimmäistä kertaa miljardin euron puskuri sitä varten, että jos talous menee taantumaan, voidaan käynnistää isoja hankkeita. Mutta meillä ei ole olemassa mitään hankkeita ennen kuin ne on suunniteltu. Siksi on tosi kullanarvoista, että suunnitellaan isoja hankkeita.”

 

”Pisararata on Suomen isoin siltarumpu”

Oodiin kokoontuneiden Tunnin juna -skeptikoiden mukaan nyt vahvassa poliittisessa myötätuulessa kulkeva hanke on kallis, sen ratalinjaus ei palvele lohjalaisia ja herättää vastustusta salolaisissa, eikä nopeudessa saavuteta suurta hyöytä Rantarataan verrattuna. Tunnin junaa kutsuttiin tilaisuudessa myös ”73 minuutin junaksi” sen tavoiteajan mukaan. Adlercreutzin mukaan todellinen matka-aika voisi olla vieläkin pidempi.

”VR:n mukaan – viimeksi kysyin pari vuotta sitten – nykykalustolla matka-aika on 1 tunti ja 27 minuuttia sikäli, kun juna pysähtyisi Lohjalla ja Salossa. Se ei ole kovin iso parannus”, hän sanoo.

Nykyisin VR ajaa Helsingin ja Turun väliä nopeimmillaan Pendolinolla 1:44 tuntia. Näin nopeasti juna ajaa yhden aamuvuoron Turusta Helsinkiin ja iltavuoron Helsingistä Turkuun. Muuten Pendolinoilla körötellään väliä samaa vauhtia kuin InterCity-junilla, 1:57 tuntia.

Adlercreuztin mukaan vauhtia hidastaa ennen muuta Rantaradan heikko kunto, jonka vuoksi Pendolinot eivät voi ajaa laajalti 220 km/h:n huippunopeutta. Sama aihe, Rantaradan heikko kunto, on ollut esillä lähes siitä saakka, kun Pendolinot saatiin radalle 1990-luvun puolivälissä.

”Sitten jos satsattaisiin nykyiseen Rantarataan ja siellä ajettaisiin sitä kalustolla, jonka varaan tämä tunnin ja muutaman minuutin aikataulu on rakennettu, niin tuskin ero kovin iso olisi ja taloudellisissa satsauksissa ero olisi merkittävä.”

Kansanedustajat painottavatkin, että nyt eri ratahankkeista keskusteltaessa olisi tärkeintä myös kylmäpäisesti vertailla hankkeita keskenään niin Rantaradan ja Tunnin junan osalta kuin myös Pisararadan ja Lentoradan kohdalla.

”En ole aivan vakuuttunut, että onko järkevää rakentaa sekä Pisararata että Lentorata. Sen takia pitää oikeasti vertailla eri hankkeita ja katsoa hyödyt. Pisararata alkaa näyttäytyä siltä, että se on Suomen isoin siltarumpu. Helsingissä aina naureskellaan, että maakunnissa tehdään siltarumpupolitiikkaa, mutta kyllä Helsingissäkin osataan”, sanoo Saramo.

LISÄÄ AIHEESTA:

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Seppo Uusitalo

Johan on aika herätä! Jos Turusta pääsisi tunnissa Vantaalle lentokentälle, plisi hiukan järkeäkin mukana. Nykyään ajetaan satoja matkoja viikossa henkilöautoilla ja busseilla, kun lentoliikenne keskittyy vain Vantaalle.

Jukka Mattsson

Meillä ne junat kulkevat yhä kahtasataa kun muualla mennään jo 400 ja 600 välillä. Hitaasti on menty 1970 luvulta lähtien ja Suomessa, tässä tekniikan luvatussa ihmemaassa körötellään vielä kuin neuvostoaikaan.

Tässäkin kävi kuin Rinteen eläkeläisille lupaamassa vappusatasessa? Kun satasen sijaan vain viisikymppiä annettiin eikä sitäkään varmaksi luvattu.

Tunnin junayhteys Turkuun olikin kaksituntinen, joskin epävarmana sekin?

Timo Virtanen

Mihin sulla on muuten niin kiire ? Miljardi ( 1000 miljoonaa) niin iso raha, ettei tällaista rataa ole järkevää tehdä. Ihmiset voivat asua lähempänä Helsinkiä, jos on siellä pakko käydä töissä. Mitös sitä Turkuun tai Tampereelle lähtisi asumaan. 50-100 km Helsingistä löytyy paljon kaupunkeja, joissa voi asua ja käydä töissä Heldingissä. 100-200 miljoonalla voi nähin kaupunkeihin kaavoittaa asunto-alueet ja hoitaa infra-asiat kuntoon. Vaatiihan se Turussa ja Tampereellakin lisää asuntoalueita. Huvimatkoilla taas ei niin kiire ole, etteikö ehtisi istua vähän kauemmim junassa. Typerää touhua, suuruuden hulluutta.

Jukka Mattsson

Suuruudenhulluutta niin kuin muutamat Kreikkaan jaetut miljardit? No, jaetaan ratahankerahat sitten muille. Eihän me Suomalaiset maksetuilla verorahoilla mitään kehitystä haluta.

Tiesitkö Timo että meillä täällä suomessa on yhä ainoana EU-maana neuvostostandardien pohjalta rakennettu itänaapurin vaunulevyinen 24 tonninen rataverkko käytössä? Muualla EU:ssa on ratapenkan kantavuus ja raideleveys ihan toista luokkaa.

Ajamme huonokuntoisella rataverkolla Bendoliinoillamme poikkeusluvin ylinopeutta, joka on kuitenkin paljon hitaampaa kuin Bendolinon suurin sallittu tekninen nopeus.

Se on vähän sama kuin ajaisimme Ferrarilla hiekkatietä 50km/h nopeusalueella poliisin erikoisluvalla 120km/h ja hiekkatien tilalle olisi mahdollista tehdä Ferrarille sopiva moottoritie 300km/h nopeuksille.

PS: tiefoksi että puhelimetkin ovat nykyään ilman veivattavaa kampea!

Olli Parviainen

Vuodesta 2008 lähtien valtion on ottanut 50 miljardia €uroa uutta velkaa. Sillä rahalla olisi voinut rakentaa siis 50 tunnin junaa. Tai jos olisi rakennettu edes kaksi tunnin junaa, niin olisi siltikin jäänyt vielä 48 miljardia hassattavaksi kaikkeen siihen mukavaan, mihin sitä rahaa nyt sitten käytettiinkään.

Google mapsin mukaan Turun ja Pasilan rautatieasemien välimatka on 150km linnuntietä ja 165km autotietä. Johan on kumma jos tuolle matkalle ei muka saa tunnin junaa tehtyä, kun kiinalaiset osaisivat tehdä tuohon puolen tunnin junan.

Marko Tenkanen

Rantarataa korjattiin isolla rahalla 90-luvulla, mutta rantaradan pohja on niin heikko, että ei sitä saa millään rahalla kuntoon. Ei tarvitse olla myöskään kummoinen tiedemies kun katsoo kartasta ratalinjausta, että rantarata on todella hölmö ja hidas kiertoreitti.

Kuihtuvia ruotsinkielisiä kuntia rantaradan varrella voi tukea muullakin tavalla kuin upottamalla lisää rahaa korjauskelvottomaan rataan.

Tapani Tuominen

Täällä Kiinassa kuljemme sujuvasti 350 km/h. Lupaus on, että kohta mennään 500 km/h ja täällä siihen lupaukseen voi luottaa, toisin kuin meillä Länsi-Metro etc.

Pitäisi vaan antaa Peterin tehdä kiinalaisten kanssa tunneli Tallinnaan, niin valmista tulisi ennen kuin Helsingin kaupunginvaltuusto ja paikalliset pankkiirit ehtivät kissaa sanoa. Mutta ei koska NIH.