Lauantai 20.7.2019

Professori arvostelee Suomen ilmastopolitiikkaa: ”Todellinen valmius tekoihin on hukassa”

  • Kuva: Jenni Gästgivar
    Kuva
    Professori Peter Lund sanoo, että Suomessa pyritään sääntelyn kautta ylläpitämään vanhaa teknologiaa ja asioiden vallitsevaa tilaa.
|

Euroopassa säännellään ympäristöasioita selvästi Yhdysvaltoja ja Kaliforniaa voimakkaammin, energiakysymyksiin keskittynyt Aalto yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund sanoo. EU asettaa jäsenmaille tavoitteet esimerkiksi puhtaan energian osalta.

”Suomessa pyritään sääntelyn kautta ylläpitämään vanhaa teknologiaa ja asioiden vallitsevaa tilaa. Tämä luo esteitä ja hidastaa uuden puhtaan teknologian markkinoille pääsylle”, Lund harmittelee.

Valtiolla on Suomessa vahva rooli niin energiapoliittisten päätösten kuin merkittävien energiantuotannon yritysomistusten kautta. Sellaisten kuten Fingrid-kantaverkko, Fortum, Gasum, Neste ja Vapo.

”Tämän kautta on Suomi energiakysymyksissä varsin perinteinen maa.”

Esimerkiksi Lund nostaa vuoden 2016 ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon, jossa 92 prosenttia uusista investoinneista energiantuotantoon menee perinteiseen energiaan eli metsäpohjaiseen bioenergiaan ja ydinvoimaan aina vuoteen 2030 asti.

”Sääntelyn pitäisi jarruttamisen sijaan muuttua kannustavaksi ja mahdollistavaksi”, Lund peräänkuuluttaa.

Tästä on jo merkkejä. Kaupungit ovat aiempaa aloitteellisempia, esimerkiksi Helsinki pyrkii vahvasti hiilineutraalisuuteen. Myönteinen lupamenettely vauhdittaa muutosta ja puhtaampaa liiketoimintaa.

”Valtio näyttäisi tässä suhteessa olevan enemmän jarruttaja ja kaupungit mahdollistajia”, Lund analysoi.

Globaali kuva puuttuu

Samaan tapaan kuin muuallakin Euroopassa keskustelu Suomessa kohdentuu oman maan päästöihin, eikä globaalia tilannekuvaa hahmoteta.

”Tietenkin tarvitaan paikallisia toimia, mutta ilmastonmuutosta ei pystytä hillitsemään ilman globaalia otetta. Tästä puhutaan selvästi liian vähän.”

Esillä eivät juuri ole olleet kysymykset siitä, miten köyhempiä maita autettaisiin kestävälle polulle. Mikä on globaali vastuu ja oikeudenmukaisuus?

Suomessa saa paljon huomiota hiilidioksidivero. Päästöjen hinnoittelun kautta on tarkoitus antaa markkinasignaali niiden pienentämiseksi.

”Uusi hallitus toimii tämän suuntaisesti nostamalla bensaveroa. Samalla unohtuu, että hiilidioksidivero antaa luvan päästöihin, kunhan maksaa eikä muuta elintapojaan”, Lund sanoo.

Huonompiosaisilla ei välttämättä ole varaa puhtaisiin ratkaisuihin tai mahdollisuutta maksaa lisää, jolloin nämä joutuvat kärsimään enemmän. Verotusta tulisi Lundin mielestä tarkastella oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, siten että kukin saisi tehdä varojen ja resurssien suhteessa yhtä suuren ponnistuksen asian eteen.

Lue myös: Maria Ohisalo on nyt vihreiden puheenjohtaja: ”Ilmastonmuutos pitää torjua niin, että kaikki pysyvät mukana”

Myönteisenä Lund pitää ilmastotietoisuuden selvää kasvua Suomessa.  Ilmastonmuutos koetaan uhaksi ja ymmärretään, että päästöjä pitää vähentää.

”Toimet jätetään kuitenkin valtion tehtäväksi. Todellinen valmius tekoihin on hukassa. Tarjolla ei ole riittävästi arjen valintoja ohjaavaa tietoa.”

Raadollinen ilmastopolitiikka

Aivan liikaa Suomessa puhutaan Lundin mielestä metsien hiilinieluista.

”Asia on tärkeä Suomelle ja sen taloudelle, mutta keskustelu saa helposti liian suuret mielipidepohjaiset mittasuhteet, mikä vaikuttaa jopa poliittisiin päätöksiin. Ensin tulisi selvittää metsien vaikutus tieteellisesti ja luoda tämän pohjalta tulevaisuuden suuntaviivat.”

Ilmaston kannalta merkittävä epäkohta on Lundin mukaan turpeen käyttö Suomessa. Turpeen energiankäytön päästöt kun ovat jopa korkeammat kuin hiilellä. 

”Poliittista tahtoa turpeen alasajoon ei löydy edes uudesta hallituksesta. Hyvin toimeentuleva edistyksellinen maamme näyttää tässä huonoa esimerkkiä, joka osoittaa ilmastopolitiikan raadollisuuden.”

Suomen cleantech-sektorin painopiste on valmistavassa teollisuudessa, rakentamisessa ja kierrätysmateriaaleissa. Alan liikevaihto on noin 40 miljardia euroa, josta viennin osuus 10 miljardin luokkaa.

”Moni yritys pohjautuu perinteiseen teknologiaan, jota on parannettu ympäristöä säästävään suuntaan tekemällä inkrementaalisia innovaatiota. Suuria teknologiahyppyjä on Suomessa nähty vähemmän.”

Sellainen on merkittävään innovaatioon pohjautuva Nesteen biodiesel.

Tulevaisuuden kiinnostavina Cleantech-alueina Lund pitää kierrätykseen ja kiertotalouteen liittyviä ratkaisuja, joita ovat tekemässä niin Outotec, Wärtsilä kuin hiilinanoputkipohjaisia näyttöjä kehittävä Canatu sekä Lahden kaupungin seudun jätteiden käsittelyn ja logistiikan yritykset.

Teknistä osaamista Suomessa riittäisi, mutta kesto-ongelma on riskipääoman saannin vaikeus.

”Innovaatioketjun alkupää toimii eli ideoita syntyy, mutta tuotteistaminen, skaalaaminen ja markkinoille vieminen ovat haasteita”, Lund harmittelee.

Lisää aiheesta: Ison kiistan herättänyt sana puuttuu hallitusohjelmasta – Pekka Haavisto: ”Saatiin erittäin tiukat kirjaukset hiilinieluista”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Matti Loikkanen

"Aivan liikaa Suomessa puhutaan Lundin mielestä metsien hiilinieluista. .......
Ensin tulisi selvittää metsien vaikutus tieteellisesti ja luoda tämän pohjalta tulevaisuuden suuntaviivat."

Vihreiden viimeaikainen puhe metsien hiilinielusta on saanut hurmahenkiset mittasuteet. Tieteellinen tukimus ei tunnu olevan ensimmäisiä päämääriä.

Mikko Toivonen

Lund on mielestäni kautta vuosien ollut enemmän energiaillusionisti kuin pragmaattinen todellisuuden professori. Hän on vähän liikaa aurinkopanelien ja muun satunnaisvoiman ja pikemminkin energian käytön vähentäjä kuin korjaaja.

Tottahan toki on selvää, että turve ja metsänpolttopolitiikka on maassamme erityisen haitallista ja siihen ei olla eturyhmien rahapussien vuoksi puututtu edes muodollisesti.

Talouden on kuitenkin pyörittävä. Ihmisten on asuttava ja pysyttävä terveinä.

Talous pyörii sillä että on teollista toimintaa ja se taas pyörii stabiililla virralla jota suuressa mittakaavassa riittävän puhtaana saadaan juurikin nopeasti ydinvoimaa lisäämällä. Mahdollisesti käyttämällä valtamerialuksilla tuotua LNG kaasua pienissä kunnallisissa lämpövoimalaissa ja liikenteen pääasiallisena käyttöpolttoaineena joskus. Siis ennen kuin teollisen mittakaavan taloudellinen hiilidioksidista tai metaanista johdetut synteettiset polttoaineet tulevat.

Meillä on nyt vain 3 paikallisjakeluterminaalia LNG pienlaivauksia varten ja lisäksi Venäjän putki ja kohta Eestistä tuleva Euroopan putken haara, minkä kapasiteetti on ihan muodollinen. Oma valtamerialusterminaali tarvitaan Inkooseen ihan ensimmäisinä energiatoimenpiteinä nopean ydinvoiman lisärakentamisen käynnistämisen lisäksi.

Kyllä hienoa "cleantechiä" voi sitten niilläkin voimilla pyörittää ja ennen kaikkea päästäisiin taas rakentamaan riittävän energiaharvoja taloja joissa tuuletus toimii ja rakenteet kuivuvat pitäen homeet ja sienet loitolla mahdollistaen terveemmän elämän niille joilla ei luonnollista vastustuskykyä nyky Suomessa ole päässyt kehittymään.

Mauno Strandén

Onhan se professorien helppo puhua potaskaa, kyllähän minäkin hankksisin auton joka ei saastuta tippaakaan, eikä maksa mitään, proffa voi rahoittaa! Maalla ei kulje ratikat, ei linja-autot, eikä taksiseteleitä jaeta kuin eduskunnassa, siellä varmaan pihan perällä olevaan vessaankin mennään taksilla!

Markku Lehto

"Kaupungit ovat aiempaa aloitteellisempia, esimerkiksi Helsinki pyrkii vahvasti hiilineutraalisuuteen. "

Pyrkki ja pyrkii. Montako tuulivoimalaa ja tuulipuistoa Helsingin aleelle on pystytetty tähän mennessä ?

Jos Helenin fossiilisilla ( kivihiili, maakaasu ja öljy ) toimivat voimalaitokset korvattaisiin tuulienergialla tarvitaan noin 3 500 kpl 3,5 kW tuulivoimalaa. Mihinkä ne Helsingissä pystytetään ? Merellekö ? Muualla Suomessahan on jo n. 800 tuulivoimalaa ja niiden nimellisteho alkaa olla noin 1 900 MW. Tuo nimellistehohan on aivan eri asia kuin esimerkiksi tuulivoimalan vuoden aikanen keskimääräinen teho. Käytännössä tuo vuoden aikainen keskimääräinen teho on noi 1/3 osaa nimellistehosta.

Tuulivoiman lisäksihän Helsinkiin pitää sitten rakentaa myös n. 15 - 20 säätövoimalaitosta niiden jaksojen varalle, kun ei tuule ( esimerkiksi tammi- ja helmikuun korkapaineiden aikaiset pakkaskaudet ). Näiden säätövoimalaitosten tulee olla nopeasti käynnistettäviä ja taas nopeasti pysäytettäviä tuulen nopeusvaihteluiden mukaan. Tuulivoimalaitoksen teho vaihtelee tuulen nopeuden kolmanteen potenssiin. Eli kun tuulen nopeus laskee puoleen niin tuulivoimalaitoksen tuotannon teho laskee 1/8 osaan ( 1/2^3 = 1/8 ). Tämä tuulivoimalaitoksien ominaisuus aiheuttaa sähköverkossa melkoista tuulen nopeudesta johtuvaa sähkön tuotannon huojuntaa ( fluctuation ).

Säätövoimalaitosten käyttövoima onkin perustuttava joko kaasuturbiineihin tai dieselmoottoreihin ( esimerkiksi Wärtsilän dieselmoottorit ). Ehkä näiden käyttövoimana on sitten suomalaisesta puusta prosessoitu biopolttoaine. Mikähän mahtaa olla tuon biopolttoaineen litrahinta jalostamon portilla ilman veroja verrattuna fossiilisen polttoaineen verottomaan litrahintaan ? Varmaan siellä LUT:ssa asiasta tiedetään.

Tapio Mäkeläinen

Myös säädön ja automaation, talteenoton teknologiat ovat hyvin oleellisia energiatehokkuudessa.
Minua nyppii ilmastokeskustelun vakavastiotettavissa instansseissa, joihin Lund myös kuuluu, se että hyvin harvoin otetaan esiin että ainoana maana maailmassa tämä huippuvaltio elää, toimii ja menestyy 60. Asteen pohjoispuolella. Koko Kanada mm on etelämpänä kuin me.
Kyllä sekin välimatkojen, rakentamisen, auraamisen yms lisänä vaikuttaa päästöihin. Sitten täällä pitäisi olla joku koko maailman mallioppilas