Lauantai 20.7.2019

Maakuntajohtaja vastaa kansanedustajille: Tunnin juna olisi nimensä veroinen – näin onnistuisi Turku-Helsinki 65 minuutissa

Luotu: 
14.6.2019 14:57
  • Kuva: Turun kaupunki
    Kuva
    Tunnin junan tavoiteaika pääteasemalta pääteasemalle on 75 minuuttia. Sen sijaan matka Turun Kupittaalta Helsingin Pasilaan onnistuisi noin tunnissa.
|

Faktakulma

Tunnin junaksi nimitetään nopeaa junayhteyttä Helsingin ja Turun välillä. Helsingin ja Turun välisen ratayhteyden nopeuttamiseksi suunnitellaan kokonaan uutta oikorataa Espoosta Lohjan kautta Saloon. Lisäksi nopea yhteys sisältää Espoon kaupunkiradan, Salo–Turku-kaksoisraiteen sekä Turun ratapiha-alueet. Tunnin juna ei siis liikennöisi nykyisellä rantaradalla vaan uudella radalla.

Tunnin juna kulkee Turusta Salon kautta Lohjalle, Espooseen ja Helsinkiin. Kaksoisraide lisää kapasiteettia, jolloin radalla voi liikennöidä myös paikallisjunaliikenne. Paikallisjunat pysähtyisivät myös muilla väliasemilla.

Tavoitetila on, että matka Turun keskustasta Helsingin keskustaan kestäisi tunnin ja viisitoista minuuttia.

Keskivertojunavuoro Turusta Helsinkiin kestää tällä hetkellä 1 tunnin ja 58 minuuttia. Tunnin juna lyhentäisi siis keskimääräistä vuoroa 43 minuutilla. Turku–Helsinki välillä työn perässä kulkeville Tunnin juna tarkoittaisi 1 tunnin ja 26 minuutin ajallista säästöä päivässä. Lähde: Tunnin junan hankesivu

Onko Tunnin juna tunnin juna vai ei? Kyllä on, vakuuttaa Varsinais-Suomen liitto kannanotossaan. Se ottaa asiaan kantaa, koska uusmaalainen kansanedustajien ryhmä oli tulkinnut junan matka-aikoja toisin.

Tunnin junaa on kutsuttu muun muassa 75 minuutin junaksi sen tavoiteajan mukaan. Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anders Adlercreutz lisäsi hankkeen vastustajien tilaisuudessa, että nykykalustolla matka-aika olisi jopa 87 minuuttia ”sikäli kun juna pysähtyisi Lohjalla ja Salossa”.

LUE LISÄÄ: Ihmetys Tunnin junasta heräsi hallituspuolueissa: ”Matka-aika oikeasti 1 h 27 min”

Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus Tunnin junasta, sillä kansanedustajat viittaavat reitin täyteen mittaan pääteasemalta pääteasemalle, Adlercreutz lisäksi hitaimpaan matkaan kaikilla pysähdyksillä. Varsinais-Suomen liitto puhuu mieluummin matkasta Turun Kupittaalta Helsingin Pasilaan.

”Nykyistä Turku–Helsinki-junayhteyttä lyhyempi, nopeampi ja kaksoisraiteen ansiosta toimintavarmempi Tunnin juna lähes puolittaa nykyisen matka-ajan. Toisin kuin kirjoittajat väittävät, Tunnin junan nimi kuvaa siis nimenomaan matka-aikaa”, Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Kari Häkämies sanoo kannanotossaan.

”Väyläviraston mukaan nykyisellä kalustolla matka Turun Kupittaalta Helsingin Pasilaan kestää radan valmistuttua 65 minuuttia. Uuden radan geometria mahdollistaa nykyistä kaukoliikennettä nopeamman kaluston, jolloin matka-aika painuu jopa alle tuntiin.”

Tunnin junan hankesivun mukaan matka Kupittaalta Pasilaan nopeutuu tasan tuntiin, kun kalusto saadaan vastaamaan uuden radan mahdollistamaa maksiminopeutta. Kupittaa-Pasila-välin matka-aikojen mukaan Tunnin juna siis täyttää nimensä vaatimuksen: Turusta pääsisi Helsinkiin nopeimmillaan noin tuntiin, vaikkakaan ei päärautatieasemalle.

Pääteasemien välinen matka-aika puolestaan kyetään kiristämään arviolta 75 minuuttiin kaluston uusiutuessa, hankesivulla kerrotaan. Tämä on niin sanottu tavoiteaika.

Varsinais-Suomen liiton esiin nostama 65 minuutin matka-aika koskisi junaa, joka kulkisi Kupittaalta Pasilaan pysähtyen vain Leppävaarassa, eli jättäen väliin Lohjan ja Salon asemat. Tästä johtuu ero Adlercreutzin esimerkkiin, jossa oli kyse kaikilla asemilla pysähtyvästä, hitaammasta junasta, sekä matkasta pääteasemalta toiselle.

Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen sanoo liiton haluavan korostaa, että matka-aika välillä Pasila-Kupittaa – eli välillä Helsinki-Turku – lähentelee joka tapauksessa tuntia. Kupittaa ja Pasila ovat molemmat keskeisen tärkeitä asemia, hän painottaa.

”Turussa junaan nousee enemmän ihmisiä Kupittaalta kuin päärautatieasemalta”, hän sanoo.

Hän huomauttaa myös, ettei kukaan tässä vaiheessa suunnittelua tiedä, mikä Tunnin junan matka-aika lopulta olisi. Se riippuu muun muassa käytetyistä junatyypeistä.

Adlercreutz ja muut hanketta vastustavat kansanedustajat panostaisivat mieluummin nykyisen Rantaradan kunnostamiseen. Varsinais-Suomen liiton mielestä vastakkainasettelulle ei ole syytä.

”Tunnin juna ja rantarata vastaavat eri tarpeisiin ja parantavat molemmat osaltaan läntisen Uudenmaan saavutettavuutta. Rantaradalla on jatkossakin tärkeä rooli Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmässä, ja siksi se on pidettävä hyvässä kunnossa, kuten muukin rataverkko”, liitto toteaa.

Hallitusohjelmassa on linjattu kolmesta suuresta raidehankkeesta. Ne ovat päärata ja sen laajennukset (”Tampereen tunnin juna”), Helsingistä länteen suuntautuva rata (”Turun tunnin juna”) mukaan lukien Espoon kaupunkirata sekä Helsingistä itään suuntautuva rata (”Itärata”). LUE MYÖS: Liikenneministeri Sanna Marin: 3 suurta raidehanketta ”eivät ehdi liikkeelle” Rinteen hallituksen aikana

Faktakulma

Tunnin junaksi nimitetään nopeaa junayhteyttä Helsingin ja Turun välillä. Helsingin ja Turun välisen ratayhteyden nopeuttamiseksi suunnitellaan kokonaan uutta oikorataa Espoosta Lohjan kautta Saloon. Lisäksi nopea yhteys sisältää Espoon kaupunkiradan, Salo–Turku-kaksoisraiteen sekä Turun ratapiha-alueet. Tunnin juna ei siis liikennöisi nykyisellä rantaradalla vaan uudella radalla.

Tunnin juna kulkee Turusta Salon kautta Lohjalle, Espooseen ja Helsinkiin. Kaksoisraide lisää kapasiteettia, jolloin radalla voi liikennöidä myös paikallisjunaliikenne. Paikallisjunat pysähtyisivät myös muilla väliasemilla.

Tavoitetila on, että matka Turun keskustasta Helsingin keskustaan kestäisi tunnin ja viisitoista minuuttia.

Keskivertojunavuoro Turusta Helsinkiin kestää tällä hetkellä 1 tunnin ja 58 minuuttia. Tunnin juna lyhentäisi siis keskimääräistä vuoroa 43 minuutilla. Turku–Helsinki välillä työn perässä kulkeville Tunnin juna tarkoittaisi 1 tunnin ja 26 minuutin ajallista säästöä päivässä. Lähde: Tunnin junan hankesivu

Jaa artikkeli:

Kommentit

Heikki Parviainen

Erittäin tärkeä raideyhteys kaupan, talouden ja alueen teollisuuden ja kaupunkien kannalta. Kehitys on menossa oikeaan suuntaan. Raideliikenne vähentää päästöjä, kun junalla pääsee pääkaupunkiseudulle töihin. Alueen talouden ja kehityksen kannalta, rata on elintärkeä.
Kärkihanke ehdottomasti näin Lohjalaisten näkökannalta ja myös koko alueen teollisuuden ja kestävän kehityksen kannalta.

Lohjan siniset Pj

Mikko Toivonen

Näitä valtakunnallisesti tärkeitä infrahankkeita ei pitäisikään käsitellä puhtaiden paikallisetujen mukaan kuten Adlercreutz tai "Lohjalaiset" käsittelevät.
Valtakunna etu ensin ja sitten paikallinen tai Adlercreutzin edustama mini vähemmistöetu.

Rantaradalla on ilman vähemmistövaatteitakin kansallinen tärkeys, ja se kasvaa vain jos maan polttoaine ja energiainfraa halutaan oikein kehittää eli se LNG valtameriterminaali Inkooseen ja mahdolliset junalauttaterminaalit Eestiin Rail Baltican joskus valmistuessa.

Minivähemmistön ei pitäisi ulvoa sutta joka asiassa vaan ymmärtää että he ovat samassa isossa kirkkoveneessä missä mekin vaikka eri murretta puhuvatkin.

Mikko Toivonen

ps. Jos kerran pitkälle tulevaisuuteen suunnataan infrainvestointeja, niin miksi ihmeessä ei heti suunniteltaisi Helsinki-Turku-Tampere ja ehkä Oulu raidetta koko matkalta kaksiraiteiseksi ja kulkemaan 350 kmt junilla. Lakkaisi hölötykset tunnin junan minuuteista, kun pääsisi Ouluun junalla 2 tunnissa. Asemalta asemalle!

Sanna Korhonen

Matka-aika Kupittaa-Pasila on tällä hetkellä (korjaustarpeessa olevalla) rantaradalla ns. työmatkajunilla keskimäärin 1h 46 min. Jotta maakuntajohtajan väite matka-ajan puolittumisesta toteutuisi, pitäisi uuden junayhteyden avulla porhaltaa matka 53 minuutissa. Ei taida ihan onnistua minkäänlaisella kalustolla. Huomioitavaa on, että nopea junayhteys palvelisi ainoastaan turkulaisia, muille ei nopeaa yhteyttä ole tarjolla, koska erittäin vaativaan maastoon suunniteltu rata ei todennäköisesti tule kestämään kovinkaan monta nopeaa junaa. Ilmastoteoksi kutsutun rataosuuden alle on jäämässä yli 1000 ha hiilinielua, lukuisia suojeltuja soita ja virkistysmetsiä ja kaikki tämä vain siksi, että turkulaisten pitää päästä äkkiä pois kotikaupungistaan. Samaan aikaan rantaradan ääressä asuvien junayhteydet heikkenevät edelleen, vaikka nimenomaan siellä olisi matkustajapotentiaalia vähän hitaammillekin yhteyksille.