Lauantai 20.7.2019

Suomen turvapaikkajärjestelmä perattiin: ”Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä yhtenäistä turvapaikkaprosessia”

Luotu: 
27.6.2019 15:20
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Tuoreen selvityksen perusteella turvapaikkaprosessissa on nyt laatuun liittyviä ongelmia vähemmän kuin vuosina 2015 ja 2016. Kehitettävää on kuitenkin selvityksen mukaan paljon. Kuva vuodelta 2017 turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiristä.
|

Sisäministeriö on vastaanottanut tilaamansa riippumattoman selvityksen Suomen turvapaikkaprosessista. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) toteaa aikovansa perehtyä selvitykseen huolella.

”On tärkeää, että jokainen turvaa Suomesta hakeva saa hakemukselleen yksilöllisen, laadukkaan ja oikeusturvan takaavan  käsittelyn”, Ohisalo toteaa Twitterissä.

Owal Groupin tekemässä selvityksessä turvapaikkaprosessia tarkastellaan laadun, turvapaikanhakijan oikeusturvan ja prosessin sujuvuuden kannalta. Vastaavaa koko menettelyn ja eri viranomaiset kattavaa selvitystä ei ole aiemmin tehty, sisäministeriö kertoo.

Selvityksessä todetaan, että tällä hetkellä ei varsinaisesti ole olemassa yhtä yhtenäistä turvapaikkaprosessia. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2015 hakijailmiön jälkeen järjestelmää on muutettu monin tavoin, raportin mukaan sirpaleisesti.

”Kuuden kuukauden käsittelyaikavelvoite, joka koskee heinäkuusta 2018 lähtien tehtyjä turvapaikkahakemuksia, on jäntevöittänyt uusien hakemusten käsittelyä, mutta resurssien suuntaaminen käsittelyaikavelvoitteen toteutumisen varmistamiseksi on samalla osin hidastanut prosessissa jo aiemmin olleiden hakemusten käsittelyä Maahanmuuttovirastossa. Resursseja suunnataan sekä käsittelyaikavelvoitteen alaisiin että sitä edeltäviin hakemuksiin, mutta hakemusten käsittely etenee osin erilaisella logiikalla ja aikataululla”, selvityksessä kerrotaan.

”Käytännössä tällä hetkellä turvapaikkajärjestelmässä on tavallaan olemassa rinnakkain sekä ’vanha maailma’ että ’uusi maailma’. ’Uuden maailman’ kuuden kuukauden käsittelyajassa pysyminen ei ole sekään osoittautunut helpoksi.”

Selvityksen mukaan turvapaikkaprosessia täytyy kehittää kokonaisuutena niin, että turvapaikanhakijan näkökulma ja etu tulevat huomioiduiksi nykyistä paremmin. Hakijan edulla tarkoitetaan, että hakijalla on mahdollisimman hyvät edellytykset saada asiansa vireille ja saada kaikki olennaiset asiat huomioiduiksi hakemuksen käsittelyssä.

Selvitys korostaa erityisesti vahvan alun merkitystä koko turvapaikkaprosessin sujuvuudelle, tehokkuudelle ja onnistumiselle. Puutteiden ja virheiden korjaaminen myöhemmin prosessin aikana on hidasta ja kallista, selvityksessä painotetaan.

”Turvapaikkaprosessi, kuten hakemusten käsittelyprosessit yleensä, toimii parhaiten, kun asiat tehdään ’kerralla kunnolla’. Tämä on kaikkien yhteinen etu”, selvityksessä todetaan.

Varsinaisen tutkinnan tärkein vaihe on puhuttelu, ja selvityksen mukaan sen kehittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Selvityksessä vedotaan riittävien henkilöresurssien turvaamiseen tässä vaiheessa siten, että myös tarvittaviin lisäpuhutteluihin kyettäisiin mahdollisimman pikaisesti ilman kuukausien odottelua.

Selvitys antaa useita suosituksia turvapaikkajärjestelmän kehittämiseksi. Näitä ovat muun muassa turvapaikkahakemusten keskittäminen tietyille asiaan perehtyville poliisilaitoksille, oikeusavustajien laadunvalvonnan parantaminen, valitusaikojen pidentäminen entiselleen sekä  vastaanotto- ja turvapaikkajärjestelmän sekä kotoutumisen yhteyden vahvistaminen.

”Vastaanotto- ja turvapaikkajärjestelmän nykyistä vahvempi yhteys kotoutumiseen tulisi tunnustaa osaksi hakijan sujuvaa prosessia. Turvapaikkaprosessin aikaisella toiminnalla, tekemisellä työn tai opintojen muodossa, muutoilla ja kiinnittymisellä lähiympäristöön tai yhteisöihin ja sosiaalisiin verkostoihin on maahan jäävien luvan saaneiden kohdalla yhteys yksittäisten hakijoiden ja perheiden kotoutumiseen sekä työllisyys- ja kotoutumispolkuihin. Lisäksi mahdollisuus tehdä turvapaikkaprosessin aikana työtä tai opiskella on tärkeä myös niiden hakijoiden kohdalla, joille turvapaikkaa ei myönnetä, sillä hakijoiden näkökulmasta on raskasta olla toimettomana odottaessa päätöstä”, selvityksessä todetaan.

Sisäministeriön mukaan osa kehitysehdotuksista ja -suosituksista on jo tunnistettu ja käynnissäkin.

”Hallitusohjelmassa linjataan muun muassa, että turvapaikkahakemukset käsitellään ilman aiheettomia viivästyksiä yksilöllisessä ja oikeusturvan takaavassa menettelyssä. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa esitetään vahvistettavaksi niin, että mahdollistetaan avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa. Lisäksi otetaan käyttöön tuntiperusteiset palkkiot avustajille sekä yleiset hallinto-oikeudelliset valitusajat. Turvapaikanhakijoille suunnattua yleistä oikeudellista neuvontaa parannetaan”, ministeriö kertoo.

Selvityksen perusteella turvapaikkaprosessissa on nyt laatuun liittyviä ongelmia vähemmän kuin vuosina 2015 ja 2016. Suoranaisia virheitä on vähemmän ja laatupoikkeamat vaikuttavat yksittäisiltä ennemmin kuin systemaattisilta, raportissa todetaan.

Jaa artikkeli: