Lauantai 20.7.2019

Hyvin pienituloiset hyötyvät eläkekorotuksista – Ekonomisti varoittaa tasaeläkemallin lähestymisestä: ”Kummallinen tilanne”

Luotu: 
11.7.2019 17:31
Päivitetty: 
11.7.2019 17:35
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    Takuueläkkeellä tai pääosin kansaneläkkeellä olevat eläkeläiset ovat ryhmä, joka poikkeaa tavanomaisista työeläkkeen saajista, ekonomisti huomauttaa.
|

Takuueläkkeen nostosta hyötyisivät muun muassa ihmiset, jotka eivät ole juuri kerryttäneet eläkettä työuran aikana, huomioivat ekonomistit.

Hallitus kertoi keskiviikkona odotetuista suunnitelmista korottaa eläkkeitä, kun se esitti pienten verorahoitteisten eläkkeiden korottamista. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotettaisiin 31 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan eläkkeiden korotus tulisi esitetyn mallin mukaan koskemaan suhteellisen pientä joukkoa eläkeläisistä, sillä Kelan maksamaa kansaneläkettä ja takuueläkettä saavat vain pienituloisimmat eläkeläiset.

”Alun perin puhuttiin 1 400 euroa kuussa tienaavista eläkkeensaajista, jolloin puhutaan aika tavanomaisista työeläkkeen saajista. Takuueläkkeellä tai pääosin kansaneläkkeellä olevat eläkeläiset ovat ihan erityyppinen ryhmä.”

LUE MYÖS: Antti Rinteen korotuksen raja onkin 1200–1300 €/kk – Tonnin eläkkeellä saa +19€/kk

Ennen eduskuntavaaleja nykyinen pääministeri Antti Rinne (sd) lupasi alle 1400 euron eläkkeisiin 100 euron nettokorotuksen, joka toteutettaisiin useamman vuoden ohjelmalla. Hallitus on saanut aiheen tiimoilta kritiikkiä, sillä nyt näyttää siltä, että lupaus on jäämässä kattamatta.

Uuden esitysluonnoksen perusteella korotukset olisivat sitä suuremmat, mitä pienempi eläke. Esimerkiksi takuueläkkeen täyttä määrää korotettaisiin 50 eurolla kuukaudessa. Toisaalta esimerkiksi 1 000 euron eläkettä nostettaisiin nettona vain 19 eurolla.

Appelqvistin mukaan korotuksen saavien eläkeläisten joukossa on ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta olleet työmarkkinoiden ulkopuolella työuransa aktiiviaikana. Takuueläkkeen saajissa on paljon varsinkin hyvin iäkkäitä naisia, joiden työura on jäänyt miehiä lyhyemmäksi.

Näiden hyvin iäkkäiden ihmisten kohdalla olisi Appelqvistin mukaan todennäköisesti järkevämpää eläkkeen euromääräisen noston sijaan panostaa heitä auttaviin palveluihin, jos tarkoitus on parantaa eläkeläisten hyvinvointia.

Toisaalta takuueläkkeen nostaminen on Appelqvistin mukaan kustannustehokasta.

”Takuueläkkeen nostaminen on verrattain halpaa, kun puhutaan niin pienestä joukosta ihmisiä. Nyt sitä tosin nostetaan niin paljon, että voi kysyä, onko enää jatkossa mielekästä lähteä nostamaan takuueläkettä. Sitä on nostettu jo aikaisemmin muun muassa viime hallituskaudella.”

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki on hieman eri linjoilla. Hän pitää esitystä hallituksen linjan mukaisena.

”Tämä on tehokas keino eläkeläisköyhyyden vähentämiseen. Siinä mielessä nämä instrumentit ovat ihan oikeita, jos tämä on se tavoite.”

”Nettoeläkkeessä ollaan jo siinä tilanteessa, että eläke-erot ovat aika pieniä. Kun alimpia eläkkeitä nostetaan, aletaan lähestyä tasaeläkemallia, jossa suurin osa ihmisistä saa samanlaisen eläkkeen. Se taas on vähän kummallinen tilanne”

Pienien eläkkeiden korottaminen on Kotamäen mukaan myös poliittisesti mielekästä, sillä se on konkreettinen toimi, johon voidaan viitata tulevaisuudessa esimerkiksi pienituloisten asemasta keskusteltaessa.

”Eläkeläiset ovat kasvava äänestäjäryhmä, joten on paineita tehdä asioita eläkeläisten hyväksi.”

Korotusten toteutuessa pienituloisten määrä ja pienituloisuusaste vähentyisi Suomessa hieman.

”Jos pohditaan pienituloisuutta, niin sitä mitataan tulojen ja ostovoiman kautta. Palvelut eivät välttämättä ole kaikkein kustannustehokkain tapa parantaa eläkeläisten asemaa”, toteaa Kotamäki.

Takuueläkkeen nostossa on ongelmansa

Danske Bankin Appelqvist nostaa esille koko työeläkejärjestelmää koskevan legitimiteettiongelman, joka muodostuu, jos pienempien työeläkkeiden ja muiden pienten eläkkeiden taso lähestyvät merkittävästi toisiaan.

”Jos tarpeeksi paljon nostetaan takuueläkettä, aletaan tulla jo jonkinlaiseen kysymykseen siitä, miten koko ikänsä pienituloisissa töissä olleet ja työeläkemaksuja maksaneet pienituloiset eläkeläiset kokevat sen, että he saavat suurin piirtein samanlaisen eläkkeen kuin henkilö, joka ei ole lainkaan tehnyt töitä.”

Takuueläke on eläkettä, jota saa ilman, että on lainkaan kartuttanut työeläkettä.

Appelqvist muistuttaa, että Suomen eläkejärjestelmä on rakennettu ansaintaperiaatteelle, jossa eläkettä maksetaan työuran aikana maksettujen työeläkemaksujen perusteella.

”Nettoeläkkeessä ollaan jo siinä tilanteessa, että eläke-erot ovat aika pieniä. Kun alimpia eläkkeitä nostetaan, niin aletaan lähestyä tasaeläkemallia, jossa suurin osa ihmisistä saa samanlaisen eläkkeen. Se taas on vähän kummallinen tilanne, kun on rakennettu eläkejärjestelmä, joka perustuu ansaintaperiaatteelle.”

Työeläkkeissä jo nykyisellään nousupainetta

Veroilla kustannettavien eläkkeiden lisäksi eläkettä kertyy työuran aikana kerättävien työeläkemaksujen kautta. Ekonomistien mukaan työeläkkeiden korotus olisi haastavaa, sillä nykyinen eläkejärjestelmä on jo nykyisellään paineen alla väestörakenteen vuoksi.

Jos työeläkkeitä korotettaisiin, tarkoittaisi se myös työeläkemaksujen korottamista. Kaikki rahastoidut eläkkeet ovat jo korvamerkitty tulevaisuuteen, ja eläkejärjestelmän sisäistä tulonjakoa on hankala toteuttaa.

”Se on varmaan teknisesti mahdollista, mutta on hyvin epätodennäköistä, että se menisi läpi. Se, että lähdetään jälkikäteen tasaamaan ihmisille karttunutta eläkettä siirtelemällä sitä työeläkejärjestelmän sisällä, on mielestäni huono idea”, Appelqvist sanoo.

Työeläkejärjestelmässä on pitkällä aikavälillä nousupainetta ilman korotuksiakin, koska väestö ikääntyy ja työvoima supistuu.

”Suomen työeläkejärjestelmä ei ole laskelmien mukaan ihan tasapainossa tälläkään hetkellä, vaan siinä on jonkinasteinen maksuvajaus. Rahastoissa ei ole puskuria sentin senttiä. Se, mitä rahastoissa on, on laskettu mukaan. Mikä tahansa muutos, joka nostaisi työeläkkeitä, nostaisi myös työeläkemaksuja”, sanoo Appelqvist.

Samoilla linjoilla on keskuskauppakamarin Kotamäki.

”Jos me näitä nykyisiä rahastoja puretaan, se tarkoittaa, että tulevaisuudessa meillä on vähemmän varaa maksaa eläkkeitä, josta seuraa, että työeläkemaksuja on korotettava. Tässä suhteessa ilmaisia lounaita ei ole”, hän sanoo.

LUE MYÖS: Kokoomuslaiset haukkuvat Rinteen eläkeratkaisun: ”Vedätys” toi vaalivoiton

Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Virtanen

Mikäli Hakalaa uskomme, on Orpo vahva johtaja. Keskustaenemmistöinen hallitus Sipilää myöten tanssi hänen pillinsä mukaan ? Nyt tuntuu siltä, että tämä hallitus tanssii keskustan lyödessä tahtia. Kaikki 10 kynnyskysymystäkin Rinne nielaisi välittömästi. Ja tämä eläkekorotuskin meni keskutan määräämien nuottien mukaan takuueläkettä saaville. Työeläkettä maksaneille ja ansainneille annettiin vain rippusia.

Timo Virtanen
Vastaus kommenttiin #14

No nyt Sipilä johtaa hallitusta eduskunnan takapenkiltä. Tämä takuueläkkeitten nostohan on juuri Sipilän tahto. Julisti sen ennen vaaleja. Työeläkeläisille, jotka ovat maksaneet maksunsa aikanaan, annettiin kymppi-pari. Sen Rinteen satasen sijaista. Kaiken aikaa eläkeläisille. , jotka saavat työeläkettä (siis ovat itse maksaneet eläkkeensä) jää luu kouraan. Ahon (kesk) ja Lipposen (SDP) hallitukset keksivät sen taitetun indeksin. Työeläkeyhtiöissähän valtaa pitävät ay-liike ja suurtyönantajat (EK). Katsopa hallintoelimiä, ay-johtajat siellä ovat kurjistanassa tyleläkeläidiä. Ei siellä suinkaan ole Orpo.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #17

Kysyin Rinteeltä viime talvena mielipidettä sote-/maakuntauudistuksen mallista. Hän silloin arvosteli Keskustan 18 maakunnan mallia.
Saamassani sähköpostissa Rinne tyrmäsi 18 maakunnan mallin hyvin jyrkästi. Minulla on kyseinen posti tallessa.
Nythän hallitus yrittää rakentaa kyseistä välitetään hallintoa jonka Rinne tyrmäsi täysin puoli vuotta sitten. Täydellistä kusetusta.

Jaakko Hakala
Vastaus kommenttiin #31

Laitappa se sähköposti linkiksi. 15.9.2018 tässä lehdessä kok. kansanedustaja Jaskari sai kahvin väärään kurkkuun, kun Rinne myötäili hallituksen sote esitystä. Rinne samoin SDP on puhunut koko ajan 15 maakunnasta. Joten pysutäämpä asiassa. Sähköpostia odotellessa.

Irma Asikainen

Missähän sinä olit ennen Orpoa, kun et muista, että ne eläkkeet eivät ole hänen alas ajamiaan, vaan paljon ennen Orpoa ne ovat sinne kuoppaan joutuneet. Jos en nyt väärin muista niin oli kyllä pahasti punaista väriä hallituksessa silloinkin. Yritetäänpä pitää mielessä tosiasiat, vaikka se vähän kirvelisikin.

Timo Virtanen

Tämä eläkeindeksin leikkaus tuli voimaan 1995 alusta Lipposen (SDP) johtoisen hallituksen toimesta. Sdp:n lisäksi sitä olivat tekemässä muu vasemmisto (vasemmistoliitto ja vihreät) sekä Rkp ja Kokoomus. Indeksiä on vähän senjälkeen muutettu. Mutta huomionarvoista on, että koko vasemmisto sesoo leikkauksen takana.

Helena Solin

Tosiasiassa heitä on paljon.
Esim työttömissä pitkäaikaissairaissa, jotka ovat olleet esim yksinyrittäjiä ja sitten omaishoitajia ja nuorena tehneet nälkäpalkkatöitä.
He ovat tarttuneet mahdollisuuteen jäädä eläkkeelle 62-vuotiaina tajuamatta, kuinka iso vähennys minimieläkkeeseen tästä seuraa koko loppuelämäksi.

Ero on jo 100€n luokkaa ja kasvaa jokaisen takuueläkkeen korotuksen mukana.
Ensi vuonna pienin eläke tulee olemaan n 700€/kk, ei vähän yli 800€, kuten on väitetty.
Vähennys on %-perusteinen.

Keijo Lindgren

Danske Bankin Appelqvist on nuori ja sekoitta käsitteitä.
Minun iälläni takuueläke ja kansaneläke ovat yhteiskunnan tärkeitä elementtejä.
Työeläke on uusi minun työelämääni tullut elementti jota en halua moittia vaan kaikilla ei ole täyttä työeläkettä eri syistä.

Lauri Kiiski

Eiköhän tuo takuueläkkeen ja kansaneläkkeen hienoinen nosto, joka vastaa jotakuinkin ostovoiman paikallaan pysymistä, ole suhteellisen mitätön.

Suomen sosiaaliturvan tasolla ei tarvitse elvistellä länsimaissa. EU on huomauttanut Suomea sosiaaliturvan perustasosta menneinä vuosina toistuvasti.

Kyllä valtiovalta aina keinot keksii, jolla nämä muutamat kympit kupataan takaisin huomaamatta.

Pertti Lindeman

Eikö hallituksessa ole yhtään, edes niissä kovapalkkaisissa korvaan kuiskaajissa, joka kertoisi, että miten verokirstuun saadaan uutta rahaa, ettei tarvitse veroja korottaa ja veropohjaa laajentaa. Euroja eläkeläisille, lapsiperheille, sairaille jne.

Tässä yksi vihje. Epäilen kyllä, että eihän tätäkään ymmärretä, vaikka rautalangasta mallin väänsin.

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246638-cheekille-kohtuullinen-...

Raimo Ilaskivi

Jos me nykyisiä eahastoja puretaan .....kirjoittaa Kotamäki. Milloinkas niitä on purettu ja koska tultaisiin purkamaan, kun nytkin rahastojen kasvu on korkoa korolle ja taitettu indeksi pitää huolen siitä, ettei tilanne heikkene. Se vaan kaventaa varsinkin vanhimpien ikäluokkien edellytyksiä omaehtoiseen itsestään huolehtimiseen ja täten lisää paineita veroilla rahoitettuja palveluja kohtaan. Poliitikot, herätkää nyt vihdoinkin!

Topi Rantakivi

Voi voi voi, Appelqvisti voisi ajatella myös niitä ihmisiä, keillä ei ollut mitään mahdollisuuksia päästä töihin, jos asenteet vammaisiin on ollut tuollaisia, että koskaan päässyt työelämään. Silloin takuueläkkeet on niille onnettomille ansaittua, kun valtio ei ole hoitanut asioita heidän kohdallaan kunnolla.

Juhani Nissilä

Niin se vain on, kun pienituloiselle annetaan muutama kymppi kk:ssa niin heti ovat talousviisaat huolissaan ! Eläkeläis- ym. köyhyydestä eivät niinkään ole olleet huolissaan. Suurituloisille voi kyllä antaa verohelpotuksia ja suoranaisia avustuksi mm. yritystuet mutta ne eivät ahdista talousviisaita !

Lyliane Lambert

Hallitus tekee lisää köyhiä.
Tällä hetkellä eläkeläiset jotka saavat 1001 €eläkettä/kk ovat uusia köyhiä hallituksen uusien verojen ansiosta. He maksavat Paskalain kertaluonteisen veron, uudet polttoaineen hinnankorotukset, lämmitysöljyn korotuksen sekä erilaiset pisteverot. Onhan hallituksesta köyhyystutkija-näin tehdää uutta tutkimusaineistoa.

Satu Heinonen

Eläkkeen nosto voi tarkoittaa sitä, että vastaavasti asumistuki, johon bruttoeläkkeen suuruus vaikuttaa, laskee. Siitä seuraa, että käytettävissä olevat tulot eivät nouse ollenkaan. Eikö eläkkeensaajan tuloja voisi nostaa alentamalla eläkkeiden verotusta. Itsr maksan eläkkeestä melkein yhtä paljon veroa kuin maksoin palkastani ja kuitenkin bruttotuloissa on satojen eurojen ero.

Helena Solin
Vastaus kommenttiin #25

Olet suorastaan järkyttävän väärässä.
Voisin esittää sinulle hiuksiasi nostattavia raatamis-ja kärsimiselämäkertoja niiden ihmisten parista, jotka nyt pienen takuueläkkeen sijaan saavat
l e i k a t t u a takuueläkettä

Veli-Pekka Moisalo

Jutussa mainittu epäkohta alempien työeläkkeiden ja kansan/takuueläkkeen välillä suhteen on huomioitava ongelma. Työllään eläkkeen ansaitsevat saattavat helposti kokea, että heitä on huijattu, kun saman olisi saanut ilman työstä kerättäviä työeläkemaksujakin.

Irma Asikainen

Ja taas vedit sen kateusaspektin esiin. Työeläkkeellä elävien ja työtä tekevien mielestä näitä köyhiä ei varmaan saiai edes pitää elossa, mutta onneksi duunarit/demarit, eivät sentää voi listimäänkkän heitä ruveta.

Helena Solin

On väistämätöntä, että jos kokopäivätyöstä maksetaan yhä pidempiä aikoja alle toimeentulominimin, opettelu-ja harjoittelujaksoja tulee yhä enemmän, silti myös työttömyysjaksoja ja jos rasitteena on vielä jossain vaiheessa sairauksia, "ahkerimmankin " työeläke jää alle toimeentulominimin.

Siksi on oltava minimieläke, joka takaa edes sen.
Köyhimpien vanhusten ja sairaiden asettaminen toisiaan vastaan tässä on sekä järjetöntä että vastenmielistä.

Tapio Angervuori

”Jos tarpeeksi paljon nostetaan takuueläkettä, aletaan tulla jo jonkinlaiseen kysymykseen siitä, miten koko ikänsä pienituloisissa töissä olleet ja työeläkemaksuja maksaneet pienituloiset eläkeläiset kokevat sen, että he saavat suurin piirtein samanlaisen eläkkeen kuin henkilö, joka ei ole lainkaan tehnyt töitä.”

Tämähän on se perusongelma, koska onhan olemassa minitoimeentuloraja, jonka alle ei toimeentulo saa mennä. Jos eläkejärjestelmä perustuisi vapaaehtoisuuteen pienituloisen ei kannattasi ylipäätään maksaa eläkemaksuja, koska hän ei siitä hyötyisi paljonkaan!

Ennen vanhaan eläkejärjestelmässä oli "unohduskerroin": ensinhän eläkettä maksettiin viimeisten neljän työvuoden mukaisesti, ja sitten myöhemmin viimeisien 10 vuoden tulojen perusteella. Nyt, kun eläkejärjestelmässä ei ole unohduskerrointa, huomataan, että monen eläke jää aika pieneksi.

Pitäisiköhän kehittää tuota kansaneläkejärjestelmää paremmaksi kansalaispalkan tai perustoimeentulon kaltaiseksi tuloksi ja unohtaa työeläkemaksun periminen kokonaan pienituoloisien kohdalla. Siis työeläkejärjestelmä muutettaisiin hiljalleen vapaaehtoiseksi.

Esko Riikonen

Pitkän työuran tehneet kelpaavat vain toisten eläkkeiden maksajiksi. Ja työelääkeiden indeksiheikennystä ei haluta korjata, vaikka rahastoissa makaa yli 200 miljardia eläkeläisten rahaa. Vääryys saa jatkua. Kiljunenkin on jo asian unohtanut.

Timo Virtanen

Osut naulan kantaan. Minäkin olen ansainnut työurani 43 vuotta. Nyt alkaa vahvasti näyttämään siltä, että olen turhaan töitä paiskinut. Korotukset ohjataan vain niille, jotka eivät ole maksupuoleen ottaneet juurikaan osaa.

Timo Virtanen
Vastaus kommenttiin #39

Takuu- ja kansan eläkkeitä saavat vain ne, jotka eivät ole olleet ansaitsemassa omaa työeläkettä. Tai eivät ole halunneet sitä maksaa aikoinaan. Sekin on ollut mahdollista. Monet ovat niin tehneetkin. Nauttivat eläkkeensä lisäksi pääomatuloja. Ja näille tuli korotus. Siitä sen tietää. Sinällään en kadehdi pientä eläkettä saavia ( tästä korotuksesta vielä). Mutta jos hallituksen linja on jatkossakin tämä, on syytä varottaa hyvissä ajoin siitäkin, että työn tekemisen pitää olla ensisijainen eläkkeen ansaintakeino. Näytti muuten SAK:n puheenjohtajakin näpäyttävän tätä hallitusta tänään tästä asiasta. Niin ei voi jatkua, ette työeläkettä koko ikänsä maksanut lopulta ei hyödy mitään. Joutuu vielä veroillaan kustantamaan toisten eläkkeet.

Simo Myllymäki
Vastaus kommenttiin #41

Timo Virtaselle. Sinä et ole ollut siivoojana, ompelijana tai pientilallisen vaimona. Et voi väittää, että kaikki ovat luusereita. Mitä työtä oletkin tehnyt. Minä aloitin työurani 11-vuotiaana , välillä toki koulutus +armeija. En saa kansaneläkettä ja maksan veroni nurkumatta. En myöskään kadehdi, jotka saavat kansaneläkettä pienen työeläkkeen lisäksi. Pääomatuloista myöskin maksetaan veroa.

Marja Rotinen

Niin kyllä se on hyvin omituista ja epäoikeudenmukaista,että 40-50vuotta työtätehneet ja takuueläkeläiset saavat samansuuruista eläkettä. Kyllä sitä joka aamu töihin lähtenyttä ottaa nyt rajusti kupoliin,kannattiko tehdä töitä,kun sohvalla lepäily tuottaa saman eläkkeen. Herätkää politiikot!

Marja Rotinen

Kyllä se pistää adrenaliinit monella 40-50 vuotta työtätehneillä työeläkeläisillä nousemaan,kun takuueläkeläiset saavat saman eläkkeen ilman,että ovat osallistuneet työeläkemaksuihin. Epäoikeudenmukaista. Että kannattiko käydä ikänsä töissä?

Marja Rotinen

No onhan se väärin,että ikänsä työtä tehnyt ja eläkemaksunsa maksanut saa samansuuruista eläkettä kuin takuueläkeläinen. Herää kysymys kannattiko työskennellä,kannattiko joka aamu lähteä töihin. Jos tämä suuntaus edelleen jatkuu, ei se kannusta työntekoon.Herätkää politiikot!