Maanantai 22.7.2019

”Erittäin raju malli, 400 miljoonan leikkaus, työttömyysturvasta ei jäisi kuin rippeet” – SAK tyrmää totaalisesti ansiosidonnaisen porrastuksen Ylellä

Luotu: 
19.6.2019 08:51
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Jarkko Eloranta.
|

Työmarkkinakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tyrmää ykskantaan järjestöjä puhuttavan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen. Eloranta kertoi näkemyksistään Ylen Ykkösaamussa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esittänyt, että työttömyysturvan kestoa lyhennettäisiin 50 päivällä 350 päivään ja 250 päivään. EK:n mallissa ansiosidonnaisen taso olisi aluksi hieman nykyistä korkeampi ja sitten se laskisi kolmen kuukauden välein kymmenellä prosentilla.

LUE MYÖS: Työministeri Timo Harakka kumoaa huhut hallitusneuvotteluista: 30 000 työpaikan tavoitetta ei valutettukaan järjestöille

”Tämä EK:n malli on erittäin raju malli. Tämähän tarkoittaa sellaista 400 miljoonan euron leikkausta työttömyysturvaan, 20 prosenttia. Voi kuvitella, että puhutaan todella suurista leikkauksista sosiaaliturvaan, niin arvioitu työllisyysvaikutus, se on todellakin arvioitu, on siinä 10 000 työpaikan paikkeilla. Aika kovilla inhimillisillä kustannuksilla saadaan nämä työpaikat aikaiseksi, jos kaiken kaikkiaan saadaan. Täytyy muistaa, että meillä on takana viime hallituskaudelta työttömyysturvan lyhennys sadalla päivällä ja meillä on aktiivimalli, jotka molemmat ovat aika suuria leikkauksia, kustannusvaikutuksiltaan melkein 300 miljoonaa. Ja sitten jos vielä otettaisiin 400 miljoonaa päälle, niin työttömyysturvasta ei jäisi oikeastaan muuta kuin rippeet jäljelle. Kyllä me aika skeptisesti suhtaudutaan tähän”, Eloranta sanoi.

Uusi Suomi kertoi aiemmin kesäkuussa, että EK:n ohella Kuntatyönantajat sekä palkansaajapuolelta STTK ja Akava ovat valmiita keskustelemaan ansiosidonnaisen porrastuksesta. LUE LISÄÄ: Meneekö ansiosidonnainen työttömyysturva uusiksi? Työnantajat porrastaisivat – nyt ay-puoli arvioi malleja

Akava ja STTK selvittävät nyt omia malleja, miten porrastuksen voisi toteuttaa, joten EK:n mallin taakse ne eivät suoraan asetu.

Eloranta vertasi tuolloin porrastusta aktiivimalliin.

”Kuten aktiivimallista nyt nähtiin, niin pelkkä etuuksien leikkaaminen ei vie ihmisiä työmarkkinoille. Meidän mielestämme tämä linja on nyt kuljettu loppuun ja siksi aktiivimallistakin pitäisi päästä eroon”, Eloranta sanoi Uudelle Suomelle.

Työttömyysturvakeskustelussa on kyse työllisyysasteen nostosta, johon Antti Rinteen (sd) hallitus on pyytänyt ehdotuksia työmarkkinaosapuolilta. Työmarkkinajärjestöt kokoontuvatkin tänään keskiviikkona seminaariin pohtimaan keinoja luoda uusia työpaikkoja Suomeen.

”Talouden pohja on rakennettu aika optimistisen näkemyksen varaan ja menoja lisätään. Ja jos näin ei tapahdukaan [työllisyysaste ei nouse], niin mitä ovat ne korjaavat toimet? Silloin herkästi toimet ovat joko menoleikkauksia, veronkiristyksiä tai velkaantumista – kaikki kolme sellaisia asioita, jotka eivät ole toivottavia. Taas tullaan siihen samaan asiaan, että työllisyyden nostossa onnistuminen on ainoa tapa välttää ikävät ratkaisut”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi Ykkösaamussa.

LUE MYÖS: Näillä keinoilla työmarkkinajärjestöt nostaisivat Suomen työllisyyttä – Katso oman keskusjärjestösi kannat

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

"SDP- vetoinen" hallitus leikkailee mielellään äänestäjiltään. Keskusta jakelee maanviljelijöilleen 450milj..€ lisää tukiaisia veronmaksajien piikkiin.
Demarit maksattavat suuren summan pääministerin pestistään.
Näin tämä rakenteellinen jyrää meillä Suomessa

Pasi Käyhkö

Demarit tässä jakelevat veronmaksajien rahoja maajusseille mielettömiä summia.
Eihän tämä Rinne ole kuin nyky hallituksen marionetti. Kepu vetää hallitusta. Demarit vikisevät..
Osaan Lukeakin. EK:lla on myös oikeus sanoa mielipiteensä..

Jaakko Hakala
Vastaus kommenttiin #11

Tottakai EK saa esittää mielipiteensä, mutta tämä ei suinkaan ollut hallituksen esitys, kute olit kytkenyt sen maataloudelle menevään tukeen. Mitä tulee maatataloudelle menevään tukeen, se on hyvin tärkeä mikäli haluamme saada kotimaista elintarvikkeita ja haluamme säilyttää omavaraisuusasteen. Toiseksi se on murto-osa mitä yrittät saa, vajaat 10%.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #15

Suomi ei ole nytkään omavarainen ruoan suhteen, eikä pysty sitä olemaan.
Yrittäjät kertoivat muutama viikko sitten, että yritystuista voi hyvin leikata 500milj €.
Ministeri Kulmuni, Keskusta, vastasi siihen, että se on hyvin vaikea tehdä. Täyttä höpinää. Tuo sinun 10% ei edes pidä paikkaansa.

Jaakko Hakala
Vastaus kommenttiin #18

Elintarviketeollisuuden mukaan Suomen omavaraisuusaste on 82%. Viime vuonna yritystukiin käytettiin laskentatavasta riippuen 8-9 miljardia. Todellakin liiottelin maataloustukien olevan n.10% todellisuudessa se on n.4-5%. Taitaa olla parempi että keskityt niihin ikkunapesijöihin rivitalossa.

Harri Jantunen
Vastaus kommenttiin #23

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan maatalouden tuet ovat 1,9 mrd euroa vuodessa, kun maatalouden tuottama lisäarvo on 1 mrd euroa.

Kun tähän lisätään valtion maksamat eläkkeet, on maatalouden tuki summa 2,8 mrd euroa.

Jaakko Hakala
Vastaus kommenttiin #27

Kyllähän menit sieltä missä aita oli matalin. Maatalousyrittäjät maksavat itse osan eläkkeestä niinkuin työntekijät. Työnantajat maksavat työeläkkeestä n.18%, maatalousyrittäjillä ei ole työnantajaa, joten valtio toimii "työnantajana". Eli ei kyseessä ole mikään ylimääräinen tuki. Varsinaisesta maataloustuesta EU maksaa vajaat miljardi.

anita frisk
Vastaus kommenttiin #31

"... EU maksaa vajaat miljardi." EU sinänsä ei maksa yhtään senttiä, vaan jäsenvaltioiden rahoja kierrätetään tuonkin byrokratian kautta. Sopii muistaa, että Suomikin on nettomaksaja, ja aina kun rahaa kierrätetään siitä häviää osa matkan varrella.

Esko Riikonen
Vastaus kommenttiin #31

Eihän maatalousyrittäjä ole työntekijä, vaan puhdas yrittäjä. Maatalousyrittäjällä, kuten muillakaan yrittäjillä ei ole työnantajaa. Ja heille ei valtio maksa eläkemaksuja. Miksi sitten maatalousyrittäjälle, siksi, että kepu on niin junaillut.

Arvo Tammela

Käyhkö, oletko tietoinen maataloustukien maksamisesta. Kommenttisi perusteella luulet tietäväsi, mutta kannattaisi ennen kommentin kirjoittamista selvittää itselleen oikea tieto eikä kirjoittaa musta tuntuu periaatteella. Ymmärrän, että Keskusta on sinulle punainen vaate, joka on syyllinen asiaan kuin asiaan ja aina kun pienikin aihe löytyy silloin sinun pitää iskeä.

Juha Kuikka

Jotenkin tuntuu siltä, ettei tämän asian pitäisi olla EK:n varsinaisella tontilla lainkaan. Se ei suoraan liity yritystoiminnan kustannuksiin tai kannattavuuteen, työelämän pelisääntöihin t.m.s., vaan on lähinnä sosiaaipoliittinen asia.

Ari Ojala

Eri Ay-tahojen pitää esittää sellaisia keinoja joihin se voi itse vaikuttaa omilla toimillaan. Ei esittää vaatimuksia yhteiskunnalle ja muille maksettavaksi. Lisäksi esimerkiksi ansiosidonnainen osa pitää ulottaa kaikkiin työttömiinn, koska valtio osallistuu sen kustannuksiin ja valtion tulee kohdella tasapuolisesti kaikkia. Lainaus wikipedia "Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan peruspäivärahaa vastaavan osan maksaa valtio. Ansiosidonnaisen osan rahoittavat työnantajat ja työntekijät Työllisyysrahastolle maksettavien pakollisten työttömyysvakuutusmaksujen kautta. Työttömyyskassat rahoittavat lisäksi jäsenmaksuillaan 5,5 % ansiopäivärahoista."
Koska ay-liike on muuttunut yleishyödyllisestä toimijasta bisnestä tekeväksi tahoksi, niin sen tulee osallistua omalla osuudella ansiosidonnaisen maksuun. Esimerkiksi aluksi porstettuna nousu 1kk työttömänä 1% ay-liikkeelle maksettavaksi, 2kk työttömänä 2% ay-liikkeelle jne.

Jaakko Hakala

Sopii oikein hyvin sen jälkeen, kun TES:n edut kuuluvat vain ay-liikkeen jäsenille. Kuten kesälomat, työsuojelu, palkat ja yleensä kaikki mitkä liitot ovat taistelleet. Silloin loiset ja siivellä eläjät saisivat tulla omillaan toimeen.

Pekka Näränen

Miksiköhän ansiosidonnaisella olevien työttömien työllistymisessä on hurja piikki juuri ennen kuin ansiosidonnainen päiväraha lakkaa? :D

No eiköhän syy ole paljolti siinä, että monille työttömille, jotka eivät ole varsinaisessa uraputkessa, vaan tekevät sitä meidän tavallisten ihmisten suorittavaa työtä, 400-500 päivän ansiosidonnainen on mukava katkos arkiseen raadantaan parin vuoden sapattivapaan muodossa. Käteen jäävien tulojen tasokaan ei radikaalisti putoa verotuksen alennuttua ja työmatka- ja ruokailukulujen poistuttua. Siksi töitäkin on pakko hakea vasta kun elintaso romahtaisi peruspäivärahalle joutuessa. Ja kas kummaa, monet työkykyiset työllistyvätkin melko vaivattomasti juuri tässä vaiheessa. Porrastettu malli antaisi porkkanaa ja keppiä lähteä hakemaan töitä jo aikaisemmin ja kansantalous kiittäisi.

Pekka Näränen

En ole elämässäni ollut päivääkään työttömänä. Osaatko selittää minulle, miksi työllistymisessä on tuo huikea piikki juuri ennen ansiosidonnaisen päättymistä? Jos et, niin minun selitykseni on parempi kuin sinun puheesi mutuista.

Petri Kokko
Vastaus kommenttiin #25

Kyllähän minä sen arvasin että sinulla itselläsi ei ole minkäänlaista
omakohtaista kokemusta työttömyydestä eikä työttömyyspäiväraha/sosiaalitukijärjestelmästä ylipäätään. Mielipiteesi perustuu kuultuun ja luettuun työttömiä dissaavaan porvaripropagandaan joka on uponnut teikäläiseen kuin kuuma veitsi voihin.

Petri Kokko
Vastaus kommenttiin #30

En katso tarpeelliseksi alkaa ketään valistamaan ja tämän enempää alkaa väittelemään asioista joiden oikean laidan kokemuksesta tiedän, sinulla ei ole takanasi muuta kuin jostain kuulemasi valheellinen , syyllistävä ja parjaava väite jota mieluusti totuutena levität.

Pekka Näränen
Vastaus kommenttiin #36

Vastaus Kokolle ja Hakalalle: ei suinkaan perustu mututietoon vaan Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen vuonna 2017 julkistamaan tutkimukseen, jossa tutkittiin työttömän työllistymistä ansiosidonnaisen päivärahakauden eri vaiheissa.

Odotan nyt kommenttejanne suurella mielenkiinnolla vai loppuiko kommentointihalu tähän?

Petri Kokko
Vastaus kommenttiin #50

Sinulla on käsityksesi tukena joku vattin tutkimus joka saadaan kyllä näyttämään just tasan siltä kuin sen määrätyille tahoille halutaan näyttävän. Älä tule minulle selittämään miten työttömyyskorvauksen leikkelyllä nopeutetaan työpaikan löytymistä kun ei sinulla asioista henkilökohtaista kokemusta kertomasi mukaan ole.
Ja perseilevien nettitrollien kanssa en ala väittelemään ja näitä viihdyttämään, aja sen pulttininkos kanssa vaikkapa järveen.

Pekka Näränen
Vastaus kommenttiin #32

Asiallisille keskustelijoille Hakalalle ja Lempiäiselle: Mielestäni ansiosidonnaisen kestoa ei tule lyhentää kuten EK vaatii, koska sitä vastikään juuri lyhennettiin 500 päivästä 400 päivään. Korvauksen jakaminen kannattaisi sen sijaan minunkin mielestäni porrastaa niin, että alussa se olisi nykyistä suurempi ja pienenisi tasaisesti loppua kohden. Silloin nopeammin työllistyvä saisi enemmän kuin nyt, mutta täydet 400 päivää ansiosidonnaisella olevakaan ei häviäisi. Koko ajan pienenevä korvaus motivoisi hänet vain hakemaan töitä aikaisemmin.

Ne jotka vaivautuivat tutustumaan oikeasti tuohon Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimukseen (ei ole siis mikään työnantajajärjestöjen tutkimus), huomasivat että työllistymisessä on kaksi hyvin selkeää piikkiä, toinen työttömyyskauden alussa ja toinen aivan lopussa, noin viikkoa ennen ansiosidonnaisen päättymistä. Välissä on tasaista.

Tarja Laakso

Kuten Pertti Kostiainen totesi, olen itsekin samaa mieltä siitä, että EK esittää sosiaaliturvaan heikennyksiä juuri sen takia, että siten yritykset voisivat entistä helpommin polkea palkkoja ja muita työsuhteisiin liittyviä asioita.

Mutta sitä en usko, että sillä konstilla työpaikkoja syntyisi lisää. Ei työnantaja palkkaa työntekijöitä sen enempää kuin tarvitsee, oli palkka mikä tahansa eli työpaikat eivät lisääntyisi, mutta palkat laskisivat ja työntekijät tekisivät entistä enemmän entistä huonommalla palkalla (joten voisi jopa vähentää työpaikkoja).

Julkishallinto menettäisi tässä entistä enemmän - siis vähenevillä verotuloilla, josta seuraa luonnollisesti se, että veroprosentteja pitäisi nostaa entistäkin korkeammalle (ja jo nyt se on Suomessa ainakin keski- ja suurituloisten osalta aika tapissa, pienituloisten verotus ei ehkä ole vielä kipukynnystä ylittänyt, mutta silti heiltä pyritään verotusta entisestään keventämään). Samoin tulojen menetys aiheuttaa osalle yrityksistä haittaa ostovoiman heikentymisen myötä, tästä tietenkään ei EK:n jäsenyritykset kärsi, koska ovat suuria tai keskisuuria ja pitkälti vientiyrityksiä. Mutta pienyrittäjät (joiden etuja ei taida ajaa kukaan Suomessa, ei siis myöskään Suomen Yrittäjät, ainakaan niiden kaikista pienimpien yritysten eli yksinyrittäjät) joutuisivat entistä ahtaammalle.

Erkki Malinen

Närästä tuntuu työttömät närästävän, toki sielä on työttömiä jotka ei ole innokkaita työnhakijoita. Mutta jotka on ansiosidonnaisella varmaan ottavat työtä vastaan jos sillä pärjää. Tässä porrasttuksessa todennäköisesti haetaan myös palkkojen porrastusta.

petteri ritala

Tässä unohtuu taas kerran se asia, että niitäkin ihmisiä on kasvava määrä, jotka eivät sen ajan jälkeen saa töitä millään, syrjäseuduilla elävät, ja muut ongelmaiset. Siinä ei porrastukset auta, ja oikeisto unohtaa ne ihmiset heti, ja he putoavat sitten köyhyyteen. Kyse on siitä, että Suomessa köyhyys ja varsinkin lapsiperheköyhyys lisääntyy, ja sitä myötä ongelmat kasvavat. EK:n tavoitteet jokainen ymmärtää, ei siellä mitään pientä ihmistä ajatella.

Tuomas Mattila

Kun hallituksen omatkin asiantuntijat tyrmäsivät ja on todistettavasti nähty ettei niitä työpaikkoja synny eikä työllisyys siitä nouse että kuritetaan köyhimpiä joiden kaikki tulot menee kulutukseen ja veroihin..niin milloin näillä idiooteilla aukeaa silmät ja ruvetaan tekemään sitä mitä luvataan..vai eikö yhdenkään hallituksen ole koskaan tarkoituskaan..? Miksi? Pelätäänkö että kun ihmisten hyvinvointi paranee ja kaikki mitä se tuo mukanaan..aiheuttaa sellaisia muutoksia joihin tietyt piirit eivät ole halukkaita?

Tarja Laakso

Työnantajat eivät todellakaan halua täystyöllisyyttä - vaan mahdollisuuden valita työntekijänsä mahdollisimman monesta (tai no, riittävän monesta mutta riittävän monella tutkinnolla ja juuri työnantajan tarpeisiin muutenkin koulutustetusta ja riittävän pitkällä työkokemuksella varustetusta, mutta iältään mahdollisimman nuoresta hakijasta) ja mahdollisuuden sanella palkat ja muut työehdot (niin alhaiseksi kuin mahdollista).
Vielä parempi tietysti, jos työnantaja voi sanella sen, kuinka pitkiä työpäiviä työntekijät tekevät (kaiken kaikkiaan ja mahdollisesti lyhyemmillä ajanjaksoilla) - voihan sen työntekijän aina heittää pihalle, joka ei jaksa tehdä ympäripyöreitä työpäiviä aina kun työnantaja niin haluaa - siihen nyt ei kovin suurta mielikuvitusta tarvita, että peruste irtisanomiselle on keksitty (ja uudelle työntekijälle vähän erilainen työtehtävä, jolloin tilalle voi aina ottaa uuden entistä nöyremmän ja terveemmän työntekijän) - tämä siis ihan arkipäivää, että yrityksissä on samaan aikaan sekä YT:t käynnissä että rekrytoidaan uusia työntekijöitä.

Tarja Laakso

Vaikkei (kaikilla) työnantajilla olekaan sinänsä "pahat" mielessä, niin he eivät ole kuitenkaan myöskään pyhimyksiä, jotka asettaisivat muut itsensä edelle. Eli ihan ihmisluontoon kuuluu se, että oma etu on ensisijainen. Työnantajat saattavat toki ajatella työntekijöitäkin - jos ovat riittävän valveutuneita siten että ovat tunnistaneet sen, että työntekijä on tehokkain silloin kun hän on tyytyväinen. Työnantaja ei tee sitä kuitenkaan siksi, että työntekijä olisi tyytyväinen vaan siksi, että näin omistaja saa parhaan hyödyn.

Jari Lantta

Ansiosidonnaisesta tulisi ottaa kolmikanta rahoituspohjaan. Valtio, yritykset ja työntekijäjärjestöt kukin kustantaisi kolmasosan. Se motivoisi tekemään siitä toimivan ja kustannustehokkaan. Työntekijä kun on vuoden työttömänä, työmarkkinoilla on jo vaikea työllistyä.

Tarja Laakso

Ja vaikeusastetta lisää se, ettei mistään tässä maassa voi päättää varsinkaan ilman EK:n hyväksyntää (ei siis pelkästään kuunnellen EK:n mielipiteitä, vaan EK:lla on huomattavasti vahvempi asema politiikassa - sen lauluja laulat...). Viime hallituskaudella päätökset käytännössä teki EK, nyt toivottavasti vähän enemmän myös kansalaisten asemasta huolehditaan - vaikka toki yrittäjät, sijoittajat ja poliitikothan taitavat kaikki olla sitä mieltä, että kansalaiset ja valtio on heitä varten, eikä valtio kansalaisia varten.
Miten sitten Suomen Yrittäjien asema tässä kehittyy, jää nähtäväksi - eihän EK ole myöskään heidän asemaansa edistänyt.

Joni Rikkola

Laitetaanpa samalle eläkekatto ja porrastetaan jyrkemmin tuloveroa ja laitetaan kaikki voitot asap verolle. Ei mitään vakuuskuoria Aktiivimalli työnatajille,.. jos yrityksessä on työuupuminen sairauslomana, ja jaetaan voittoa, voitosta 50% leikkauksena työttömyyskorvauksien kuluihin, koska firma ei työllistä vaan piiskuroi.