Tiistai 23.7.2019

Ministeri Maria Ohisalo kommentoi ensimmäistä kertaa ”jääprinsessakohua”

Luotu: 
14.6.2019 14:31
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Maria Ohisalo.
|

Sisäministeri Maria Ohisalo ottaa Kauppalehden ja Uuden Suomen ”Aamiainen Jari Korkin kanssa” -sarjassa ensi kertaa kantaa etenkin sosiaalisessa mediassa vellovaan jääprinsessakeskusteluun. Ohisaloa kutsuttiin viikko sitten jääprinsessaksi Ilta-Sanomien kolumnissa. Sen jälkeen kansanedustaja Iiris Suomela käynnisti vilkkaan keskustelun aiheesta. LUE LISÄÄ: Tuore kansanedustaja avautuu: ”Me ollaan jääprinsessoja, misuehdokkaita, vihreitä herkkuja, rekkalesboja, sikanaamoja, noitia ja paljon kaikkea pahempaa”

”Olet ensimmäinen, joka kysyy tätä suoraan minulta. On ihan paikallaan pohtia, miten kielenkäyttö muokkaa yhteiskuntaa. Jos me haluamme saada nuoret mukaan politiikkaan, meidän täytyy kiinnittää huomiota siihen, millaista kieltä ihmisistä käytetään”, sanoo Ohisalo.

Ohisalo mainitsee esikuvikseen Elisabeth Rehnin ja Tarja Halosen ja toivoo itsekin voivansa näyttää esimerkkiä siitä, että jokaista tarvitaan politiikassa.

Ohisalon haastattelu julkaistaan kokonaan Kauppalehden ja Uuden Suomen verkkosivuilla huomenna lauantaina aamulla.

LUE MYÖS: Perussuomalaisten Tynkkynen: ”Iiris Suomela on oikeassa” naisten kohtelusta

 

 

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Mustonen

Tämä somekohuhan oli tyypillistä identiteettipolitiikkaa, jossa yksi sana irroitettiin kontekstista ja sille luotiin uusi uhriutumisen salliva narratiivi.

Ohisalo ei onneksi itse tuon pahemmin mennyt mukaan. Hän ei liene ainut poliitikko, josta lehdistö on kirjoittanut sarkastisen kolumnin. Ei niihin pidäkään lähteä mukaan uhriutumaan.

Aiheesta lisää: https://rivienvalista.net/2019/06/14/perjantaipulla-prinsessa-ja-setamies/

Arto Lähteelä

Politiikassa ja myös lehdistössä annetaan kuvaa kielenkäytöllä kansalaisille.
Ohisalon esikuvat Tarja Halonen ja Elisabet Rehn ovat myös minun arvostuksen kärkeä poliitikkoina ja kielenkäytössä.
Politiikka on arvokasta yhteisten asioiden hoitamista.
Siihen tarvitaan kaikkien osuutta jollakin tavalla.

Irma Asikainen

Minä sain aikoinaan nuorena keltanokkana hyvän neuvon eräältä vanhalta jermulta, Pielamaan "Pimpolta". Hän sanoi minulle, että "et selviä noista (miespuolisista työkavereista)muuten kuin olemalla oma itsesi ja antamalla niille samalla mitalla takaisin". Olihan se ensin haastavaa, mutta kun ne näkivät, että paärjäsin omana itsenäni ja annoin tarvittaessa "palaa", niin se kiusaaminen (joka isossa äijäporukassa voi yltyä aika pahaksikin) loppui ja pääsin jopa siihen, että jos joku ulkopuolinen yritti isotella, nämä "jermut" jopa puolustivat minua. Kyllä se on paljon omasta asenteestakiinni. eikä sovi unohtaa, että se miesten ja naisten välinen kemia ei häviä mihinkään työpaikallkaan ja kun sitä ei sitten osata käsitellä oikein, niin ne asiat tuppaavat kärjistymään puolin ja toisin.