Tiistai 23.7.2019

Sipilän soten kaatuminen ei harmita Pihlajalinnaa: ”Yksityisen puolen tarve kumppanina tulee korostumaan”

  • Kuva: Tiina Somerpuro
    Kuva
    "Soten kaatumisella ei ollut meidän kannaltamme käytännössä oikeastaan mitään haittaa", Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén sanoo.
|

Sote-uudistus kaatui, mutta kuntien tarve kustannustehokkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuihin on suurempi kuin koskaan, sanoo Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén. Ulkoistusmarkkina on hänen mukaansa auennut nyt uudelleen.

Harmittaako sote-uudistuksen kaatuminen yhä?

”Soten kaatumisella ei ollut meidän kannaltamme käytännössä oikeastaan mitään haittaa. Ehkä olennaisin asia tässä on se, että paljon puhuttu valinnanvapaus olisi tuonut yksityiselle puolelle liiketoimintaa vasta pitkän viiveen jälkeen. Itse en näe, että se olisi neljään vuoteen luonut merkittävää liiketoimintaa, ja oli suuri riski, että menisi vielä kauemmin. Toisaalta potilaiden kannalta valinnanvapaus olisi ollut selkeästi hyvä asia, ja tämä harmittaa suomalaisten ihmisten kannalta. Meillä 60 prosenttia liikevaihdosta tulee yhteistyöstä kuntien ja julkisen puolen kanssa, ja sen uskon edelleen vahvistuvan.”

Miten sote-uudistus näyttäytyy Pihlajalinnalle tästä eteenpäin?

”Kunnista kaksi kolmasosaa teki tappiollisen vuosituloksen vuonna 2018, suurimpana syynä sote-kulujen kasvu. Pihlajalinnan näkökulmasta kaikista kovimmin kysyttyjä ratkaisuja ovat ne, joilla saadaan aikaan palvelujen saatavuus ja laatu sekä kustannussäästöjä. Näen, että on olemassa selkeä kysyntä meidän tyyppisen toimijan tarjoamalle ratkaisumallille, joissa kustannussäästöjä haetaan hoitoketjuja ja koordinaatiota parantamalla. Säästöistä on nyt myös tutkimusnäyttöä.”

Mitä odotat hallitukselta sote-­uudistuksen ja markkinamahdollisuuksien osalta?

”Luulen, että malli tulee olemaan samansuuntainen kuin edellisen hallituksen suunnittelema, vahvoihin julkisiin järjestäjiin perustuva 18 maakunnan malli. Siinä mallissa valinnanvapautta ei tule laajasti perusterveydenhuoltoon, mutta selkeästi hyvää hallitusohjelmassa on se, että palvelun saatavuus nostetaan prioriteetteihin. Pidän itsestään selvänä, että yksityisen puolen tarve kumppanina tulee korostumaan maakuntamallissa. Meillä on näyttöä siitä, että olemme parantaneet kunnissa vuositulosta. Tästä esimerkkinä on Pihlajalinnan tuore aiesopimus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.”

Mikä olisi huono sote-ratkaisu?

”Jos julkisten toimijoiden kumppanuus yksityisen puolen kanssa kiellettäisiin, se olisi tietenkin huono asia. Mutta kun katsoo, miten sosiaali- ja terveydenhuolto kehittyy, meille sopivat kaikki mallit, joissa palveluiden saatavuutta ja laatua pidetään tavoitteena. Yksityiset lääkäriasemat eivät tule saamaan niin paljon potilaita silloin, kun valinnanvapaus ei toteudu. Pihlajalinnalle näen itse kuitenkin kumppanuuksissa huomattavasti suuremman potentiaalin.”

Lue lisää: 

Asiantuntija perkasi hallitusohjelman sote-liitteen: ”Varsin kyseenalaista, saadaanko noilla summilla toteutetuksi”

Huippujuristi: Antti Rinteen sopu on hataralla pohjalla – maakuntamalli kaatuu omaan mahdottomuuteensa

Perustuslakivaliokunnan kuulema HUS-pomo löysi tuttuja pulmia Antti Rinteen sotesta: ”Ajavat lopulta tämänkin mallin ongelmiin”

 

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Ei yksityinen terveyden-tai vanhustenhoiva ole lainkaan pahasta jos se toimii kuten yleisemmin maailmalla pääosin aitoina ammatinharjoittajalääkäreinä tai lääkäreiden pienklinikoina.
Ongelma on pörssiyhtiö mikä on kasvoton maksimaalinen rahasta ihan lakisääteisestikin.
Normaali yksityisyritys ei ole sitä vaan esimerkiksi ammatinharjoittajatasolla kohtuullinen tai hyvä toimeentulo on riittävä tai tavoite.
Silloin mahdollistuu se samana päivänä yksityislääkärille pääsy kohtuukorvauksella. Euroopassa tuo ammatinharjoittajalääkärien keskiveloitus lienee välillä 30-40 euroa tavallisilla yleislääkärien "koti" vastaanotoilla. Saman hinnan maksaa myös julkinen heille silloin kun julkinen potilaan lähettää tai potilas tulee julkisesta vakuutuksesta.
Pien-tai erikoistoimintaa harrastavat lääkärit ja vastaavat palvelujen tarjoajat sopivat mainiosti julkisen tueksi ja alihankkijoikso. Pörssiyhtiöt eivät, mutta niitäkin tarvitaan tarjoamaan palveluja joko hyvin eri asemassa oleville tai vakuutusyhtiöiden asiakkaille. Lähinnä terveille, työssäkäyville tai muuten niin varakkaalle, että katsoo tarvitsevansa sen vuoksi pörssipalvelua!

Jos oikein hyvin on käynyt, niin Pihlajalinna on saattanut haistaa maailman tavan ja lähtee pilkkomaan toimintaansa muun eettisyyden kuin maksimaalisen rahanteon mukaisesti