Keskiviikko 21.8.2019

Ikävä havainto 1980 jälkeen syntyneistä – ”Tämä kehityssuunta on pysäytettävä – koulutustason lasku uhkaa talouskasvua”

Luotu: 
25.7.2019 11:53
  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen mielestä nykyinen kehityssuunta uhkaa Suomen talouskasvua tulevaisuudessa. Kuvituskuva.
|

”Nykykehityksen valossa 1970-luvun lopussa syntyneet ikäryhmät uhkaavat jäädä Suomen korkeimmin koulutetuiksi ikäryhmiksi. Sekä koulutustaso että osaaminen ovat meillä laskussa. Kehityssuunta on pysäytettävä, jotta Suomi voi tulevaisuudessakin kasvaa ja ylläpitää hyvinvointivaltiota”.

Näin lausuu Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, jonka mielestä nykyinen kehityssuunta uhkaa Suomen talouskasvua tulevaisuudessa. 

Myös opetusministeri Li Andersson (vas) on hiljattain nostanut esiin sen, että 1970-luvulla syntynyt sukupolvi on jäämässä Suomen koulutetuimmaksi sukupolveksi. Asiasta kertoo myös Tilastokeskuksen uusin koulutusrakennetilasto.

LUE MYÖS: Ilkeä kaksoisvaikutus iskee 1980–1995 syntyneisiin suomalaisiin: ”Kohtuutonta”

Anderssonin mukaan Suomen 20-29-vuotiaista perusasteen varassa on 16 prosenttia ja koko Suomen aikuisväestöstä 600 000 ihmistä. Anderssonin mukaan hallitus antaa tämän vuoksi eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon, jolla luodaan pohjaa koulutustason nostamiselle.

Etlan mielestä koulutustason nousun pysähtyminen on perua 2000-luvun alkupuolen koulutustarjonnan supistamisista. Kauhasen mielestä kolmannen asteen aloituspaikkoja olisi Suomessa lisättävä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin väläyttänyt yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kasvattamista. Myös Andersson itse on sanonut, että tulisi olla valmutta tarkastella aloituspaikkojen riittävyyttä.

LUE MYÖS: 

Suomalaisten koulutustaso huolestuttaa asiantuntijoita: ”Todellinen kilpailukykyongelma - hälyttävä tilanne”

TE: Kansanedustajan väite mahdoton todistaa tai kumota – Alle 35-vuotiaat ovat ”vuosikymmenen häviäjiä”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Salonen

Lisäksi perustaso on laskenut. Nykyään valmistuu peruskoulusta ihmisiä, jotka eivät osaa lukea, kirjoittaa ja matematiikastakin onnistuu vain peruslaskut.

Enkä puhu vaan uusista maahanmuuttajista, vaan 9 vuotta siellä penkkiä kuluttaneista ihmisistä. Ei ole tarkkisluokkaa, ei voi jäädä luokalle, ei vastuuta -> henkilö vaan istuu koulun läpi ja mitään ei tarvitse oppia. Näiltä ihmisiltä tuskin toinen aste onnistuu.

Ja vielä selvyyden vuoksi: en puhu maahanmuuttajista, tämä on yleinen trendi kouluissa, ja Suomi on lakannut saamasta täydet pisteet esim. PISA-tutkimuksissa kauan sitten..

Näitä on suhteessa vähän (pari prosenttia?), mutta jokainen tämmöinen rasite on liikaa.

Timo Laine

Perustasoa laskee edelleen se, että ongelmaoppilaat on inklusoitu normaaliluokille ja estävät siellä tehokkaasti kaikkien muidenkin oppimisen.

Voisiko Suomesta jossain vaiheessa löytyä virkamiestoimikunta, joka katsoisi myös enemmistön etua ja oikeuksia?

Johannes Hissa

Eihän ongelma ole uusi, sillä jo vuonna 2012 työikäisiä koskeneessa PIAAC-tutkimuksessa suomalaisista kahdeksan prosenttia (noin 370 000) ei osannut lukea kunnolla. Ongelma koskee etenkin miehiä eli vuoden 2015 tutkimuksen mukaan pojista joka kahdeksas peruskoulun päättävä ei osaa lukea kunnolla, joka vaikeuttaa täten heidän hakeutumistaan jatko-opintoihin. Sama ongelma on siis myös peruslaskutoimitusten suhteen eli vuoden 2009 tutkimuksen mukaan 1980-luvulla kaksi kolmesta (2/3) osasi murtolukujen peruslaskutoimitukset, 2000-luvulla ne osasi enää joka kolmas (1/3) peruskoulunsa päättävä.

Johannes Hissa

Pitää muistaa, että etenkin perusopetukseen tehdyt leikkaukset eivät vaikuta heti vaan useiden hallituskausien viiveellä. Suurin romahdus on tapahtunut peruskoulun päättäneiden kohdalla jo 2000-luvun alussa. Koulutuksesta leikattiin siis jo Lipposen aikana, tosin suurimmat leikaukset koskivat silloin Pohjois- ja Itä-Suomea, joten ehkä tästä syystä näitä leikkauksia ei ole huomioitu "Etelän mediassa".

Antti Partanen

Työllisyysnäkymät korkeasti koulutetuille ei olleet kummoiset 2000-luvun alussa. Moni, kuten itsekkin halusin mielummin varmasti työtä kuin olla insinöörinä kortistossa. Sikäli kannatti että päivääkään en ole ollut työtön ja ensivuonna asunto jo maksettu. T. Duunari

Kyuu Eturautti

En enää viitsi edes aloittaa sanalla "kunnioittavasti", koska tämä jatkuva vattuilu itseoppineille, sekä ajatus siitä että vain koulussa voi oppia, alkaa ottamaa todella pahasti päähän.

Tänä päivänä yhä useammalla alalla avainsana on osaaminen - ei koulutus. Asioita pitää oppia lennossa, työn varrella, jatkuvasti. Koulut ovat erinomainen osa yhteiskuntaa, mutta niillä ei ole monopolia osaamiseen.

Sen sijaan medialla ja päättäjillä tuntuu olevan suunnaton halu herjata luulot pois jokaisesta joka on oppinut yhdenkin asian elämässä muualta kuin valtion virallisen oppilaitoksen virallisen oppikirjan viralliselta sivulta. Totisesti totean: PAH!

Jouko Tuhkanen

Juurikin näin, jostakin syystä koulutuksella ja pänttäämisellä saadut paperiset todistukset ovat joillekin tahoille varsinaista osaamista tärkeämpi meriitti.

Alati muuttuvassa maailmassa osaaminen ja sen omatoiminen kehittäminen ilman oppilaitoksen luennoilla nuokkumista pelkkien arvosanojen toivossa, on pikku hiljaa nousemassa arvostetummaksi työnantajien keskuudessa. Toki paikkansa on aina koulutuksellakin, jonka myötä on mahdollista laajentaa osaamisalueitaan, mutta pelkästään koulutodistuksiin tai titteleihin tuijottaminen ei voi enää olla pelkkä kriteeri työn tai työpaikan saamiselle.

Kalevi Ala-Karjanmaa

Kansainvälisen kuappaketjun kaupassa huomasin taannoin, että minulta jäi 30 % alennus 2,30 € tavarasta saamatta. Huomasin asian ja pyydin korjaamaan hinnan. Kassalle tuli ongelma kuinka asia korjataan. Kassa ja esimies totesivat että alennus 0,50 €. Pyysin laskemaan uudelleen. Tulos oli herroilla sama. 1960- ja 1970 luvulla koulua käyneelle onnistuu näin vaikea laskutoimitus vielä eläkepäivinäkin ja tietää lonkalata alennuksen olevan 0,70 €. Kassa oli suomalainen ja esimies oli selvästäkin kaukoidästä. Voi ihmetellä perusasioiden taitoa.

Johannes Hissa

Pällitestin tulos korreloi hyvin myöhemmin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrää eli tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 korkeimmin koulutettuja olivat 40–44-vuotiaat, joista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 47 prosenttia, 35–39-vuotiaissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 44 prosenttia ja 30–34-vuotiaissa puolestaan 39 prosenttia.