Lauantai 20.7.2019

Asiantuntijoilta tyly havainto Suomen tuoreista luvuista: Antti Rinteelle uhkaa tulla ”kuukausittainen päänsärky”

Luotu: 
25.6.2019 16:11
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Antti Rinteen hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Alkuvuoden aikana työllisyysaste on kuitenkin polkenutpaikallaan ilman selkeää suuntaa.
|

Yhä harvempi ekonomisti uskoo Antti Rinteen (sd) hallituksen saavuttavan tavoitteensa 75 prosentin työllisyysasteesta. 

Tilastokeskuksen tuoreimman, aikaisemmin tiistaina julkistetun tilaston mukaan kausivaihtelusta puhdistettu työllisyyden trendiluku oli toukokuussa 72,6 prosenttia. Kaikkiaan työllisiä oli toukokuussa 32 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendiluku puolestaan oli 6,6 prosenttia. Kaikkiaan työttömiä oli toukokuussa 249 000, mikä oli 12 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Lue myös:

Antti Rinteen kauden ensimmäiset työllisyysluvut: Hyviä uutisia ja ”helpotuksen huokaus”

Antti Rinteen vappusatasesta heti äläkkä eduskunnassa: ”Kutistuuko keskikesän kympiksi?”

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist huomauttaa, että työllisyysasteen trendissä sama lukema eli 72,6 prosenttia nähtiin ensimmäisen kerran tammikuussa, joten käytännössä työllisyysaste on polkenut alkuvuoden paikallaan ilman selkeää suuntaa.  

”Työmarkkinoiden korkeasuhdanne jatkuu edelleen, mutta suunta on tällä hetkellä lähinnä vaakatasossa. Sekä työllisyys- että työttömyysasteen trendit ovat pysytelleet alkuvuoden pitkälti paikallaan yksittäisten kuukausien heilumisesta huolimatta. Melko pirteältä vaikuttavia työllisyyslukuja himmentää myös se, että toukokuussa työllisyys kasvoi vain osa-aikaisen työn osalta, kun kokoaikaisen työn määrä jopa laski”, hän kommentoi.

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen tulkitsee tilastoista, että työvoiman kasvu on viimeisen puolentoista vuoden aikana hidastunut oleellisesti ja virta työmarkkinoiden ulkopuolelta työmarkkinoille käy merkittävästi aiempaa verkkaisemmin. 

”Tämä on iso haaste työllisyysasteen nostamiselle. Jos uusia tulijoita on (nettona) vähemmän, työttömien täytyy napata suurempi osa avoimista työpaikoista. Työttömyyden pitäisi siis laskea paljon lisää, mutta näin ei juuri nyt näytä tapahtuvan”, hän kirjoittaa blogissaan.

”Vaikka työttömien määrä on matalampi kuin vuosi sitten, se ei kuitenkaan ole enää alentunut lisää viime kuukausina. Itse asiassa työttömien määrä saavutti pohjansa jo joulu-tammikuussa ja on sen jälkeen kääntynyt lievään nousuun. Tämä näkyy nyt sekä Tilastokeskuksen että työ- ja elinkeinoministeriön laskemissa trendiluvuissa”, Sorjonen jatkaa. 

Jukka Appleqvistin mukaan toukokuun luvut eivät anna aihetta erityiseen huoleen, mutteivat toisaalta viittaa siihenkään, että työllisyys olisi Suomessa erityisemmin nousemassa tällä hetkellä. 

”Uudelle hallitukselle työllisyystilastojen julkistuspäivästä uhkaa tulla kuukausittainen päänsärky, kun kylmä hiki otsalla joudutaan odottamaan, näkyykö tilastoissa minkäänlaista merkkiä toivotusta työllisyyden paranemisesta. Tämän päiväisistä luvuista ei varsinaisesti sellaista merkkiä löydy, mutta lukemat ovat riittävän hyvät, jotta kesän vietto voi jatkua seuraavaan julkistukseen saakka kohtalaisen leppoisasti”, hän sanoo.

Appelqvistin mielestä aika yleisesti jo hyväksytäänkin, ettei työllisyysaste itsestään nouse 75 prosenttiin. Sen sijaan huomio kohdistuu hänen mukaansa nyt siihen, tullaanko näkemään edes sellaista loivempaa nousua, johon monet edelleen luottavat. 

”Avoimia työpaikkoja on tarjolla runsaasti, vaikka niidenkin osalta on keväällä nähty loiva käänne alaspäin. Toukokuun lopussa oli työ- ja elinkeinotoimistoissa avoimena lähes 58 000 työpaikkaa, mikä on edelleen vahva lukema ja 4400 viime vuotta enemmän. Tällä hetkellä avoimet työpaikat täyttyvät kuitenkin varsin tahmeasti, mikä kertoo työmarkkinoiden kohtaannon vaikeuksista.”

Rinteen hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin hallituskauden loppuun eli vuoteen 2023 mennessä. Se tarkoittaa tämän hetken ennusteeseen verrattuna työllisyyden kasvua noin 60 000 henkilöllä. Moni ekonomisti on jo aikaisemmin epäillyt, että tavoite on karannut hallitukselta jo ennen sen varsinaisen työn alkua.  Lue myös:Antti Rinteen tärkein tavoite karkasi jo nyt? ”On korjattava enemmän kuin pari napsua”

Työllisyystavoite nousi esiin tiistaina myös vuoden toisen lisätalousarvion lähetekeskustelussa eduskunnassa. Erityisesti kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ihmetteli, ettei lisätalousarviossa ole mitään työllisyystoimia mainittuna. 

”Halutaan valmistella näitä työllisyystoimenpiteitä sekä kolmikannassa että hallituksen piirissä. Tavoitteena on saada hyvin harkittuja toimia eduskunnan päätettäviksi”, pääministeri Antti Rinne (sd) vastasi.

Lue lisää:

Li Anderssonilta piikki Antti Rinteelle: ”Työttömyys on kaikkea muuta kuin chillaamista”

Antti Rinne ja Mika Lintilä monien epäilemästä suunnitelmasta: ”Kyse ei ole mistään hallituksen omasta keksinnöstä vaan välttämättömyydestä”

Mika Lintilä perustelee veronkorotuksia: ”Tilanne on varmasti herkkä, milloin se kamelin selkä katkeaa”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marko Kivelä

Onko tosiaan niin, etteivät ekonomistit ja toimittajat ole vielä huomanneet, että hallitus on vasta aloittanut työnsä? Yhtään työllisyyteen merkittävämmin vaikuttavaa ratkaisua ei ole ehditty tehdä. Ja kun niitä tehdään, niin jokaisella kestää parhaimmillaankin kuukausia ennen kun ne ennättävät vaikuttaa työllisyyslukuihin millään tavoin. Jos voisi toivoa, niin toivoisin sitä, että niin mediat kuin nämä talouden asiantuntijat odottaisivat vuoden verran, ennen kun jatkavat tätä rummuttamista.

Kaj Nyyssönen

Ihmisen kilpailukyky automaatiota vastaan on ollut häviöllä jo yli kymmenen vuotta. Kun verrataan työpanos tuotto suhdetta. Nykyään päästää parempaan tuottosuhteeseen ilman ihmistyön matalaa tuotosta.

Jos viher ilmastohömppä saa hyvän otteen niin teollisuustuotantoa on leikattava 30% joka tarkoittaa että työvoimaa vapautuu suuri määrä. Tämä supisus ei koske elintarvike alaa.

Ihmistyövoiman kilpailukyky paranisi jonkin verran jos robotti ja Ihminen kohdeltaisiin veroteknisesti samanlaisesti. Roborista ei tarvitse maksaa ALV:ta koska se palautetaan. Ei tuloveroa ei edes käyttämästään energiasta ALV:ta.

Yritykset tilittävät kaikki veroseuraamukset nykyisinkin ihmisestä Valtiolle. Mitä jos tyänantajat jatkaisivat sitä maksamistaan siten että maksu erotetaan palkkasummasta ja sen maksusta, mutta samma summa tilitettäisiin Valtiolle liikevaihdon perusteella. Tämä sorsisi tietysti määrättyjä aloja mutta suosii toisia joilla on paljon työvoimaa mutta pieni liikevaihto siihen verrattuna. Tämä edesauttaisi matalapalkka aloja ja hepottaisi avain (kalliiden) resurssien palkkaamisessa.

Miksi liikevaihdosta? koska sen manipulointi paljon vaikeampi kuin liikevoiton verottaminen. On tietysti aloja jolle tämmöinen ei istu lainkaan. Voihan sitä lakia säätäessä käyttää harkintaa. Tämä ei lankaan nostaisi yritysten keskimääräistä verorasitusta. Rahan teko vain sitä pyörittämällä vaikeutuu.

Ari Ohvo

Työnantajien ja työntekijöiden välillä on todellakin kohtaanto-ongelma: työt pitäisi työnantajaien mukaan tehdä ilmaiseksi ja samalla valtiolta pitäisi mukamas saada ilmaista rahaa yritystukina ja veronalannuksina. Jännää ettei vieläkään ole mennyt perille se ettei Kokoomus ole enää hallituksessa. On jäänyt vanha pykälä päälle. Kannattaisi siirtyä automaattivaihteiseen.

Viljo Asikainen

Rinteen hallitukselle ei voi parhaalla tahdollakaan ennustaa menestystä ja edes keskipitkää ikää.

Rinne sortui hallituksen muodostajana ahneuteen. Halusi kaikki ja heti lupaamalla kaikille kaikkea. Hänen monet hyvät hankkeensa hautautuvat ja kaatuvat. Etenemällä järkevämmin, maltillisemmin ja vähemmän ideologisesti ja valitsemalla viisikon asemesta hallituskumppaneikseen kokoomuksen ja vihreät hän olisi saanut aikaan jotakin pysyvää., joskin utopistista nykyistä hallitusohjelmaansa pienempimuotoista. Kaikki näin aikaan saatu olisi ollut oikeisto- ja vasemmistovoimin synnytettyä ja paremmin pysyväksi jäävää.

Nykyisen helposti yhtenäistyvän ja radikalisoituvan kovan ja vahvan oikeisto-opposition asemesta aikaansaannosten uhkana olisi ollut vain heikko ja hajanainen yhteistoimintakyvytön PS-KESK-VAS-RKP-oppositio.