Maanantai 22.7.2019

Vihreältä ministeriltä vastalause hallituskumppanille? – ”Hallitusohjelmassa ei mainita mitään vesivoiman lisärakentamisesta”

Luotu: 
25.6.2019 11:32
Päivitetty: 
25.6.2019 11:43
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    ”Hallitusohjelmassa ei mainita mitään vesivoiman lisärakentamisesta. Vaelluskalakantojen elinvoiman lisääminen on hallitusohjelmassa”, toteaa vihreiden ympäristöministeri Krista Mikkonen (kuvassa keskellä sisäministeri Maria Ohisalon ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron välissä).
|

Faktakulma

Rinteen hallitusohjelman mukaan:

– Käynnistetään kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi

– Jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin kansallisen kalatiestrategian pohjalta.

– Puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita. Toteutetaan ohitusratkaisuja.

– Toteutetaan vaelluskalahankkeita laajalla yhteistyöllä. Kalatalousvelvoitteita päivitetään viranomaistyönä.

– Kalakantoja säännellään ja hoidetaan yhteistyössä eri toimijoiden, kuten paikallisten, vesialueiden omistajien, järjestöjen ja elinkeinonharjoittajien kanssa.

Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että ”kalastusta harjoitetaan turvaten elinvoimaiset ja kestävät kalakannat”.

Hallitusohjelmassa ei mainita mitään vesivoiman lisärakentamisesta, viestii ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) hallituskumppaneille.

Pääministeripuolue sdp:tä edustava omistajaohjausministeri Sirpa Paatero sai maanantaina vihreiltä poliitikoilta ja Luonnonsuojeluliitolta kritiikkiä lausunnostaan koskien Sierilän vesivoimalahanketta. Paatero ei näe ristiriitaa valtio-omisteisen Kemijoki Oy:n voimalan rakentamisen ja vaelluskalakantojen elvyttämistä lupaavan hallitusohjelman välillä, eikä aio puuttua asiaan. Hänen mukaansa rakennusluvan saaneen yhtiön hanke on sen oma asia.

LUE MYÖS: Vihreät ja Luonnonsuojeluliitto älähtävät hallitukselle: ”Ministeri Paatero pesee kätensä”

Luonnonsuojeluliiton mukaan hallitusohjelma ei tue Sierilän voimalan rakentamista, sillä ohjelma tukee ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Vesivoima puolestaan vapauttaa hiiltä ja metaania ja tuhoaa biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta, Luonnonsuojeluliitto viestii hallitukselle.

Oppositiopuolue kokoomus on vedonnut suoraan vihreään ympäristö- ja ilmastoministeriin Krista Mikkoseen, jotta tämä nostaisi asian vielä esille hallituksessa. Muun muassa entinen kansanedustaja, luonnonsuojelijana tunnettu Pertti Salolainen vetosi vihreisiin voimakkaasti tiistaina.

”Eivät Vihreät voi hyväksyä tätä Kemijoen lopullista tuhoamista. Sen sijaan heidän on vaadittava Voimayhtiöitä vihdoinkin rakentamaan kalatiet lohen nousun varmistamiseksi. Kemijoki olisi lohijokena valtava matkailuvaltti. Oliko hallitusneuvotteluissa jo sovittu tästä”, Salolainen kirjoittaa Twitterissä.

 

LUE MYÖS: Kokoomuslainen vetoaa vihreään ministeriin: ”Voimala vie pohjan hallitusohjelman hyviltä kirjauksilta”

Uusi Suomi kysyi Mikkoselta tiistaina, mitä vihreät ajattelee hallituskumppaninsa Paateron lausunnosta ja seisooko vihreät Sierilän voimalahankkeen takana. Onko vesivoimalan tukeminen linjassa hallitusohjelman kanssa, ympäristöministeri Krista Mikkonen?

”Hallitusohjelmassa ei mainita mitään vesivoiman lisärakentamisesta. Vaelluskalakantojen elinvoiman lisääminen on hallitusohjelmassa”, ministeri Mikkonen vastasi lyhyesti tiedotustilaisuudessaan.

”Olemassa olevien voimaloiden vaelluskalojen reitit pitäisi saada kuntoon. Kemijoen osalta tilanne on se, etteivät asiat ole kunnossa olemassa olevissakaan voimaloissa, vaikka asioista on huomautettu. Otamme vaelluskalakantojen elvytyksen hallituksessa tosissaan”, Mikkonen jatkaa.

Voimayhtiö Kemijoki Oy on vastustanut kalatalousvelvoitteidensa uudistamista ja kalateiden rakentamista vedoten taloudelliseen taakkaan. Se on kannattanut vapaaehtoista työtä vaelluskalojen hyväksi.

”Luonnonlisääntyminen ja kalatiet ovat oikea suunta, mutta ELY:n vaatimusten kokonaisuus on ristiriitainen ja kohtuuton”, yhtiö toteaa sivuillaan viitaten Lapin ELY-keskuksen vuonna 2017 jättämään hakemukseen Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden muuttamiseksi.

LUE LISÄÄ: Keskustan Kärnä turhautui: Mihin ministeri Mikkonen pyrkii? – ”Hallitus ei kykene torppaamaan Sierilän voimalaa”

Korkein hallinto-oikeus pysytti vuoden 2017 päätöksellään voimassa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden päätökset Sierilän vesivoimalaitoksen rakentamisluvasta. KHO katsoi, että hankkeen hyödyt ovat huomattavat sen aiheuttamiin menetyksiin verrattuina. Haittoina otettiin tarkastelussa huomioon muun muassa kalataloudelliset vaikutukset.

 

Faktakulma

Rinteen hallitusohjelman mukaan:

– Käynnistetään kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi

– Jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin kansallisen kalatiestrategian pohjalta.

– Puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita. Toteutetaan ohitusratkaisuja.

– Toteutetaan vaelluskalahankkeita laajalla yhteistyöllä. Kalatalousvelvoitteita päivitetään viranomaistyönä.

– Kalakantoja säännellään ja hoidetaan yhteistyössä eri toimijoiden, kuten paikallisten, vesialueiden omistajien, järjestöjen ja elinkeinonharjoittajien kanssa.

Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että ”kalastusta harjoitetaan turvaten elinvoimaiset ja kestävät kalakannat”.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Laine

Rakentamisestahan oli päätetty jo edellisen hallituksen aikana. Kemijoen vaelluskalathan ovat kuolleet sukupuuttoon jo aikoja sitten, eivätkä ne enää kalaportaita tarvitse. Hallitusohjelmaa sovelletaan muihin
jokiin.
Vesienergia on saastetonta ja edullista sååtöenergiaa, millä ilmastomuutosta tehokkaasti torjutaan.

Olli-Pekka Salminen

Raimo Laineen kannattaisi perehtyä sukupuuttokysymykseen hieman paremmin. Kyse ei ole sukupuutosta sanan varsinaisessa merkityksessä, koska jokeen ylisiirretään ja on siirretty useita vuosia Kemijokisuulta lohia joen yläjuoksulle joka tarkoittaa sitä, että siellä syntyneet poikaset leimautuvat Kemijokeen. Kyse ei ole sukupuutosta.

Juhani Nissilä

Olli-Pekka Salminen, Lestijokeen rakensivat kalaportaan. Makso miljoona euroa. Oliskohan hinta tällä hetkellä jotain 25.000 euroa portaasta mennytyä kalaa kohti. Onko jotain järkeä. Täytyy myös vesi- ja muutkin asiat olla kohdallaan, jotta kala lisääntyisi vesistössä !

Jaakko Aalto

"Vesivoima puolestaan vapauttaa hiiltä ja metaania ja tuhoaa biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta"
Ja tuolla asiantuntemuksella varustettujen porukoiden juttuja muka pitäisi uskoa. Vesivoima on lähes päästötöntä, koska se ei tuota välittömästi lainkaan päästöjä.
Boreaalisella vyöhykkeellä kuten Kanadassa ja Pohjois-Euroopassa vesivoimaloiden kasvihuonekaasupäästöt ovat tyypillisesti pienet fossiilisia polttoaineita käyttäviin voimaloihin nähden. Vesivoiman aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä tehtyjen elinkaarimallien mukaan kylmässä ilmanalassa vesivoimala tuottaa välillisesti päästöjä 15 grammaa CO2-ekv./kWh. Vesivoiman aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin 30–60 kertaa vähemmän kuin vaihtoehtoisten fossiilisten energiantuotantomuotojen aiheuttamat päästöt.

Mikko Toivonen

Monet uskovat, että vesivoima on päästötöntä, lähes yhtä hyvää kuin suomalainen maailman puhtain ruoka.

Todellisuus on kuitenkin aivan toinen jos on malttia perehtyä vesivoiman rakentamisen, toiminnan kaikkeen välittömään sekä jatkuvaan päästöön, kokonaisturvallisuuteen ja menetettyihin luonto sekä historiallisiin arvoihin.
Vesivoima sopii hyvin luontaisesti oikeisiin ja todellisen korkeuseron maihin joita tyypillisimmillään ovat Norja, Ruotsi, Sveitsi, Itävalta ja suurpadoilla myös eräät muut maat paikallisesti (Kiina, USA, Canada, Egypti, Eräät Etelä-Amerikan maat)
Itse satuin lapsena kasvamaan juuri Isohaaran padon alapuolella siinä 40 luvun lopussa-50 luvun alkuvuosina. Siinä voimalapadon alapuolella Kemin maalaiskunnan puoleisella voimalaitoksen alapuolella oli erikseen rakennettu verkkoaitaus mistä silloin vielä kalastajat vetivät palaamaan tulleit 20 kiloisiakin lohia nuotan täydeltä. Silloin vielä oli pystyssä alkuperäinen ns. kalahissi minkä piti varmistaa vaelluskalan siirtyminen eteenpäin. Ei vaan koskaan toiminut. Oikeita kalaportaita ei siis silloin rakennettu ja se johti Kemijoen vaelluskalakannan katoamiseen. Ei sitä tietääkseni ole koskaan saatu palaamaan siirtoistutuksillakaan.
No se tapahtui juuri siksi, että sotakorvaus-ja teollistuva Suomi tarvitsi sähköä kovasti ja siksi se otettiin jopa heikkotehoisista pienen korkeuseron voimaloista joiden tueksi oli pakko rakentaa keinoaltaita.
Se oli siinä ajassa ehkä pakollista, mutta ei ole enää, vaan tehottomasta ja pahoja luontovahinkoja aiheuttavasta vesivoimastakin olisi syytä pyrkiä eroon. Ei välttämättä enää Kemijoen osalta mikä uhrattiin valtakunnan eduksi, mutta kuten aikaisemmin sanoin pitäisi alkaa purkamaan aivan ahneuksissa pikkujokiin rakennettuja pikkuvoimaloita ja mahdollista ainakin niiden laskuvesien palauttaminen luonnon käyttöön, kun ne kaikki voitaisiin korvat jopa yhdellä keskisuurella moduuli ydinvoimalalla, jolla oikeasti ei olisi turvallisuushaittoja tai luontovaikutuksia. Vaikka Hiitolanjoen voimalat purkuun ja joki entisöitynä järvilohen ja taimenen väyläksi.

Vesivoiman kokonaisturvallisuus sen historian aikana on muuten vaatinut kaikkein eniten kuolonuhrejakin rakennustöissä kuin mikään muu bulkkisähkön tuotantomuoto. Avatkaapa vaan netistä jollain kielellä vesivoiman historia ja tapaturmat! Samoin voisitte avata netistä patoaltaan tai keinojärven alle jääneen maan hiilidioksidipäästö tai metaanipäästö. Voisi tutkailla myös minkälainen elohopeapäästö tekoaltaisiin kehittyy sen ensimmäisinä vuosina.
Suomi nyt vaan sattuu olemaan maa missä vesivoiman vaateet aiheuttavat eniten vahinkoa luonnolle juuri puuttuvista korkeuseroista johtuen. Jos nuokin viitsii tarkistaa niin ehkä syntyy todellisempi kuva vesivoimasta.
Meille sopisi aivan ehdottomasti parhaiten ydinvoima kansallisen sähköntuotannon suurimmaksi tuottajaksi. Vesivoimaa ehkä 500 Megawatin tehossa ja biomassasta ainoastaan sellutehtaiden lipeän polton antama energia. Puun ja turpeen muunlainen suora poltto tai polttoaineeksi nesteyttäminen on myös hirvittävän kokonaishaitallista. Metaanien käyttö polttoaineena sekä liikenteessä, että pienemmissä kuntien tai teollisuuden standby voimana taas on täysin kestävää. Jopa edullista biokaasuversion osalta.