Tiistai 23.7.2019

Keskustan Kärnä turhautui: Mihin ministeri Mikkonen pyrkii? – ”Hallitus ei kykene torppaamaan Sierilän voimalaa”

Luotu: 
25.6.2019 12:51
Päivitetty: 
25.6.2019 13:17
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kummastelee vihreän ympäristöministerin Krista Mikkosen lausuntoa ja asettuu omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd) tueksi.
|

Keskustan kansanedustaja ja voimayhtiö Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston jäsen Mikko Kärnä ottaa tiedotteessaan kantaa hallituksen sisäiseen kiistelyyn Sierilän voimalaitoksen rakentamisesta. Kärnä pitää keskustelua hedelmättömänä.

Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd) linjasi aiemmin, että luvat saaneen valtio-omisteisen Kemijoki Oy:n rakennushanke on yhtiön oma asia. Vihreä ympäristöministeri Krista Mikkonen sanoi kuitenkin tiistaina Uudelle Suomelle, että hallitusohjelmassa ei mainita mitään vesivoiman lisärakentamisesta, kun taas vaelluskalakantojen elinvoiman lisääminen ohjelmasta löytyy. Tällä Mikkonen viittasi huoleen, että Sierilän voimala entisestään heikentäisi kalakantojen tilaa.

”Kemijoen osalta tilanne on se, etteivät asiat ole kunnossa olemassa olevissakaan voimaloissa”, Mikkonen sanoi.

LUE LISÄÄ: Vihreältä ministeriltä vastalause hallituskumppanille? – ”Hallitusohjelmassa ei mainita mitään vesivoiman lisärakentamisesta”

Keskustan Kärnä asettuu Paateron tueksi.

”Itse toivoisin, että Sierilää ei rakennettaisi, mutta voimalaitos on saanut rakentamisluvan KHO:lta. En kerta kaikkiaan tiedä, mikä edes voisi olla se poliittinen mekanismi, jolla hallitus ylipäätään pystyisi estämään Sierilän rakentamisen jos Kemijoki Oy niin päättää. Asiaan olisi tullut puuttua aikanaan kun hanketta ryhdyttiin valmistelemaan”, Kärnä sanoo tiedotteessaan.

”Ministeri Paatero lausui asiasta aivan oikein. En ymmärrä, mihin ministeri Mikkonen omilla lausunnoillaan pyrkii.”

Kemijoki Oy:n suurin osakkeenomistaja on Suomen valtio, joka omistaa 50,10 prosenttia yhtiöstä. Lisäksi yhtiön toiseksi suurin omistaja on toinen valtionyhtiö, Fortum.

Kärnä kuitenkin sanoo, että valtio-omistajalla ei ole Kemijoki Oy:ssä sellaista päätösvaltaa kuin sillä olisi enemmistöomistuksensa turvin tyypillisessä yhtiössä. Tämä johtuu Kärnän mukaan siitä, että Kemijoki Oy toimii niin sanotulla Mankala-periaatteella.

”Valtio ei voi itsessään osake-enemmistönsä kautta käyttää sellaista päätösvaltaa siellä hallituksessa, että se kykenisi omilla toimillaan torppaamaan tämän [hankkeen]”, Kärnä sanoo Uudelle Suomelle.

LUE LISÄÄ: Vihreät ja Luonnonsuojeluliitto älähtävät hallitukselle: ”Ministeri Paatero pesee kätensä”

Kemijoki-yhtiön hallituksessa istuu valtioneuvoston kanslian edustajan lisäksi kaksi Fortumin, yksi UPM-Kymmenen, yksi ÅF Consultin, yksi Rovakaira Oy:n ja yksi Helen Oy:n ja Mankala Oy:n edustaja. Mankala-yhtiönä Kemijoki Oy:n pääasiallinen tarkoitus on tuottaa sähköä osakkailleen omakustannushintaan.

Edellisen hallituksen pääministeri, Kärnän puoluetoveri Juha Sipilä vastasi vuonna 2017 kirjalliseen kysymykseen Kemijoki Oy:stä ja sen kalatalousvelvoitteista. Sipilä totesi, että valtio omistaa yhtiöstä vain B-sarjan niin sanottuja rahaosakkeita, kun taas kalatalousvelvoitteiden noudattaminen ja niiden kustannukset ovat ”lähtökohtaisesti vesivoimaosakkaiden [A-sarja] vastuulla oleva asia”.

”Vastuu kalatalousvelvoitteiden noudattamisesta kuuluu käytännössä yhtiön operatiiviselle johdolle ja hallitukselle”, Sipilä sanoi.

Kärnän mukaan hallitusohjelman kirjaukset vaelluskalakantojen edistämisestä on toteutettava riippumatta Sierilän kohtalosta.

”Se on aivan selvää, että Kemijoella asiat eivät ole kunnossa. On suorastaan häpeällistä, että kalatierakentaminen on ollut näin hidasta. Maailmalla on esimerkkejä toimivista kalateistä, mutta Kemijoella ei ole tapahtunut oikein mitään. Nyt on korkea aika toteuttaa kalatierakentaminen kaikissa joen voimalaitoksissa”, hän sanoo.

LUE MYÖS: Kokoomuslainen vetoaa vihreään ministeriin: ”Voimala vie pohjan hallitusohjelman hyviltä kirjauksilta”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kaarlo Kunnari

Kaikki eivät taida muistaa, että Isohaaran rakentamisesta vuodesta 1948 lähtien ei Kemijokeen ole lohi noussut ja asiaa on vatvottu monella lailla esimerkiksi Ounasjoki on rauhoitettu, mutta se alkaa Rovaniemeltä ja laskee siinä Kemijokeen, jossa on monta voimalaitosta ennen merta ja jokisuulla olevaa Isohaaran voimalaitosta. Ounasjoen rauhoittamisesta ei ole mitään hyötyä ellei kalaportaita rakenneta ainakin Roveniemelle asti joka voimalaitokseen. Tätä asiaa on vatvottu nyt 71 vuotta. Millaisia päättäjiä meillä oikein on? Kehoitan katsomaan ruotsalaisista mallia.