Torstai 18.7.2019

Puuta kaatui urakalla: Uusi ennätys metsähakkuissa Suomessa – 93% mahdollisuudesta käytettiin jo

  • Kuva: Lauri Olander / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Arkistokuva. Puuntuotannollisesti kestävistä hakkuumahdollisuuksista hakattiin vuonna 2018 jo 93 prosenttia, Luonnonvarakeskus Luke kertoo.
|

Suomen metsistä hakattiin viime vuonna runkopuuta kaikkiaan 78 miljoonaa kuutiometriä, josta metsäteollisuuden käyttöön tuli 89 prosenttia ja energiapuuksi 11 prosenttia. Hakkuiden määrä ylitti Luonnonvarakeskuksen (Luke) hakkuukertymätilaston mukaan edellisen vuoden hakkuut lähes kuudella miljoonalla kuutiometrillä ja saavutti siten jälleen uuden ennätyksen.

Vuonna 2018 teollisuuspuun määrä kasvoi edellisvuodesta yhdeksän prosenttia 68,9 miljoonaan kuutiometriin. Tukkipuun osuus hakkuista oli 43 ja kuitupuun 57 prosenttia.

LUE MYÖS: ”Sanoin ääneen saman, mitä Björn Wahlroos” – Ympäristöministeri Mikkonen ihmettelee sellutehdaskohua Ylellä

Kun hakkuumäärään lisätään piensahojen vuosittainen puunkäyttö, saadaan metsäteollisuuden käyttöön ja vientiin hakatun runkopuun määräksi 69,2 miljoonaa kuutiometriä.

Energiapuuksi, eli lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeeksi tai pientalojen polttopuuksi hakattiin runkopuuta lisäksi lähes yhdeksän miljoonaa kuutiometriä.

Yhteensä runkopuuta hakattiin 78,2 miljoonaa kuutiometriä. Se oli melkein kuusi miljoonaa kuutiometriä eli kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Hakkuut lähestyivät puuntuotannollisesti kestävää tasoa

Luken syksyllä 2018 tekemän arvion mukaan metsiemme puuntuotannollisesti suurin kestävä hakkuumahdollisuus on nyt menossa olevalla kymmenvuotiskaudella 2015–2024 koko maassa 84 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa.

LUE MYÖS: Ison kiistan herättänyt sana puuttuu hallitusohjelmasta – Pekka Haavisto: ”Saatiin erittäin tiukat kirjaukset hiilinieluista”

Arviossa ei ole otettu huomion kaikkia monimuotoisuustavoitteita ja hiilinieluvelvoitetta.

”Puuntuotannollisesti kestävistä hakkuumahdollisuuksista hakattiin vuonna 2018 jo 93 prosenttia. Jaksolla 2015–2018 hakattiin keskimäärin 86 prosenttia”, Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen sanoo tiedotteessa.

Puuston poistuma kasvoi lähes 94 miljoonaan kuutioon

Puuston poistuma sisältää hakkuiden lisäksi hakkuutähteestä metsään jäävän runkopuun sekä metsään jäävän luontaisesti kuolleen runkopuun.

Nämä erät olivat vuonna 2018 yhteensä yli 15 miljoonaa kuutiometriä, joten puuston poistuma nousi viime vuonna melkein 94 miljoonaan kuutiometriin. Se oli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

”Metsiimme kasvaa uutta runkopuuta noin 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston kokonaismäärää suureni viime vuonna ennätyspoistumasta huolimatta siis noin 13 miljoonalla kuutiometrillä”, Torvelainen sanoo.

LUE MYÖS: Hallituksessa muhinut riita sellutehtaista repesi julki – Kärnä hurjistui ministeri Mikkosen sanoista

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Katsottiinpa noita energiapuu, tukki-, kuitupuu- tai kokonaispoistumaa millä tähansa silmällä tai tuotetulla "ostotutkija" tilastolla, mukaanlukien artikkelin "Torvelaisen" nettojääntilaskelma eli 13 miljoonaa utta metsään jätettyä runkopuukasvua niin jos haluamme olla täysin objektiivisia ja täysin rehellisiä niin:

Kukaan kahdella jalalla kävelevä ihmiseksi itseään kutsuva olento ei voi kieltää tosiasiaa minkä näkee kautta Suomen talousmetsien, että puun sisältö on keskimäärin kaikkialla erittäin huono.

Se taas johtuu tunnetuista seikoista, mitkä ovat yhtä ilmiselviä:
Liikahakkuu
Liika energiapuun käyttö. Järjettömän ja saastuttavan polttoon käytetyn puun määrällä pyöritettäisiin yhtä Äänekosken suurtehdasta tai Kemin uutta suunnitelmaa.
Metsät on aivan liian pienissä omistuksissa ja pölänteissä hyvän ammattinaisen hoidon järjestämiseksi
Avohakkuut ovat totaalinen metsien surma ja luonnonkin osittainen surma.

Olisi palattava jatkuvaan kasvatukseen ja ennekaikkea lopettaa rikkomasta metsäpohjia joissa on enemmän hiiltä sidottuna kuin itse runkopuissa tai risuissa.

Metsille olisi annettava hoidon oikaisemisen jälkeen riittävän pitkä rauhoitusaika täyttyäkseen.
Puun päätehakkuu ikää voidaan helposti nostaa monella kymmenellä vuodella riskeeraamatta metsärahastajin pelotusargumenttia eli metsän mätänemisestä pystyyn. Se on täyttä fuulaa ja täysin järjen vastaista.
Koivut voivat hyvin kasvaa 50-70 vuotiaiksi, kuuset 70-100 vuotiaiksi ja männyt 100-150 vuotiaiksi laatupuun varmistamiseksi ja puiden noiden ikien päättyessä itseasiassa vielä kasvaessa.
Kuinka monta miljoonn kuutuiometriä voimme käyttää sellu ja sahateollisuuden puunhankintaan on sitten se todellisuuskysymys, mutta myös hetken taloustilannekysymys, sillä kyllä me senkin tiedostamme että pahassa taloustilanteessa metsästä voidaan lainata merkittävästi enemmän ja saada se sitten kriisin loputtua palautettua ajan kanssa takaisin luontoon eli normaaliin ympäristöömme.

Mehän yritämme, ainakin minä saada taottua sellaista yhteiseloa metsän kanssa, että käytämme sen antia kohtuullisesti emmekä ahneesti raiskaten avohgakkuilla ja hetken helteellä metsänomistajaparan lompakossa sarkahousuissa ja mersulla tai Ponssella ajellen.

Tekisitte niinkuin eräs pitkäaikaisimmista ja parhaista ystävistäni Hauska Puhuva Hannu Rovanperältä että korjaa vain 1 sylinterisellä kääpiövalmetilla ja sahaa justeerilla harjoitukseksi. Sitten metsä kestää.

So huumori sikseen, ennenkin on todettu, että kaikki metsäteollisuuden investoinnit ovat tervetulleita, mutta nyt tässä hetkessä niiden on tuotava suuri osa raaka puusta niistä lähellä ja kaukaa sijaitsevista maista joissa kaikissa osataan metsiä hoitaa ja sitä jalostaa meitä paremmin ja hiiltä säilyttävämmällä tavalla

Meillä kyllä nimellisesti tehdään tuotekehitystä, mutta bulkkituloksia ei oikein ole kuulunut. Sellainen yksi olisi puurakennuksen huomattava lisääminen, mutta siihen tarvitsisimme laatutukki joita nyt on etsittävä mikroskoopilla metsistämme. Punkaharjulla ja Hämeen Harvialan metsissä näkee minkälaista on oikea täyskasvuinen puu.

Toistan vielä ja tieto ihan tuosta artikkelistakin, että ainespuuta poltetaan savuksi ja haitallisiksi pienhiukkasiksi 9 m iljoonaa kuutiota vuodessa sellutehtaiden ja sahojen omien uunien ulkopuolisessa kaupallisessa käytössä. Sillä todella puut toimitettaisiin Keminkin suursellusuunnitelmaan.
Metsiä ei kuitenkaan mistään tilauslaskelmista huolimatta voi objektiivisuuden ja todellisuuden päämittarilla eli ihmisten omilla silmiä käyttää yli 60 miljoonaa kuutiota vuodessa jotta saisimme metsiemme sisällön täyttymisen käyntiin kunnon puun osalta. Jos malttaisimme vaikkapa 20 vuotta tuoda kysytyn tuotekasvun tarvitsemat puut niin metsiemme sisältö olis korjaanutun tilaa missä voisimme omistamme lainat 70-80 miljoonaa kuutiota vuodessa metsäteollisuuden tuotteisiin. Energiaan vain kotitalousklapiksi sopivat tuulikaadot yms. Jokaiselle hiukan kippuralle puunkappaleellekin täytyy osata sellupataan sopiva muotoilu ja sellupadan keittää kohtalaista sellu vaikka hiukan sekapuusta

Ihmisillä vaan on suunnattomia vaikeuksia luikerrella todtuuden, propagandan ja hämäystiedon välissä. Kaikki olisi nähtävä eikä vain rajallista osaa mihin takertua koko totuutena, niinkun Luke, MTK, Kepu ja RKP-Kokoomuksen länttimetsänomistajat takertuvat.
Ryhtykää käyttämään aivojanne ja luokaa järkevää käyttöä peritylle pikku pläntillenne ennekuin tulee hallitus joka määrää minimitalousmetsäkooksi 10000 hehtaaria ja kovan pinta alaveron jos omistus on pienempi

Mikko Toivonen

Minä ainakaan en osaa vastata kysymykseen, mitä vaikuttaa jo nyt huikea puun tuonti Venäjältä. sillä en tarkastele tätä asiaa yksittäisten tuontimaiden osalta vaan globaalin puun suurlaivausmahdollisuuden osalta.

Ymmärrän lyllä satunnaisen pienen tarkoituksellisen aukean olemassaolon osana monimuotoisuutta, mutta varmuudella voi kyllä sanoa, että Suomen harjoittama avohakkuupolitiikka ei ole enää kohtuullista ja järjellistä, vaan erittäin tuhoisaa metsille kokonaisuutena arvioiden. Pahinta laajissa avohakkuissa on juuri metsäpohjalle aiheutettu tuho ja CO2 päästö,