Maanantai 22.7.2019

Näkökulma: Puolustusvoimain komentajan valinta tulossa julki – Katseet kohdistuvat nyt kahteen kenraaliin

Luotu: 
13.6.2019 16:49
  • Kuva: Matti Matikainen, Tommi Anttonen
    Kuva
    Petri Hulkko ja Kim Jäämeri.
|

Pitkään roikkunut Puolustusvoimain komentajan nimitys on sinettiä vailla. Uuden Suomen puolustusvoimia tuntevilta tahoilta saamien tietojen mukaan nimi tulee todennäköisesti julki ensi viikolla eli juhannuksen alla.

On jo korkea aikakin tulla, sillä komentajana vuodesta 2014 toiminut Jarmo Lindberg siirtyy reserviin elokuun alussa, vain puolentoista kuukauden kuluttua.

Koko nimityskuvioon on tuonut omat erityispiirteensä kaksi asiaa: Puolustusvoimissa alkuvuodesta käynnistynyt niin sanottu Lemmenjoki-tutkinta ja Sipilän hallituksen ero maaliskuussa.

Maan hallituksen ero teki siitä nimitysasiassa kelvottoman ja siirsi nimityksen eduskuntavaalien yli nykyisen, eli Rinteen hallituksen esiteltäväksi.

Lemmenjoki on ollut ikävä tahra etenkin Ilmavoimille. Myös nykyinen komentaja Lindberg päätyi Lemmenjoen tapahtumien vuoksi esitutkintaan toukokuussa.

Kyse oli STT:n mukaan siitä, löikö Lindberg laimin velvoitteitaan esimiehenä vuonna 2017 sattuneen tapauksen jälkiselvittelyssä. Lindberg on kiistänyt syyllisyytensä tapauksessa, joka johti Karjalan lennoston ex-komentajan Markus Päiviön ja Ilmavoimien ex-komentajan Sampo Eskelisen syytteisiin.

Pari päivää sitten 60 vuotta täyttänyt kenraali Lindberg ilmoitti tammikuussa, ettei hae jatkokautta komentajana. Hänen taustansa on Ilmavoimissa, jonka komentajana hän toimi 2008–2012.

Uudelle Suomelle on vahvistettu aiemmin julkisuudessa ollut tieto, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on haastatellut komentajaehdokkaat henkilökohtaisesti. Näin hän teki myös viimeksi.

Viime päivien aikana presidentti lienee keskustellut nimityksestä uuden puolustusministerin Antti Kaikkosen (kesk) kanssa.

LUE MYÖS: Uusi raportti: Venäjästä tuli Suomelle ”pysyvä tekijä”, joka peluuttaa päättäjiä kahdella viestillä

Nimityshankkeesta hyvin perillä ollut Lännen Media kertoi jo helmikuussa neljästä ehdokkaasta, ja juuri he ovat loppusuoralla kisassa olleetkin.

Paikalle ovat olleet tarjolla Maavoimien komentaja Petri Hulkko, Puolustusvoimien strategiapäällikkö Kim Jäämeri, Pääesikunnan päällikkö Timo Kivinen ja Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Eero Pyötsiä.

Kaikkia heitä pidetään erinomaisina sotilaina ja erittäin sopivina vaativaan tehtävään.

Kisa on kuitenkin tiettävästi kutistunut loppuvaiheessa kenraaliluutnantti Hulkon ja kenraaliluutnantti Jäämeren väliseksi, Uuden Suomen haastattelemat lähteet arvioivat.

Näin ollen 58-vuotiaan kenraaliluutnantti Pyötsiän tähti olisi ollut laskussa ja tänä vuonna 60 vuotta täyttävä kenraaliluutnantti Kivinenkin olisi pudonnut tai pudottautunut vapaaehtoisesti kilpailusta.

Kahdesta eturivin kenraalista Jäämeren tausta on Ilmavoimissa. Tämän uskotaan vaikuttaneen mahdollisuuksia heikentävästi, koska nykyinen komentaja on samasta puolustushaarasta.

Puolustushaaroja ovat maavoimat, ilmavoimat ja merivoimat. Lindbergin edeltäjä Ari Puheloinen oli maavoimista ja hänen edeltäjänsä Juhani Kaskeala merivoimista.

Kaksi lentäjää peräkkäin olisi joidenkin arvioiden mukaan epäsopiva ratkaisu, vaikka Hornetit korvaava HX-hanke aktualisoituu juuri alkavalla komentajakaudella. Tähän HX-hankkeena tunnettuun hankintaan puolustushallinnossa on oma organisaationsa. 

LUE MYÖS: ”Vaalien ihmeellisin ulostulo” – Pekka Haaviston avaus Suomen hävittäjistä hämmentää

Jäämerta pidetään yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen verkostoituneena sotilaana. Yksi huomio on, että 55-vuotiaalla kenraaliluutnantilla voisi olla mahdollisuus olla kisassa myös viiden vuoden kuluttua. 

Puolustusvoimia tuntevien tahojen päätelmien mukaan valinta on edellä saattanut hyvinkin osua Petri Hulkkoon, 57-vuotiaaseen kenraaliluutnanttiin. Ratkaisu on ollut ja pysyy loppuun asti tiettävästi hyvin tiukasti tasavallan presidentin käsissä, joten jännitys säilyy loppuun asti.

Muodollisesti valtioneuvosto esittää ratkaisuehdotuksensa Puolustusvoimain komentajasta, minkä pohjalta presidentti Niinistö hänet virkaan nimittää.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Hakala

Suomessa on unohdettu, että sopiva on eri asia kuin pätevä. Kannattaisi uhrata muutama tovi ja pohtia kumpi on parempi johtaja sopiva vaiko pätevä? Pohdinnan voi aloittaa vaikka Valtion talouden hoidosta. Sitä ovat hoitaneet sopivat (poliitikot) joilla ei ole ollut osaamista talouden hoidossa. Vai onko pätevyyttä myydä valtion yhtiöt jotka on rahoitettu ja kehitetty tuottaviksi verovaroilla? Mutta siksikö sopivat johtajat ovat myyneet ne yksityisille koska se on kannattavaa? Tuotto ei tule valtion kassaan vaan menee paratiisisaarten pankkeihin yksityisille tileille? Kun ennen kouluissa annettiin teoreettinen opetus ja teollisuus ja julkinen sektori konkreettisen osaamisen. Niin nyt yksityinen työnantaja haluaa heti valmiin ja osaavan työntekijän. Jonka järjestää yksityinen työväen välittäjä. Mutta ei sekään kouluta työntekijää? Turha on itkeä osaamattomuudesta, kun ei osaavaa koulutusta ole enää kellään. Ja siksi työn tekemisestä on tullut niin tuhoava työntekijän terveydelle. Kun pitäisi osata tehdä työtä mutta, kun puuttuu osaaminen ja ohjaus. Se on vienyt jo miljoona ihmistä sairaseläkkeelle. Sekä uusien innovaatioiden puuttuva kehittely, kun osaamista ei ole. Se johtuu sopivien johtajien innovaatioiden kilpailun tappostrategiasta. Niin kuin kävi Nokiankin kehityksen seurauksena. Kun pikku pajat ostettiin pois estämästä Nokian omaa kehitystä. Kun työnantaja siirtää tehtaansa matalapalkka maahan se ei ole työntekijöiden vika. Se johtuu tuoton kuvitellusta maksimoimisesta. Juhlivat kuitenkin itsenäisyyttä ja saavat rintaansa mitalinkin.