Maanantai 22.7.2019

Ministeri Krista Kiuru MTV:llä: Tässä on 0,7:n hoitajamitoituksen aikataulu – ”Eduskunnassa voitaisiin edetä nopeasti”

Luotu: 
19.6.2019 10:30
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Krista Kiurun mukaan eduskunnassa voitaisiin nytkin edetä nopeasti hoitajamitoituksen kanssa. Hallitus sen sijaan joutuu käyttämään lakiluonnoksen lausuntokierroksella.
|

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vastasi tänään keskiviikkona MTV:n Huomenta Suomessa kritiikkiin koskien sitovaa hoitajamitoitusta.

Esillä on ollut se, että Kiuru sanoi helmikuussa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa, että sitova hoitajamitoitus edellyttäisi vain yhtä virkettä vanhuspalvelulakiin ja muutaman tunnin työtä valiokunnalta. Nyt ministerinä Kiuru on kuitenkin puhunut laajemmasta lakiuudistuksesta ja siirtymäajoista. LUE LISÄÄ: Milloin 0,7:n hoitajamitoitus tulee? Näin vastaa tuore ministeri Krista Kiuru

Kaikki eduskuntapuolueet kokoomusta lukuun ottamatta ovat kertoneet kannattavansa sitovaa 0,7:n hoitajamitoitusta. Asia on mukana myös Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmassa.

”Silloin viime kaudella työskennellessäni valiokunnan puheenjohtajana, olisi ollut mahdollisuus eduskunnalla laajalla pohjalla saada hyvin nopeasti muutos aikaan. Yksistään muutamassa tunnissa olisi pystytty sopimaan lakialoitteesta, millä tavalla eduskunnassa tätä asiaa viedään läpi. Silloin kunnianhimon taso oli tällä 0,7:n tasolla. Nyt hallitus aikoo näillä ohjelmakirjauksilla mennä siitä vielä pidemmälle. Tältä osin tehtävä on monimutkaistunut, mutta sen merkitys on voimakkaasti tunnustettu, että tämä on vain tehtävä”, Krista Kiuru sanoi.

”Eduskunnassa voitaisiin nytkin edetä nopeasti”, hän huomautti.

LUE MYÖS: Näin uusi ministeri Krista Kiuru sanoi vasta 1.2.2019 – Kansanedustaja: ”Nyt on näytön paikka, hoitajamitoitus heti”

”Hallituksella on se ikävyys, että kunnilta täytyy kysyä tietenkin palautetta siihen, minkälaisella tiekartalla voidaan mennä eteenpäin. Valtioneuvostoa koskevat ne pelisäännöt, joista on yhteiskunnassa sovittu. Kesäkauden aikana ei kysytä mitään ja sen jälkeen kahden kuukauden lausuntokierroksella voi ottaa asiat esiin. Ihan nopeasti emme saa valtioneuvostotasolla tätä asiaa kuntoon”, Kiuru sanoi.

Kiuru viittaa lainsäädäntöprosessiin. Eduskunta voi säätää uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia joko kansanedustajan lakialoitteen tai hallituksen esityksen pohjalta. Kolmas tapa on kansalaisaloite, jossa on vähintään 50 000 allekirjoitusta.

Useimpien hallituksen esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia, eduskunta kertoo.

Kansanedustajan lakialoite voi koskea uuden lain säätämistä tai voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Lakialoitteet käsitellään eduskunnassa samassa järjestyksessä kuin hallituksen esityksellä vireillepannut lakiehdotukset. On kuitenkin harvinaista, että kansanedustajan lakialoite etenee laiksi asti.

Kiurun mukaan hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin käynnistetään heti kesäkauden päätyttyä syksyn aluksi. Kiuru sanoi kannattaneensa sitovaa hoitajamitoitusta jo vuodesta 2012.

”Me ollaan ikävällä tavalla sössitty se, että meidän ammattilaiset ovat kadonneet vanhusten hoivasta, koska se todellisuus on niin karua ja kovaa, että yli 70 prosenttia meidän hoivahenkilöstöstä pohtii sitä, pitäisikö vaihtaa alaa. Sen takia tämä olisi pitänyt tehdä ajat sitten, ja nyt se tehdään niin nopealla aikataululla kuin pystytään valtioneuvoston omin toimin”, Kiuru sanoi.

Hoitoalan järjestöt ovat olleet huolissaan hallitusohjelman kirjauksesta, sillä siinä puhutaan hoivahenkilöstöstä. Tämä on tarkoittanut sitä, että mitoitukseen on voitu lukea mukaan muitakin kuin koulutettuja hoitajia. LUE LISÄÄ: Hoitajaliitto SuPer löysi uuden ongelman Rinteen hallituksen hoitajamitoituksesta: ”Jopa talonmies on saatettu lukea mukaan”

”Meillä on hyvin tiukka linja: se on hoitaja. Tässä on hoitajamitoituksesta kyse”, Kiuru linjasi Huomenta Suomessa.

LUE MYÖS: ”Suomen valtio teki hoitajapulan ihan itse” – 72 000 ihmisen reservi nousi esiin Ylellä

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Laine

Eli jo 0,7 kirjaaminenkin on vaikeaa ja kestää. Sitten vielä kun rahoituskaan ei riitä eikä hoitohenkilökuntaakaan ole riittävästi, sääliksi käy vanhuksiamme, joille jo paljon parempaa ennen vaaleja luvattiin.

Mikko Karjalainen

"Kaikki eduskuntapuolueet kokoomusta lukuun ottamatta ovat kertoneet kannattavansa sitovaa 0,7:n hoitajamitoitusta. Asia on mukana myös Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmassa"

Nyt tarkkana kaikki! Painakaa mieleen! Suomen valtion tulevaisuus hyvinvointivaltiona - suhteessa käytettävissä olevaan rahaan - on sama kuin jollain Bulgarialla. Näillä hoitajamitoituksilla me jatkamme vielä hetken fantasiassa elämistä - kuin viulistit Titanicin kannella - että meillä on varaa parempaan ja pohjoismaiseen hyvinvointimalliin. Ei meillä ole. Kokoomus tai seuraava hallitus 4-12 vuoden päästä joutuu purkamaan tuon mallin kahdesta syystä...

1) siihen ei ole rahaa koska suuret ikäluokat ovat valtavan kokoinen ja alkavat kohta siirtyä 6 numeroisina lukuina tehohoitoon - 15 000 uutta hoitajaa ei riitä alkuunkaan. Jos laitetaan nolla perään (150 000 uutta hoitajaa tuolla 0,7 mitoituksella) niin aletaan olla sielläpäin (oikea tarvetta lähellä). Tätä ei tule tapahtumaan, tässä maassa ei ole tuollaista määrää ihmisiä jotka hoivatyötä tekisivät (paitsi ehkä aseella uhaten, jolloin sosialistinen paratiisi on vihdoin saatu Suomeen).

2) Jos tekijät vaikka löytyisikin, syntyy uusi ongelma. Tulee ns karhu vastaan kun juoksee sutta pakoon; kuka sen maksaa? Vastaus on että ei kukaan - vaikka viulustit vielä uskottelevat itselleen niin. Jonkun pitää maksaa noiden 150 000 tekijän palkat ja verotkin. Lopuista sukupolvista mitkä yrittävät elättää ensin itsensä, sitten miljoona tai pari vanhusta ja niitä hoitavat hoitajat... ei tule tapahtumaan.

Lopputulos? Tämä maa tulee maaseudun osalta rapistumaan kuin Bulgaria, ränsistyneet talot siellä täällä missä vaivaismummelit ja -papat kantavat sinkkiämpäreissä kuolemaansa asti vettä, koska eivät halua "valtion laitokseen" - jotka ovat täysin epäinhimillisessä kunnossa - valtion yrittäessä jotenkin maksaa 10-20 miljardin korkokulut (mihin menee koko työssäkäyvän väestön veromenot) 200-300 miljardin velasta jonka vasemmisto halusi ja joka tuomitsee seuraavat 5 sukupolvea kiroamaan vanhempansa helvettiin ja pystyttämään heille muistopatsaan jota viskellä mädillä kananmunilla ja perunoilla kerran tai pari vuodessa, huutaen "ei koskaan enää".

Tämä on se syy miksi paremmin voiva, koulutettu porukka, äänestää äärioikeistoa eri maissa. He ovat tappiin asti kyllästyneitä katsomaan kun maa tuhotaan, työssäkäyvät verotetaan hengiltä ja osa porukasta päästetään varhaiselle ja lihavalle eläkkeelle vasemmiston toimesta, mihin ei alunperinkään ollut varaa jos olisivat uskoneet virkamiehiä. Eivät usko vieläkään, kun Antti Rinnettä kuuntelee. Sillä välin viulustit Rinteen ympärillä jatkavat soittamistaan. Toistaiseksi. Kyllä se soittaminen vielä loppuu kun viimeinenkin tajuaa mitä on tulossa, että uppoamaton Suomi voi sittenkin upota.

Mari Mattila

Nyt eläkeläisiä on n 1,2 miljoonaa, mutta vain n 41000 on ympärivuorokautisessa hoidossa ja kotihoidossa heitä on n 50000. Suomessa on OECD:n mukaan yli 80-vuotiasta väestöä nyt n 291000 henkeä. Vaikka se kaksinkertaistuisi 10 vuoden kuluttua (suuret ikäluokat), ei silloinkaan sentään puhuta kuusinumeroisista hoitopaikkojen luvusta! Julkisessa kekustelussa syntyy harha, että kaikki vanhat ihmiset viettävät vuosia elämänsä loppupuolella laitoshoidossa. Em lukujen valossa ympärivuorokautisen hoidon kaksinkertaistuminenkin olisi vasta 100 000 paikkaa. Paljonhan sekin on, kun nytkään ei löydy henkilökuntaa intensiiviselläkään rekrytointipolitiikalla. Siksi kevään keskustelu oli mielestäni valitettavaa. Ongelmia oli ehkä 10%:ssa hoitolaitoksista, ja 90%, missä ongelmia ei ollut, joutui negatiiviseen valoon. Se varmasti vähensi alan houkuttavuutta, tai suorastaan romahdutti sen. Lapsi, hyvä hoidon laatu, taisi mennä pesuveden mukana. Oli mitoitus mitä tahansa, ellei alalla ole tarpeeksi työntekijöitä, laatua ei ole odotettavissa.

Mari Mattila

Nyt eläkeläisiä on n 1,2 miljoonaa, mutta vain n 41000 on ympärivuorokautisessa hoidossa ja kotihoidossa heitä on n 50000. Suomessa on OECD:n mukaan yli 80-vuotiasta väestöä nyt n 291000 henkeä. Vaikka se kaksinkertaistuisi 10 vuoden kuluttua (suuret ikäluokat), ei silloinkaan sentään puhuta kuusinumeroisista hoitopaikkojen luvusta! Julkisessa keskustelussa syntyy harha, että kaikki vanhat ihmiset viettävät vuosia elämänsä loppupuolella laitoshoidossa. Em lukujen valossa ympärivuorokautisen hoidon kaksinkertaistuminenkin olisi vasta 100 000 paikkaa. Paljonhan sekin on, kun nytkään ei löydy henkilökuntaa intensiiviselläkään rekrytointipolitiikalla. Siksi kevään keskustelu oli mielestäni valitettavaa. Ongelmia oli ehkä 10%:ssa hoitolaitoksista, ja 90%, missä ongelmia ei ollut, joutui negatiiviseen valoon. Se varmasti vähensi alan houkuttavuutta, tai suorastaan romahdutti sen. Lapsi, hyvä hoidon laatu, taisi mennä pesuveden mukana. Oli mitoitus mitä tahansa, ellei alalla ole tarpeeksi työntekijöitä, laatua ei ole odotettavissa.

Erkki Malinen

Se sinun oikeisto haluaa ryssän pelossa laittaa 10miljaardia hornetteihin, mummut joutaa saunan taakse pois hyväosaisten silmistä. On meillä hieno tulevaisuus Hornetit pörrää taivaalla mummut kuolee omia aikojaan. Se näiltä oikeistolaisilta on tainnut jäädä huomioimatta, jonkun se lasku pitää joskus maksaa mikä niistä juhlista tulee.

Kaarlo Erjala

Yhdyn Mikko Karjalaisen ja Mari Mattilan asiallisiin kannanottoihin. Kankea hoitajamitoitus laukaisee menoautomaatin, jota kuntien ja valtion on vaikea hallita. Olen täysin tyytyväinen oman vaimoni jo yli 2,5 vuotta kestäneeseen tehostettuun laitoshoitoon.