Tiistai 23.7.2019

Suomi luopui varallisuusverosta, USA:ssa rikkaat vaativat sellaista – Pääekonomisti: Suomessa olisi kolme perustetta

  • Kuva: Antti Mannermaa / Alma Talent
    Kuva
    SAK nosti varallisuusveron uudelleen esiin pääekonomisti Ilkka Kaukorannan mukaan ennen kaikkea siksi, että sillä hillittäisiin varallisuuserojen kasvua.
|

Yhdysvalloissa joukko maan ultrarikkaita julkaisi maanantaina avoimen kirjeen, jossa he peräänkuuluttavat varallisuusveroa maan rikkaimmalle 0,1 prosentille.

Erilaisia varallisuusveroja on ollut useissa maissa, mukaan lukien Suomessa, missä varallisuusvero lakkautettiin vuoden 2006 alussa. Voisiko varallisuusvero tehdä paluun Suomeen? Olisiko siitä mitään hyötyä?

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ehdotti helmikuussa 2019, että Suomessa otettaisiin käyttöön uusi, entistä laajempi varallisuusvero. Laajapohjainen varallisuusvero koskisi esimerkiksi pankkitalletuksia, osakkeita, rahastosijoituksia, yritysvarallisuutta, metsiä ja peltoja, kirjoitti SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta tuolloin.

Lue tarkemmin: SAK löi vaatimukset tiskiin: Veronkiristyksiä yli 600 miljoonalla eurolla – käyttöön uusi laaja varallisuusvero

Yli 100 000 euron sijoitusvarallisuuksiin kohdistettaisiin 0,1 prosentin vero, mikä tuottaisi SAK:n mukaan yli 100 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa.

Asunnot, kesämökit ja autot olisivat vapautettuja uudesta varallisuusverosta, koska ne ovat jo valmiiksi arvoon tai omistukseen kytkeytyvän verotuksen piirissä.

SAK nosti varallisuusveron uudelleen esiin Kaukorannan mukaan ennen kaikkea siksi, että sillä hillittäisiin varallisuuserojen kasvua.

Sama tavoite on Yhdysvaltain ultrarikkailla, jotka ovat varallisuusveroa vaatineen avoimen kirjeen takana.

Lue lisää: 18 superrikasta vetoaa USA:n presidenttiehdokkaisiin – Haluavat uuden varallisuusveron: ”Rikkaita pitää verottaa enemmän”

Suomessa varallisuusverolle olisi Kaukorannan mukaan kolme perustetta.

”Yksi on yleinen julkisen talouden asema. On tarvetta löytää verotuottoja, joilla rahoitamme hyvinvointivaltiota. Varallisuusvero on yksi keino, jolla voisi saada vähän lisää verotuloja ilman, että joudutaan työllisyyden kannalta haitallisia tuloveroja korottamaan.”

Toinen syy on yllä mainittu varallisuuserojen kasvun hillitseminen.

”Varallisuuserojen kasvu näkyy selvästi tilastoissa. Eriarvoisuus on Suomessa kasvanut ja varallisuusvero on yksi täsmäase siihen, että pidetään Suomi matalien tulo- ja varallisuuserojen maana.”

Kolmas peruste on Kaukorannan mukaan se, että se toisi varallisuuserot paremmin näkyville sekä osaksi yhteiskunnallista keskustelua.

Kaukoranta painottaa, että SAK kannattaa hyvin maltillista varallisuusveroa. Veroa maksaisi Suomessa lähinnä varakkain kymmenys ja sen vaikutus yksilötasolla olisi maltillinen.

Vasta-argumentteja ja haasteita

Verolle löytyy myös vastustajia ja vasta-argumentteja.

Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kirjoitti Facebookissa SAK:n esityksen tultua julki pitävänsä esitystä outona.

”Olisiko tosiaan parempi, jos suomalainen arvonluonti olisi jatkossa kokonaan ulkomaalaisten pääomasijoittajien käsissä? Sen sijaan, että meilläkin saisi omistaa”, Lepomäki kirjoitti helmikuussa.

Kaukorannan mukaan vastustajat argumentoivat varallisuusveroa vastaan yleensä kansainvälisen verosuunnittelun kasvulla sekä sillä, että sen myötä pääomaa siirrettäisiin enemmän Suomen ulkopuolelle.

”Mutta se ongelma on nykyään olennaisesti pienempi, koska kansainvälinen verotietojen vaihto on vahvistunut niin paljon ja digitalisaation myötä myös helpottunut.”

Haasteita liittyy myös toimeenpanoon.

”Esimerkiksi mikä on yritysvarallisuuden arvo? Jos omistaa listaamatonta yhtiötä tai muuta, niin mikä on se verotusarvo. Mutta nämä eivät ole ylitsepääsemättömiä asioita”, Kaukoranta sanoo.

Kolmas argumentti vastustajilla on poliittinen.

”Jotkut eivät pidä oikeudenmukaisena, että verotetaan varallisuutta. Se koetaan jostain näkökulmasta epäreilummaksi kuin tulojen verottaminen. Mutta se on poliittinen arvovalinta, että mitä haluaa verottaa”, Kaukoranta sanoo.

Ei riittävästi poliittista tahtoa

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas pitää varallisuusveron nousua keskusteluun tervetulleena asiana.

”Se on syytä tuoda keskusteluun vakavammin. Varallisuusvero ei ole lopullisesti vielä haudattu”, Linnakangas sanoo.

Linnakangas nostaa esiin ranskalaisekonomisti Thomas Pikettyn, joka ehdottaa kuuluisassa teoksessaan Pääoma 2000-luvulla globaalia varallisuusveroa hillitsemään varallisuuserojen kasvua.

”Ymmärrän aika pitkälle Pikettyn ajatuksia, mutta en usko, että sellaiseen ollaan kovin helposti menossa”, Linnakangas kertoo.

Kansallisista varallisuusveroista on kuitenkin puhuttu jonkin verran taas viime vuosien aikana.

Linnakangas muistuttaa, että varallisuusveroja voi olla erilaisia. SAK:n malli on yksi, mutta vaihtoehtoja olisi muitakin.

Varallisuusverotuksen ei tarvitse välttämättä kohdistua nettovarallisuuden verottamiseen vaan tietyn tyyppisiin omaisuuksiin.

Varallisuusverossa pitää myös ottaa huomioon sen suhde perintö- ja lahjaveroon.

”Voisi ajatella sellaista järjestelmää, jossa meillä olisi kohtuullinen varallisuusvero, jolloin ei tarvittaisi ollenkaan perintö- ja lahjaveroa. Nehän kuuluvat vähän samaan vaakakuppiin”, Linnakangas pohtii.

Varallisuusveron ei tarvitsisi myöskään tarkoittaa sellaista veroa, joka Suomessa kumottiin vuonna 2006.

”Se oli niin vuotava, että se ei tuottanut juuri mitään. Se oli helposti kierrettävä ja äärimmäisen epätasainen. Sellaista veroa ei varmaan kukaan kaipaa siinä muodossa takaisin. Mahdollinen uusi varallisuusvero olisi toisen tyyppinen ja voisi kohdistua esimerkiksi vain todella suuriin varallisuuksiin.”

Vaikka erilaisia vaihtoehtoja on tarjolla, ei Linnakangas silti luota siihen, että ne oikeasti tulisivat Suomessa käyttöön.

”En usko, että siihen on riittävästi poliittista tahtoa.”

Hän muistuttaa, että tietyllä tavalla Suomessa on jo varallisuusvero voimassa kiinteistöveron muodossa.

Keskeinen varallisuusveroon liittyvä ongelma Linnakankaankin mukaan liittyy kansainväliseen verotukseen.

”Ei oikein käy, että on joku Suomi vain, joka verottaa varallisuutta, sillä muu kuin kiinteistövarallisuus on aika helposti siirrettävissä valtiosta toiseen. Se on helposti hyvin vuotava järjestelmä.”

Linnakangas myöntää, että digitaalisuus ja kansainvälinen verotietojen vaihto ovat parantaneet valvontaa, mutta verosuunnittelua voi tehdä myös laillisesti.

”Perusongelma on, että varallisuusverot ovat aika tavalla vähentyneet eri maissa. Aina löytyy maita, joissa sitä ei ole ja muut voivat sitä hyödyntää.”

Poliittisen maaperän kypsyttelyä

SAK:n verolinjaus ei päässyt Antti Rinteen (sd) hallitusohjelmaan, mutta se on silti SAK:n pitkän ajan tavoitteena.

Jos Suomessa nyt alettaisiin toden teolla ajaa varallisuusveroa, asettaisi se Suomen eri linjalle monien muiden Euroopan maiden kanssa.

Tanska ja Saksa luopuivat varallisuusverosta jo vuonna 1997. Itävalta luopui siitä vuonna 1994 ja Alankomaat 2001.

Ruotsikin hylkäsi varallisuusveron vuonna 2007. Tosin sosiaalidemokraattien Stefan Löfven vihjasi kesällä 2018 varallisuusveron mahdollisesta paluusta Ruotsiin. Ranskassa varallisuusverosta luovuttiin vuonna 2017 presidentti Emmanuel Macronin päätöksellä.

”Kyllä se yleinen suunta on ollut poispäin varallisuusverosta”, Kaukoranta myöntää.

”Mutta kansainvälisesti on liikehdintää toiseenkin suuntaan, niin kuin nyt Yhdysvalloista huomaa. Ranskassakin Thomas Piketty on pitänyt sitä esillä. Liikehdintää on molempiin suuntiin.”

Kaukoranta kertoo SAK:n odottavan, josko poliittinen maaperä pikkuhiljaa kypsyisi varallisuusveron uudelle tulemiselle.

”Yhdysvaltain keskustelu voi heijastua Suomeenkin.”

Esko Linnakangas on kuitenkin pessimistisemmällä linjalla.

”On mielenkiintoinen ja hyvä idea tuoda varallisuusvero keskusteluun, mutta sen jälkeen keskustelu jää kentälle, eikä sitä toteuteta kuitenkaan.”

LUE MYÖS:

Historioitsija latasi suorat sanat miljardööriyleisölle: ”Lensitte tänne yksityiskoneilla – kukaan teistä ei puhu oikeasta ongelmasta: veroista”

”Hävytöntä” – 8 miestä omistaa saman kuin puolet ihmiskunnasta

Jaa artikkeli:

Kommentit

Matti Karnaattu

Ihmisten eloonjäämisvietti on niin vahva, että nälkäinen ihminen syö tarvittaessa vaikka toisiaan.

Yhteiskunnat romahtaneet monet kerrat siihen, kun on 1-5% yltäkylläisyydessä kun omistavat 95% kaikesta ja sitten on suuri joukko köyhiä ympärillä jotka syövät kiviä ja käpyjä. Siinä vaiheessa kun ympärillä kasvanut kurjuus liikuttaa rikkaitakin, on myöhäistä enää reagoida ja koko yhteiskunta romahtaa.

Kannattaa lukea sitä historiaa vähän enemmän. Jos ihmisillä ei ole riittävästi resursseja perustarpeisiin, se otetaan väkisin.

Kalle Veitola
Vastaus kommenttiin #20

Tämä kommentti nyt ei liity Suomen tilanteeseen mitenkään. Täällä on köyhilläkin asunto, lämpöä ja ruokaa. Keski- ja hyvätuloisia verotetaan jo ankarasti. Mitään lisäveroja ei Suomeen tarvita. Jos ihminen haluaa parempaa elintasoa, pitää itse tehdä asian eteen jotain. Ja et sinäkään taida väkisin olla keltään mitään ottamassa? Et kyllä siihen pystyisikään.

Matti Karnaattu
Vastaus kommenttiin #23

"Täällä on köyhilläkin asunto, lämpöä ja ruokaa.."

Mutta myös enemmän stressiperäisiä terveysvaivoja kun on jatkuva epävarmuus.

Pointti on se, että valtio ei tarvitse lisää rahaa. Kansalaisten pitäisi saada enemmän rahaa. Jokaisella pitäisi olla muutama kymppitonni rahaa että ei tarvitse stressata. Varallisuusvero ei haittaisi mitään kun kohdistuisi vain niihin joilla on niin paljon rahaa että verottaminen ei vaikuta hyvinvointiin.

Tuota veroa pitää käyttää vaikka siihen, että työtä ei veroteta niin paljoa että työnteolla vaurastuminen käy helpommin.

"Jos ihminen haluaa parempaa elintasoa, pitää itse tehdä asian eteen jotain."

Ei välttämättä tarvitse parempaa elintasoa mutta vaikka vähemmän stressiä.

Huomioi se, että Suomessa verotetaan työntekoa ankarasti. Suuria varallisuuksia jotka elättää omistajansa ilman että tarvitsee tehdä työtä, taas ei veroteta juuri mitään. Kyllä holding yhtiön kautta se osinkovero vaan on niin pientä ja rahaa tulee miljoonien omaisuudesta sellaiset määrät että ei tarvitse mitään tehdä.

Uutisessa mainittu. Varallisuusvero ei kohdistu tavalliseen duunariin eikä piensijoittajaan. Saa edelleen olla omakotitalo, pari autoa, vene ja kesämökki kymppitonnien osakesalkku. Vasta sitten kun likvidit varat olisi yli 100k€ niin tulisi pieni 0,1% vero, eli ei vaikuta siinä sitten mitään. Ei tulisi mitään stressiä seuraavan päivän ruoasta.

Kalle Veitola
Vastaus kommenttiin #33

No tämä on suht asiallinen kommentti. Työtä tosiaan verotetaan aivan liikaa. Mutta en silti kannata minkään veron korottamista, vaan pöhöttyneen julkisen hallinnon perkaamista. Sieltä niitä euroja löytyy ilman, että mitään veroa tarvitsee korottaa.

En toki sitä kannata, että vaikka rahaa olisi enemmän, niin sitten se vain vastikkeetta jaettaisiin "köyhille". Pitää sitä omaakin vastuuta ottaa. Ei ole vain oikeuksia, on myös velvollisuuksia.

Matti Karnaattu
Vastaus kommenttiin #34

Rahan voisi jakaa vaikka siitä, että rakennetaan lisää asuntoja että saisi asumisen kuluja alemmaksi. Asuntopula tekee asumisen hinnat korkeaksi ja se on se suurin menoerä köyhillä.

Rahan jakoa ihmisille toki tarvitsee myös kun ei Suomessa saa rakentaa itse taloa mihin metsään haluaa tai metsästää mitä tahansa joutsenta. Nykyisessä suomalaisissa yhteiskunnassa ihmiset ovat riippuvaisia siitä, että rahaa tulee säännöllisesti riittävästi.

Koska työtä ei kaikille ole eikä kaikkien anneta edes tehdä työtä, niin silloin valtion vastuu on jakaa sitä rahaa riittävästi.

Esimerkkejä siitä, että työtä ei anneta tehdä on vaikka se, että edellytetään jotain säännöllisesti uusittavia lupalappuja ja kortteja joihin ei ole varaa mutta ilman niitäkään ei saa tehdä mitään. Tai sitten vaikka sen pöhöttyneen julkisen sektorin työt mitä osaa tehdä vaikka koulutettu apina siellä suojatyöpaikassa mutta sitä varten edellytetään tutkintoja joita ei ole vara suorittaa.

Raimo Laine

Jopa sijoitusvarallisuudesta on verot jo kertaalleen maksettu. Varallisuushuiput pystyvät kyllä veron kiertämään.
Kaikenlaisen varallisuuden jatkuva tutkiminen kyllä työllistäisi mukavasti ja bruttokansantuotekin kasvaisi.

Pentti Westerholm

Joidenkin mielestä on oikeudenmukaista verottaa varallisuudesta minkä joku on hankkinut kovalla työllä ja säästöillä itselleen.Niin onhan sanota "hullu työtä tekee viisas pääsee vähemmällä" Vaikka niin ,että määrää veroja näille hulluille.

Kalle Veitola
Vastaus kommenttiin #6

Mitäs Erkki höpöttää? Jos joku on saanut varallisuutta kasaan, niin miten se vie köyhiltä tuhkatkin pesästä? Verotetaan tai ei veroteta varallisuutta, niin ei kummassakaan skenaariossa köyhiltä mitään viedä...kai sinä nyt sen ymmärrät.

Erkki Johansson
Vastaus kommenttiin #8

Väännetään rautalangasta sitten, kun et muuten ymmärrä (vai etkö vain halua ymmärtää?):
1) Valtio tarvitsee koko ajan lisää rahaa
2) Varallisuusveroa ei haluta muodostaa, joten se raha on otettava jostakin muualta
3) Korotetaan siis vaikkapa ruoan liikevaihtoveroa tai jotakin muuta kulutusveroa. Tämä iskee pahimmin köyhien jo valmiiksi laihaan kukkaroon.

Kalle Veitola
Vastaus kommenttiin #15

Kyllä se olet Erkki sinä, joka et ymmärrä. Toki jos olet äärivasemmistolainen, niin se selittää ajatuksesi taloudesta ja verotuksesta.

Valtion ei todellakaan pidä saada koko ajan lisää rahaa. Suomen tapauksessa päinvastoin. Hillittömän kokoiselle, byrokraattiselle, tehottomalle ja kalliille julkiselle sektorillemme pitäisi tehdä ISO remontti.

Ei Suomessa pidä korottaa mitään veroa, laskea pitäisi kyllä. Se toisi dynamiikkaa ja vireyttä talouteen ja lisää työpaikkoja. Ja se hyödyttää sitten köyhempiäkin.

Erkki Johansson
Vastaus kommenttiin #24

Valtion ei todellakaan pidä saada koko ajan lisää rahaa.

No tuo sinun pitäisi saada poliitikot uskomaan. Koko ajanhan he pyrkivät lisäämään veroja milloin milläkin verukkeella ts. keräämään lisää rahaa. Ei valtion kuulu mielestäni saada koko ajan lisää rahaa, kerroin vain mitä todellisuudessa tapahtuu Suomessa. Siis ainakin tässä todellisuudessa. Millaista verotuspolitiikka on siinä todellisuudessa jossa elät?

Erkki Johansson
Vastaus kommenttiin #26

Niinkö sinä luulet? Miten mahtaa olla kun menee kaupasta ruokaa ostamaan ja siinä ohessa maksaa heti päältä sen parisenkymmentä prosenttia veroa, tuotteesta jonka hinnassa on mukana sen valmistavien yritysten maksamat verot. Ostajahan ne viime kädessä maksaa.

Risto Salonen

Korkoa ei nyt oikein saa nykyään. Osakkeita saa jokainen ostaa pörssistä. Osakkeista saa riskiä vastaan osinkoa. Yksinkertaista. Talvivaara tai Elcoteq ovat hyviä esimerkkejä siitä, että sijoittaminen on riskialtista.
Sijoittaminen varmistaa ja myös luo työpaikkoja ja takaa, että yhtiö toimii tehokkaasti markkinoilla.
Ja kyllä sijoittaja maksaa veroja ihan tarpeeksi.

Matti Karnaattu
Vastaus kommenttiin #12

"Korkoa ei nyt oikein saa nykyään. Osakkeita saa jokainen ostaa pörssistä. Osakkeista saa riskiä vastaan osinkoa. Yksinkertaista."

Osakekauppaa kun tekee niin pelkästään siinä kaupankäynnin kulut ovat niin suuret, esim. 8€, että eipäs onnistu kun köyhät laskee ruokarahoja 10cnt kolikoista. Oikeasti osakekauppoihin tarvitaan rahaa jotain 500-1000€ kerralla että siinä olisi yhtään mitään järkeä mutta eipäs ole sittenkään järkeä jos on velkaa.

Johtaa vähän siihen, että osa väestöä voi elää yltäkylläisyydessä ja osa taas joutuu raatamaan ja kestämään kohtuutonta stressiä että saa syödyksi. Tuota epäkohtaa varten 0,1% varallisuusvero sinne yli 100k€ likvidiin varallisuuteen ja 0,02% vero jokaiseen osake ja rahastokauppaan, tekisi sitä oikein kohdistettua verotusta mitä voi käyttää siihen eriarvoisuuden poistamiseen.

Kyse ei ole siitä, että sijoittaja ei maksaisi veroja tarpeeksi vaan maksaako rahaporsaat tarpeeksi veroja. Eikä siinä verojen maksamisessa mitään ongelmaa ole kun ainahan voi tehdä enemmän työtä jos tarvitsee enemmän rahaa. Raha ei kuitenkaan lopu mihinkään että voihan sitä verottaa kun verotus kohdistuu vain heihin joilla on niin paljon rahaa että verotus ei vaikuta hyvinvointiin.

Pasi Käyhkö

Juuri näinhän sen pitääkin mennä. Ei jäädä laakereille lepäämään.
Työllistetään ihmisiä, jotka saavat elantonsa ja maksavat veroja sekä saaduista osingoista ja koroista maksetaan veroa tai sijoitetaan eteenpäin.. Näinhän tämä yhteiskunta vaurastuu ja hyvinvointi kasvaa.

Matti Karnaattu
Vastaus kommenttiin #14

Ymmärtääkseni arvolappuja on noin 30% väestöstä. Yli 12000€ edestä niitä taitaa olla vain 5%:lla.

Yli 100000€ sijoitusomaisuus on vain harvalla ja se raha itsessään kerää rahaa osinkojen ja korkojen muodossa.

Katsos kun tässä talousjärjestelmässä rahaa saa enemmän mitä enemmän on rahaa ja se johtaa eriarvoistumiseen kun saman aikaisesti on huomattavan suuri osa väestöä joka laskee 10cnt kolikoita että voiko syödä lämmintä ruokaa. Jotkut näkevät myös nälkää.

Minusta tehokkaampi vero voisi olla verottaa arvopaperiostoja, että olisi joku 0,2% vero jokaisen pörssissä tehdyn kaupan yhteydessä. Siellä kuitenkin sen verran sitä kaupankäyntiä, että tulisi isot rahat verokassaan.

Erkki Malinen

Nämä rikkaathan tavallaan rikastuu verottamalla toisia, Nalle Wahlruus on tästä hyvä esimerkki pelas toisten rahoilla ja otti siitä välistä. Se ei tehnyt mitään mikä lisää lisäarvoa, kyllä tälläset vois maksaa varallisuus veroa.

Pasi Käyhkö

Hyvä, että kyseistä veroa ei enää peritä. Samoin perintöveroa olisi lievennettävä. Esimerkiksi verotettavan perinnön alaraja voisi olla 300 000€. Siitä ylöspäin vero voisi nousta 10%:sta noin 20%:iin askelittain. Joka olisi veron määrä 1 500 000€:n ylimenevästä perinnöstä.

Matti Karnaattu

Miksi suurin osa väestöä pitäisi vapauttaa perintöverosta?

Kun ehdotit sitä kulujen leikkaamista niin ikääntyvän väestö kun on suurin kuluerä, että pitäisi eläkkeistä ja terveydenhuoltokuluista leikata että sitten ei jää kuin 0,1%:lle jotain perintöveroa.

Pitäisikö tuota sitten paikata vaikka syntymäverolla, että kaikki joilla on likvidiä varallisuutta maksaisi niistä oman jälkikasvunsa sekä oman osuutensa valtion velasta?

Kuitenkin Suomessa suuret varallisuudet useinkin tulevat siitä, että asemoidutaan yhteiskunnassa lähelle niitä yhteisiä verovaroja ja kupataan niistä ja jätetään velat muille.

Timo-Pekka Mustakallio

Varallisuudesta juontuvia tuloja verotetaan jo nyt - vaikkapa korko- tai osinkotuloja. On myös varallisuusmuotoja, vaikkapa ikiwanhoja kiinteistöjä rakennuksine, jotka eivät itsessään tuota tuloja, vaan aiheuttavat päinvastoin ylläpito- ja korjauskuluja - vaikkapa vanhojen tilojen tai rakennusten kulttuurimiljööt, jotka tuottavat lähinnä esteettisiä tai historiallisia, rahassa mittaamattomia arvoja kuten vaikkapa silmäniloa, pysyvyyttä.

Poskettomaksi paisunutta, hyötyjen sijaan jo haittaa tuovaa, veronkorotusautomaatiksi muuttunutta julkista sektoria - mikä tuottaa "hyvinvointia" enää siinä mukana oleville, palkinto- tai hömppävirkojen haltijoille (esimerkkinä vaikkapa harhamaailmassaan elävä Ulkopoliittinen Instituutti ja sen tahattoman koomiset "analyytikot", tai samankaltaiset viralliset, kovapalkkaiset "taivaanrannan tapiseeraajat") - pitäisi sen sijaan kiireesti alkaa saneerata ja supistaa niiltä osin, mitkä eivät tuota kansalaisen välittömästi tarvitsemia palveluja (terveys-, koulutus-, turvallisuusalat).

Kai nyt jokainen maailman merkkejä seuraava tajuaa, että velkaantumisella ja osittain (Yhdysvallat) jo vuosikymmeniä keskuspankkien "setelipainon pyörittämisellä" aikaan saatu hyvinvointikupla on puhkeamassa. Nyt käynnistynyt taloussota ei historiallisesti ole synnyttänyt vaurautta, vaan päinvastoin tuhonnut sitä, kun hedelmällisen yhteistyön ja työnjaon sijaan jokainen blokki/maa on kääntynyt sisäänpäin, yrittänyt yhteispelin sijaan pärjätä omillaan. Hyvinä aikoina paisuteltu hallintokerros, aikamme feodaaliluokka, ei ole kerta kaikkiaan ylläpidettävissä uudessa maailmantilanteessa.

Meidän on pakko alkaa "leipoa pienempiä pullia", kuten wanha sanonta kuuluu, ja siihen kuuluu väistämättä myös hallintokoneiston - erityisesti sen tuottamattomimman osan - huomattava typistäminen. Voimme tehdä sen nyt, hallitusti ja ajamatta hallinnollisissa töissä olevia kohtuuttomaan ahdinkoon... tai voimme vetkutella, jolloin leikkaukset on tehtävä pakon edessä, nopeasti ja julmasti. Yhteiskunnan talousvoima ei kata nykyisen kokoista, suhdanteista ja talouden todellisesta kehityksestä irtaantunutta, yhä trendinomaisesti paisuvan hallintohimmelin ylläpitämistä nytkään.

Entäpä, jos pessimistisimpien taloustietäjien kauhuvisiot jopa 1930-luvun lamaa paljon pahemmasta talouskriisistä, systeemikriisistä, eivät toteudukaan - mitä meidän kaikkien olisi paras toivoa!? Menojen sopeuttaminen tuloja selkeästi pienemmäksi on kaikkina aikoina viisasta... mutta etenkin nyt, kun tulot supistuvat roimasti ja pitkä-aikaisesti, jopa vuosikymmeniksi, kun maailmantalouden "talouseksperimenttien" seuraus, valtava kuplatalous puhkeaa. "Trendi, mikä ei voi jatkua, loppuu" (Herbert Steinin "laki").