Lauantai 20.7.2019

Kultarannassa pohdittiin uuden kylmän sodan mahdollisuutta: ”Moskova hakee täysin uudenlaista tapaa suhtautua Eurooppaan”

Luotu: 
16.6.2019 18:54
  • Kuva: Juhani Kandell / Tasavallan presidentin kanslia
    Kuva
    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier keskustelivat Kultarannassa muun muassa Euroopan tulevaisuudesta.
|

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier varoittaa, ettei Euroopalla ole enää paluuta entiseen suhteessa Venäjään. Myös uusi kylmä sota nousi esiin hänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön keskustelussa Kultarannassa.

”En usko, että Venäjän kanssa voidaan palata ”business as usual” –olotilaan. Sen sijaan Moskova hakee täysin uudenlaista tapaa suhtautua Eurooppaan.  Moni asia viittaa siihen, että Venäjä on kääntymässä entistä enemmän sisäänpäin. Meidän on ymmärrettävä, että pystymme muuttamaan Venäjää aina vain vähemmän. Me eurooppalaiset emme kuitenkaan voi paeta tilannetta ja Suomi on tämän keskustelun etulinjassa”, Steienmeier sanoi Kultaranta-keskustelujen avauksessa sunnuntai-iltana. 

Lue myös: Pulizer-palkittu Anne Applebaum Venäjästä suomalaisille: ”Ottakaa sen ideologinen uhka vakavasti”

Steinmeierin mukaan Eurooppa on juuri nyt suuren haasteen edessä, sillä maailman poliittinen ja taloudellinen keskus on lähdössä pois Euroopasta. 

”Euroopan on ajateltava suhteensa maailman suurvaltoihin uudelleen. Euroopan on toimittava itse enemmän, meidän on vahvistettava eurooppalaista kapasiteettiamme. Toivon, että me kaikki ymmärrämme, että oman Eurooppamme kuntoon laittaminen on ainoa keino vahvistaa uskottavuuttamme. ”

Sauli Niinistö varoitti vastatessaan Steinmeierille, että etenkin, jos lyhyen ja keskipitkän matkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta luovutaan, maailma saattaa olla uudelleen kylmän sodan tilanteessa.

Niinistö on ilmaissut huolensa INF-sopimuksen päättymisestä aikaisemminkin. H’än pohti muun muassa Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuussa, ollaanko Euroopassa menossa kohti hallitsemattoman kylmän sodan aikaa vai kohti tilannetta, joka voitaisiin nähdä diplomatian loppuna. Lue tarkemmin:Sauli Niinistöltä huolestunut kysymys: ”Menemmekö kohti tilannetta, mikä pitää nähdä diplomatian loppuna - Eurooppa on tässä iso häviäjä”

”Me emme tässä tilanteessa tiedä, millaisessa historian vaiheessa olemme. Euroopan tulee olla esimerkki muutoksessa, joka taistelee kansainvälisen järjestyksen muuttumista vastaan”, Steienmeier vastasi puolestaan Niinistölle.

Niinistä korosti omassa avauspuheenvuorossaan, että olisi suuri yllätys, jos lähitulevaisuudessa ei tulisi yllätyksiä. 

”Kaikkein keskeisin kysymys on, onko meillä vielä jotain yhteistä. Kyllä meillä on, meidän tulisi vain muistuttaa itseämme siitä, miksi olemme yhdessä”, hän kommentoi Euroopan tilannetta.

Steienmeier nosti esiin myös brexitin ja sanoi toivovansa, että eurooppalaiset ottavat opikseen sekavasta brexit-prosessista.

”Kenen pitäisi taistella eurooppalaisuuden puolesta, jos ei eurooppalaisten? En näe mitään syytä, miksi Pekingissä, Moskovassa tai Washingtonissa oltaisiin asiasta kiinnostuneita. Siksi meidän itsemme on pidettävä huolta siitä, että Euroopan tulevaisuus on yhteinen.”

Sauli Niinistön mukaan optimistisin tulevaisuudenkuva olisi se, että valtionjohtajat enemmän ja enemmän alkaisivat palata sääntöperusteiseen maailmanjärjestykseen.

”Siksi korostan sitä, että meidän tulisi enemmän miettiä, mitä yhteistä meillä on”, hän totesi.

”Meillä on paljon työtä oman asemamme vahvistamisessa ja sen kertomisessa, että meitä tarvitaan”, Niinistö jatkoi.

Lisää aiheesta:

”Sepäs olisi kumma maa, joka sanoisi, että aluettamme saa mielellään käyttää vihamielisiin tarkoituksiin” – Sauli Niinistö kommentoi väitettyä ”Venäjän myötäilyä”

Yksi Suomen Nato-arvion kirjoittajista HBL:lle: ”Ei ole varmaa, että Donald Trump hyväksyisi Suomen”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Seppo-Juha Pietikäinen

Kutsuttujen lista 2019
https://www.presidentti.fi/uutinen/kultaranta-keskustelun-osallistujat-2....

Jos jotain nimeä kaipaa listalta, voi syynä olla etukäteen ilmoitetu este. Mutta
sitten on nimiä, joita ei alunperinkään ole kutsuttu.

Vuoden 2016-2018 kutsuttujen listat
https://www.presidentti.fi/uutinen/kultaranta-keskustelujen-osallistujat...
https://www.presidentti.fi/uutinen/kultaranta-keskustelujen-osallistujat...
https://www.presidentti.fi/uutinen/kultaranta-keskusteliun-osallistujat-...

P.s. Varmaan joku harrastaa laskea, onko jakoa Nato- kannattajiin ja vastustajiin ?

Mikko Toivonen

Steimeyer toteaa, että Venäjä on kääntymässä sisäänpäin, emmekä voi sille mitään tehdä!

Fakta on että vain ulospäin kääntyvä Venäjä on turvallinen naapureilleen. Mitä sisäänpäin kääntyneempi, sitä vaarallisempi, ja sitä vahvemmat puolustusvoimat tarvitsemme siinä missä koko Unionikin.

Kun Nato ei nykyisen US hallinnon vallitessa vaikuta kovin luotettavalta partnerilta niin kysymys katsomosta onkin, onko Eurooppa myös ymmärtänyt sisäänpäin kääntyneen Venäjan vaikutuksen Unionin puolustuskykyyn ja voimaan?

Markku Lehto

”Kaikkein keskeisin kysymys on, onko meillä vielä jotain yhteistä. Kyllä meillä on, meidän tulisi vain muistuttaa itseämme siitä, miksi olemme yhdessä”, hän ( TP Niinistö ) kommentoi Euroopan tilannetta.

Voiko tuota selvemmin ja ymmärrettävämmin sanoa. Tuntuu vain, että aina ei tätä ymmärretä meillä tai ei jostain syystä tai toisesta haluta ymmärtää.

Markku Lehto

”Me emme tässä tilanteessa tiedä, millaisessa historian vaiheessa olemme. Euroopan tulee olla esimerkki muutoksessa, joka taistelee kansainvälisen järjestyksen muuttumista vastaan”, Steienmeier vastasi puolestaan Niinistölle.

Mitä voisivat ne kansainvälisen järjestyksen muutokset olla ? Selkeitä viitteitähän olemme niiden muutosten yrityksistä nähneet viimeisen reilun kymmenen vuoden ajalta. Olisivatko ne muutokset sellaisia, jotka palauttaisivat Euroopan toisen maailmansodan jälkeiseen Euroopan jakautumiseen joidenkin muiden kuin EU:n eurooppalaisten etupiireihin ?

Markku Lehto

”Kenen pitäisi taistella eurooppalaisuuden puolesta, jos ei eurooppalaisten? En näe mitään syytä, miksi Pekingissä, Moskovassa tai Washingtonissa oltaisiin asiasta kiinnostuneita. Siksi meidän itsemme on pidettävä huolta siitä, että Euroopan tulevaisuus on yhteinen.”

Näinhän se on. Kuka sen kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. Kyllä meidä EU:ssa pitää ottaa oma vastuumme EU:n kehittämisessä vahvaksi ja yhtenäiseksi. Sitä ei tee kukaan muu meidän puolestamme. Voisi jopa sanoa, että monen EU:n ulkopuolisen intressissä olisi ja jopa näyttää olevan päin vastainen kehitys.

Markku Lehto

"Sauli Niinistö varoitti vastatessaan Steinmeierille, että etenkin, jos lyhyen ja keskipitkän matkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta luovutaan, maailma saattaa olla uudelleen kylmän sodan tilanteessa."

Joo näinhän se on. Mutta, kenellä niitä lyhyen ja keskipitkän matkan ohjuksia käytännössä on merkittävästi ja kenellä niitä ei käytännössä ole ? Toisin sanoen, keidenkä pitäisi näiden kieltosopimuksesta neuvotella ? Jos sinulla ei ole mitään mistä neuvotella, niin mistä sinä sitten neuvottelet ?

Markku Lehto

Kun seuraa tuota Steinmeierin ja Niinistön keskustelua, niin täytyy sanoa, että meidän TP Niinistö on varsinainen korkeantason keskustelun juontaja. Ilman mitään papereita hän ohjaa keskustelua ja saa Saksan presidentin rennosti vastailemaan vakaavaakin vakaviin kysymyksiin. Ja se on paljon, jos 5,5 miljoonan kansakunnan TP saa moisen suunvuoron 80 miljoonan asukkaan Saksan presidentin suuntaan. Hyvä näin .

Tämä myös osoittaa selkeästi vääräksi sen, että EU:ssa ei pienempien maiden ääni kuuluisi.

Markku Lehto

TP Niinistö nosti esiin sen, että ei USA ole ainoastaan tärkeä Euroopalle, vaan että Eurooppa on myös tärkeä USA:lle.

No näinhän se on niin talouden kuin myös puolustuksen ja turvallisuuden kannalta. Kyllä USA tarvitsee myöskin luotettavia kumppaneita. Mistä se niitä löytäisi ? Kiinan vai Venäjän suunnasta vaiko Etelä-Ameriikasta ?

Markku Lehto

EU:n puolustus ja toisaalta NATO:n rooli nostettiin reippaasti pöydälle Suomen ja Saksaka presidenttien julkisessa keskustelussa. Sekin on hyvä asia.

Paljon on vettä virrannut Vantaan joessa sitten YYA-aikakauden, jolloin tälläinen ei olisi ollut mahdollista.

Ehkäpä joillakin veteraanipoliitikoillamme hieman lahkeet tutisevat moisesta menosta.

Markku Lehto

Kehottaisin kaikkia asioita seuraavia suomalaisia katsomaan Kultarannan keskustelut ajatuksella lävitse. Näin kaikille muodostuisi pohjaa arvioida oman maan politiikkaa ja myöskin Suomen EU-politiikkaa. Että emme olisi pelkästään populististen impivaaralaisten ja perunakuopan perältä huutelijoiden sloganien varassa.

Markku Hatakka

"Esson baarin" -juttuporukka. havukka-aho ajattelijoita täynnä.
Tulevaisuutta ei voida ennustaa!

Jos voitaisiin, elämä olisi turhaa. Elämä, luonto, ilmasto noudattaa kaaoksen epälineaarisia yhtälöitä.. Sydän, aivot, tuuli, jne jne

Juha-pekka Naukkarinen

Toivottavasti USA:n ensivuoden pressan vaalit muuttaisi tuhontien suuntaa,sitä nyt odotellaan,kuin kuuta taivaalta,tosin on myös paljon hyötyjiä tästä kohti-sotaa menevästä voimapolitiikasta esim. enemmän valtaa haluava Venäjä maailman politiikassa,sillä suunnalla on odotettavissa mitä vain,se on nähty historiallisesti,joten Natoon ja äkkiä,olisi ehkes jotain turvaa,kun ei ole sitä omaa ydinase pelotetta!

Kai Lähteenmäki

Lopetetaan nyt aluksi Putinin asevarustelun rahoittaminen! EU ostaa n 1 mrd5€ /päivä = n 300 mrd% / vuosi Putinin hallinnolta äljyä, kaasua, metalleja,..
Kun kassan pohja pilkistää niin siellä joudutaan tekemään arvovalintoja: rajat kaukana vai lapsille, sairaille, vanhuksille,jne siviilitarpeisiin?
Lännellä on nyt n 10-kertainen sotilasvoima - jos Putinin onnistuu tappamaan miljoona suomalaista ym, niin Länsi tappaa 10 miljoonaa Pietarista, Moskovasta, jne ..Kannattaisko?

Tuomas Sikander

Olihan se melkein puolet Euroopan sotilasmenoista, se Putinin asevarustelu ja hiiren paska lehmäpojan vastaavaan verrattuna.
Kannattaa ihan realismin takia vilkaista sotainvestointipankkiirien tukikohdat Iranin ympäristössä ja Etelä-Kiinan Merellä.
._.

Markku Peltola

”Kaikkein keskeisin kysymys on, onko meillä vielä jotain yhteistä. Kyllä meillä on, meidän tulisi vain muistuttaa itseämme siitä, miksi olemme yhdessä”, hän ( TP Niinistö ) kommentoi Euroopan tilannetta.

Mitä on se sellainen EU:n "yhdessä ollaan" talouspakotepolitiikka, että Saksa saa myydä autoja Venäjälle, mutta Suomi ei saa myydä juustoa?

Timo-Pekka Mustakallio

Steinmeier yrittää esittää Euroopan Unionia synonyymiksi Euroopan kanssa: tuo ei pidä paikkaansa edes faktisesti - osa Euroopan maista ei onnekseen edes kuulu unioniin, ja eräs nykyinen jäsen on eroamassa siitä - puhumattakaan henkisestä yhtenäisyydestä, mikä on jo osittain (kansallismielisten liikkeiden menestys) mennyttä aikaa. Unioni on valtaprojekti, mutta siinä pahasti epäonnistunut, ja rakenteellisista syistä (toimimaton, kehnoja kompromisseja aivan liian hitaasti tuottava päätöksenteko) perin rampa. EU:n suureelliset "Weltgeltung"-kuvitelmat ovat Brysselin hovissa samanmielisten kesken syntynyttä illuusiota. USA:n varaulkoministeri Victoria Nulandin kuolemattomin, perin epädiplomaattisin sanoin: "F*** the EU".

EU ei tietenkään pysty "muuttamaan" Venäjää miksikään - eikä etenkään kaltaisekseen - mutta syy ei ole Venäjän, vaan luottamuksen mursi EU itse olemalla mukana Ukrainan laittomassa vallanvaihdossa, jota voisi ivallisesti nimittää unionin omaksi rikolliseksi "Lebensraum"-retkeksi. Kiusallisesti EU:n kannalta - mutta jo pian vallankaappauksen jälkeen helposti ennustettavissa - tuo retki on mennyt karmealla tavalla pieleen: ylivelkaisesta Ukrainasta on tullut "Kankkulan kaivo", miljardihauta ja yhteiskunnallinen kauhutarina, ja projektin rahoittamiseksi aiotut Krimin luonnonvarat, strateginen asema... menivätkin Venäjälle. EU ei siis ainoastaan toiminut rikollisesti, vaan tunaroi koko maailmanyleisön edessä: kukapa tuollaista enää arvostaisi? Unionin pitäisi neuvotella itsensä ulos pinteestä diplomatian keinoin, aivan samoin kuin sen olisi pitänyt ryöstöretken sijaan kulkea Ukraina-ratkaisussa diplomatian polkua... mutta siihenhän Brysselin kopeiden johtajien selkäranka ei ole taipunut. Jos nyt siis puhutaan "diplomatian lopusta"... joutuu EU katsomaan peiliin: itsehän se on tuon aiheuttanut itselleen.

Jää vain EU:n typerä ellei naurettava kiukuttelu Venäjälle - avuttomuuden julkinen tunnustus - mikä on ollut tehoton. Rationaalisesti toimiva Venäjä on kääntänyt EU:n talouspakotteet edukseen, kehittänyt omaa osaamistaan tai löytänyt uusia kumppaneita (aivan kuten 2014 ennustettiin), saavuttanut arvostusta mm. islamistisessa maailmassa ("ne, joilla on yhä paljon öljyä", eli matkalippu tulevaisuuteen takataskussaan), ja köyhtymisen sijaan onnistunut kasvattamaan vararahastojaan, kultavarantoaankin (nyt jo maailman sijalla 5), ja käy kannattavaa asekauppaa kiusallisesti mm. NATO-maa Turkin kanssa (sikäli kuin se on enää kauaa sotaliitto-NATO:n jäsen). EU-johtajat parjaavat Putinia naurettavuuksiin asti, mutta tosiasiassa hän on ollut vanhan sanonnan mukaisesti "paitsi taitava myös onnekas". Samaa ei voi sanoa EU:n johtajista, joiden kyvyt piisaavat vain avuttomaan suunsoittoon, jolla he menettävät viimeisetkin arvovaltansa rippeet.

Kaiken huvin huipuksi, kun EU-johtajat paiskasivat ovensa kiinni kumppanilta jolla on merkittäviä ja elintärkeitä raaka-ainevaroja, kulttuuria ja hyviä aikomuksia (toki myös omia intressejään), on Venäjä etsiytynyt yhteistyöhön Kiinan ja muiden merkittävien tulevaisuuden valtojen kuten Intian kanssa. EU taasen uhkaa jäädä joko alamäkeään laskettelevien Yhdysvaltojen tahdottomaksi kynnysmatoksi, taikka läntistä suurvaltaa uhmatessaan... ypöyksin omien hirvittävien ongelmiensa kanssa, matkallaan kohti merkityksettömyyttä ja hajoamistaan. Eipä olisi ensimmäinen kerta, kun Brysselin herrasväen toinen toistaan iloisesti selkään taputtelelemalla luoma mainio "strategia" muuttuukin kauheaksi "stragediaksi", matkalipuksi kohti epäonnistumista. Minkä suurvallan kanssa maailmanhistorian heittopussiksi itsensä ajanut, ylivelkaantunut ja henkisen selkärankansa menettänyt EU kuvittelee enää "neuvottelevansa"?

En usko, että mahdottomuuksien juoksuhiekan päälle rakennettu poliittinen unioni on enää pelastettavissa: jos jonkinlainen yhteisö haluttaisiin säilyttää olisi viisainta ottaa pari vikkelää askelta takaisinpäin kohti taloudellista hyöty-yhteisöä (EY), mikä oli kantavalla ja melko menestyksekkäällä polulla. Valitettavasti näyttää, ettei EU:n järjestäytynyt alasajo ole enää realismia, eli että joudutaan käymään järjestelemättömän kaputin kautta, mikä epäilemättä aiheuttaa kauheaa vahinkoa, ja voi estää minkäänlaisen yhteisön synnyn ehkä vuosikymmeniksi eteenpäin. Joku tekee aina päätökset: jos johtajat eivät osaa, niin kohtalo kyllä astuu viimein kuvioihin ja tekee omat ratkaisunsa: väkisin, äkisti ja julmasti.