Lauantai 20.7.2019

Tyly varoitus Antti Rinteelle: ”Ansio- ja pääomatulojen kehitykseen liittyy tavanomaista suurempaa epävarmuutta”

  • Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia
    Kuva
    Valtiovarainministeriön laatimassa lisäbudjettiesityksessä todetaan, että ansio- ja pääomatulojen kehitykseen ”liittyy tavanomaista suurempaa epävarmuutta”. Arkistokuvassa pääministeri Antti Rinne.
|

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen ensimmäisen ja kuluvan vuoden toisen lisäbudjettiesityksen tulopuoli on rakennettu uskon ja toiveiden varaan, ilmenee valtiovarainministeriön lisätalousarvioesityksestä.

Hallitus korotti ansio- ja pääomatulojen tuottoarviota 234 miljoonalla eurolla perustaen sen toteutuneeseen kehitykseen.

Valtiovarainministeriön laatimassa lisäbudjettiesityksessä kuitenkin todetaan, että ansio- ja pääomatulojen kehitykseen ”liittyy tavanomaista suurempaa epävarmuutta”.

LUE MYÖS: Suomen bkt-luku ”kutistui brutaalisti” – ”Huono enne työllisyyden kehitykselle”

Lisäbudjetin antamisen yhteydessä ei ollut käytettävissä ennakkotietoja viime vuoden veroista. Lisäksi tietoja tämän vuoden verokertymistä voidaan budjettiesityksen mukaan hyödyntää vain rajallisesti, kerrotaan lisätalousarvioesityksessä.

”Heikko näkyvyys toteutuneeseen kehitykseen voi johtaa korjaukseen (ansio- ja pääomatuloveroja koskevan) momentin kertymäarviossa loppuvuonna”, budjettiesityksessä todetaan.

Alv-tuotot ylös, autoverotuotot alas

Hallitus on korottanut arvonlisäveron tuottoa 167 miljoonalla eurolla. Alv-tuotto perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja makroennusteen päivitykseen.

Toisaalta autoveron tuottoarviota on rukattu alaspäin 57 miljoonaa euroa.

Sakko- ja muita seuraamusmaksujen tuottoa leikkaa edellishallituksen toteutumatta jäänyt esitys päivä- ja rikesakkojen nostamiseksi. Lisäksi sakkotulojen kehitys on muutenkin jäänyt odotuksista. Vähennys verotuloihin on 43,2 miljoonaa euroa.

Myös korkotulojen lähdeverotuottoa alennetaan 43 miljoonaa euroa toteutuneen kehityksen perusteella.

Toisaalta tämä menetys kuittaantuu Suomen Pankin lisätuloutuksilla valtiolle. Keskuspankki maksaa valtion budjettiin 43 miljoonaa euroa aiemman sadan miljoonan euron päälle.

Pankkivaltuusto päätti lisätuloutuksesta jo maaliskuussa.

Koska hallituksen lisäbudjetti jää laskennallisesti ylijäämäiseksi tuloverotuottoarvion perusteella, hallitus kertoo nettolainanoton tarpeen pienenevän kuluvana vuonna.

LUE MYÖS: Täysin omituinen tilanne: ”Sijoittajat maksaisivat Suomen valtiolle 300 miljoonaa euroa vuodessa velkaantumisen riemusta”

Väylänpitoon rahaa

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) ja liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd) esittelivät lisätalousarvioesitykseen sisältyvät väylärahat jo alkuviikosta. Budjettiesityksestä päätettiin kuitenkin vasta keskiviikkona.

Perusväylänpitoon ja väyläverkon kehittämiseen on luvassa lisäbudjetista 110 miljoonaa euroa. Sen sijaan valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen on 380 000 euroa.

LUE LISÄÄ: Rinteen hallituksen pöytäkirjasta paljastui yllätys – Liikennehankkeisiin 259 miljoonaa lisäbudjetissa

Ammatillisen koulutuksen järjestäjille on tulossa 20 miljoonan euron panostus. Se maksetaan valtionavustuspotista, jota voi käyttää koulutuksen strategiarahoitukseen. Rahasta on lupa käyttää 824 000 euroa opetusmetsiä koskevan sopimusmallin pilotointiin.

Mehiläisten hoitoon luvataan lisärahoitusta 117 000 euroa. Vastaavasti maa- ja elintarviketalouden momentilta peruutetaan EU:n sataprosenttisesti rahoittama ruokaketjun kehittämisraha 2,2 miljoonaa euroa, koska EU-rahoitteisia tiedotus- ja menekinedistämisohjelmia ei tullut odotetusti.

Myös muuta sälää löytyy lisäbudjetista. Esimerkiksi valtio ottaa vastuuta muuttotappiokuntien tyhjille jäävistä vuokrataloista. Valtio jättää Ara-lainoja perimättä, kun vuokrataloja puretaan tai jalostetaan muuhun käyttöön.

Vastaavasti rahaa leikataan asuntorahastosta erityisryhmien investointiavustuksista.

Lisäbudjetista varataan lähes kolme miljoonaa euroa lisävaroja ministerijoukon ja näiden avustajamäärien kasvusta johtuviin henkilöstömenoihin.

Henkilöstömenojen lisäys on kuitenkin pieni verrattuna Kelan tarpeisiin. Kela saa 15 miljoonaa euroa toimintakuluihinsa. 

Summasta noin kolmannes aiheutuu perustoimeentulotuen hakemusmäärien kasvusta, vajaa kolmannes menee vuosilomasijaisten palkkaamiseen, ja kolmannes johtuu hallituksen lupauksesta korottaa pienimpiä eläkkeitä.

LUE LISÄÄ:

Näkökulma: Antti Rinteen hallitusohjelmalta saattoi jo pudota pohja

Donald Trumpin hermostuttanut puhe saattaa tarjota yllättävää apua Antti Rinteelle: ”Tulee edistämään työllisyystavoitteen saavuttamista”

Maailmanlaajuista romahdusta ennustava ekonomisti: ”Antti Rinteen hallitukselta hyvin vaarallinen kirjaus – hälytyskellojen pitäisi soida”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Virtanen

Unelmahöttöä koko Rinteen hallituksen ohjelma. Veronkorotukset on ainoa varma asia, mikä toteutetaan. Nähtävästi myös kepun hallintohimmeli, siis pyhän byrokratian lisääminen on agendalla. Muuten Kepu jättäisi hallituksen äkkiä, samoin nähtävästi maataloustukien lisäys on kepun kynnyskysymys. Kaikki muu onkin epäselvää, toteutuuko ja milloin. Sipilä kyllä vahtii haukan tavoin, ettei Rinne näistä höveleistä lupauksistaan lipsu.