Uusi Suomi uudistuu!

Palvelumme uudistetaan syksyllä 2019. Päivitä tunnuksesi tiedot ajan tasalle täällä.

Maanantai 26.8.2019

Keskustalaisen rajut ulostulot hämmentävät vihreissä – Soininvaara: ”Säälittävää ja pelottavaa”

Luotu: 
9.8.2019 13:38
  • Kuva: Tiina Somerpuro
    Kuva
    Konkaripoliitikko ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara on toiminut vihreiden kansanedustajana, puheenjohtajana ja peruspalveluministerinä Lipposen toisessa hallituksessa.
  • Kuva: Compic Photos / Eduskunta
    Kuva
    Hannu Hoskonen (kesk) on toiminut kansanedustajana vuosina 2003–2011 ja vuodesta 2015.
|

Keskustalaisen konkarikansanedustajan Hannu Hoskosen ulostulot ovat herättäneet hämmennystä vihreissä. Hoskonen ryöpytti hallituskumppani vihreitä Ylen Ykkösaamussa ja jatkoi Ilta-Sanomien haastattelussa tiistaina.

Ympäristövaliokunnan tuore puheenjohtaja Hoskonen totesi Ykkösaamun kaivoslakikeskustelussa, että vihreillä ”tuntuu olevan tuota suojeluintoa rajattomasti” ja että ”höyrypäinen intoilu asian ympärillä hirvittää”. LUE TARKEMMIN: Kaivoslaista repesi riita: Keskustalainen ryöpytti vihreitä Ylellä – ”Tämä höyrypäinen intoilu hirvittää”

”Tämä ilmastovouhotus on karmeinta populismia, mitä olen poliittisen urani aikana nähnyt ja kuullut. Lapsetkin on otettu pelottelukampanjaan mukaan yhdeksi työvälineeksi. Ilmastopolitiikka on tietyn poliittisen linjan hyväksikäyttämä työväline, ei mitään muuta”, Hoskonen jatkoi Ilta-Sanomissa.

Hoskosen mukaan ”kovia aktivisteja” löytyy vihreistä, vasemmistoliitosta ja jonkin verran myös demareista. Ilta-Sanomien mukaan Hoskonen pitää ilmastonmuutosta tosiasiana, mutta sanoo, ettei ”hyväksy järjetöntä kiihkoa”, jota hänen mukaansa ilmentää esimerkiksi ajatus avohakkuiden kieltämisestä.

Hoskonen arvosteli erityisesti ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr), joka on puhunut metsien suojelun puolesta. Hoskosen mielestä ”metsien museoiminen” on suurin virhe, jonka tässä tilanteessa voi tehdä, koska silloin hoitotoimenpiteet lopetetaan. Keskusta ja vihreät ovat olleet eri linjoilla etenkin metsien hakkuumääristä.

Hoskonen toteaa Ilta-Sanomille, että keskusta mahtuu vasemmistopuolueiden kanssa samaan hallitukseen, kunhan hallitusohjelmaa noudatetaan. Hänen mielestään kuitenkin keskustelu on käynyt ”valtavilla ylikierroksilla”.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli julkaisi torstaina raportin, jonka mukaan maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja, jotta maapallon lämpeneminen voitaisiin pysäyttää alle 1,5 asteeseen.

Hoskoselta nähtiin varsin erilaisia lausuntoja verrattuna vihreisiin, jotka vaativat suomalaisilta muun muassa lihankäytön vähentämistä. LUE LISÄÄ: Emma Kari: Suomalaisten on vähennettävä lihansyöntiä – ”Lihaideologiasta päästävä eroon”

Hoskonen totesi Demokraatille, ettei hän näe Suomen metsätaloudessa ongelmia, eikä IPCC-raportin perusteella ole syytä minkäänlaiseen paniikkiin.

Suomenmaan haastattelussa Hoskonen niin ikään paheksuu ”ilmastohysteriaa”, jonka lietsontaa hän pitää vastuuttomana. Hänen mukaansa IPCC:n raportissa mainitut ongelmat syntyvät aivan muualla kuin Suomessa ja ovat suurkaupunkien ja suurviljelijöiden ongelmia esimerkiksi Intiassa, Kiinassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

LUE MYÖS: Ympäristöministeri Mikkonen: IPCC:n viesti on selvä – Keinot otettava pikaisesti käyttöön Suomessakin

Nuori ilmastoaktivisti Atte Ahokas ihmettelee Twitterissä, miksi ympäristövaliokunnan johtoon on valittu ”ilmastodenialisti” ja tieteenkieltäjä. Vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi tänä vuonna valittu Ahokas huomauttaa, ettei Hoskonen ole valmis kunnianhimoisiin ja nopeisiin ilmastotekoihin.

Vihreä konkaripoliitikko Osmo Soininvaara vastaa Ahokkaalle Twitterissä.

”On säälittävä ja pelottavaa, että keskustan ympäristöpoliittinen linja tiivistyy Hannu Hoskoseen. Parempaa ei löytynyt koko eduskuntaryhmästä. Keskusta on tiensä valinnut?” Soininvaara tviittaa.

Juttu jatkuu tviitin jälkeen.

 

Entinen kansanedustaja ja nykyinen sisäministerin valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen (vihr) ottaa niin ikään osaa Hoskos-keskusteluun.

”Eduskunnassa opin, että tämä edustaja puhuu poikkeuksellisen paljon, on lähtökohtaisen ehdoton, ei tuo julki minkäänlaista itsereflektointia, vaan on olevinaan aina ehdottoman oikeassa. Politiikka on kuitenkin yhteisten ratkaisujen hakemisen taitoa tai ainakin sen pitäisi olla”, Parviainen tviittaa.

Helsingin vihreiden varapuheenjohtaja Milo Toivonen ihmettelee Parviaiselle, näinkö keskusta pitää vihreitä kurissa hallituksessa.

”Valiokunnassa puheenjohtajakaan ei voi kaikkea linjata, hän lähinnä johtaa kokouksia. Myös oppositiolla on puheenjohtajuuksia. Hallitusyhteistyö onneksi onnistuu, vaikka näitä soraääniä nyt välillä tuleekin”, Parviainen vastaa Toivoselle Twitterissä.

Uusi Suomi kysyi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Emma Karilta, mitä mieltä vihreissä ollaan Hoskosen kritiikistä ja siitä, että ilmastovouhotuksesta puhuva henkilö johtaa ympäristövaliokuntaa.

”Keskustalla ja vihreillä on erilaisia näkemyksiä liittyen ilmastopolitiikkaan ja luonnonsuojeluun, mutta on täysin selvää, että Suomen ilmastopolitiikan on oltava linjassa ilmastotutkimuksen kanssa. Toivottavasti keskustan tilanne pian selkiytyy ja rauhoittuu. Vihreät lähtee siitä, että hallitusohjelmaa ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa toteutetaan hyvässä yhteistyössä viiden puolueen kesken”, Kari viestittää Uudelle Suomelle.

Huolestuttaako yhtään, että ympäristövaliokuntaa johtaa keskustalainen, joka näyttäisi vetävän jopa epävihreää ilmastolinjaa?

”Me lähdemme siitä, että ympäristövaliokunnan puheenjohtaja tukee hallitusohjelmaa ja hallituksen ilmastopolitiikan linjaa”, Kari vastaa.

”Hallitusohjelman ensimmäinen sana on ilmastonmuutos. Se kuvaa hyvin sitä, kuinka vakavasti hallitus suhtautuu ilmastonmuutokseen. IPCC:n tuore raportti vain korostaa tätä huolta. Päästöjä on vähennettävä nopeasti kaikilla sektoreilla, eikä vapaamatkustajuuteen ole enää varaa.”

Keskusta ja vihreät ovat päätyneet useasti nokikkain Rinteen hallituksen alkutaipaleella. Pääministeri Antti Rinne (sd) kommentoi Hoskosen lausuntoja lyhyesti keskiviikkona tavatessaan politiikan toimittajia Kesärannassa.

”En kutsuisi niitä irtiotoiksi, vaan erilaisten mielipiteiden kirjoksi, jotka löytyvät myös hallituspuolueista. Nämä jännitteet tunnistettiin hallitusneuvotteluissa. Meillä on metsäpolitiikassa tiettyjä asioita, jotka täytyy nyt klaarata porukalla tässä kuntoon. Minulla ei ole mitään epäselvyyttä siitä, etteivätkö nämä asiat menisi kuntoon. Hallitus tulee yhtenäisesti tekemään metsäpolitiikkaa ja yhtenäisesti tekemään ilmastopolitiikkaa Suomessa”, Rinne sanoi Kesärannassa.

LUE LISÄÄ: ”Ilmastonmuutoksen eteneminen haastaa suomalaisten turvallisuutta” - Professorilta vakava varoitus IL-blogissa

LUE SEURAAVAKSI:

Täystyrmäys Suomen Veikkaus-järjestelmälle: Ristiriitainen, sekaisin ja tuhoon tuomittu – ”Veikkaus vie ja muut vikisee”

Alma-kysely: Vain Niinistö ja Haavisto edellä – Jutta Urpilainen heti Suomen suosituimpien poliitikkojen joukkoon

Kyösti Kakkonen haukkuu Antti Rinteen hallituksen: ”Sinisilmäistä hölmöläispopulismia, ideologista punaharhaa”

Rinne väläytti Veikkaus-monopolin purkamista – ministeri Saarikko hämmentyi: ”Keskustelu lähti laukalle”

Painajainen keskustassa – Konkarit avautuvat Kanava-lehdessä: ”Vihreät ja perussuomalaiset ottivat pihteihinsä”

”On keksitty ikiliikkuja veronmaksajien lompakosta” – Hätkähdyttävä osuus vuokra-asujista saa asumistukea

SAK-pomo: ”Kikyn tunkio vielä höyryää” – Työajan pidennys repii järjestöjä

Jaa artikkeli:

Kommentit

Erkki Malinen

Siinä käy niin että markkinat sanelee miten metsä hakataan. Ostajat ei osta Suomalaisia tuotteita jos ne täytä monimuotoisuuden kriteereitä, tämän tietää metsäyhtiöt. On aivan sama mitä Kepulaiset tai Vihreät on, se on turha pelko että metsät loppuu. Niitä aukkoja pystyy taivaalta seuraamaan.

Samuli Ruohola

En ole etsinyt kauheasti tietoa:
Osaako joku sanoa miten hiilidioksidin määrän kasvu vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen?
Onko vaikutus exponentiaalinen, tasaisesti kasvava, logaritminen (lisäyksen vaikutus tasoittuu), tai jotakin muuta?
Millaista se on tähän mennessä ollut?
Tutkivien journalistien artikkeleita voisi olla siitä aihepiiristä lisää. Yllä on yksi konkreettinen kysymys.

Samuli Ruohola

Jos hiilidioksidin kasvua ilmastossa tahdotaan maailmalla vähentää, niin pystyisikö sitä sitomaan jollakin uudenlaisella menetelmällä?

Osaa puista kaadettaisiin ja "säilöttäisiin"? (Ei varmaan ole järkevä ehdotus, mutta mietin vain asioita.)
Jollakin uudella tekniikalla?
Miten maapallo sitoo hiilidioksidia eri tavoin? Ideoita sieltä?

Ei hyödytä, että Suomi vain sitoo. Toiminnan pitäisi olla yhteistä kaikkien valtioiden kanssa maailmassa (isoimpien).

Nyt kuulostaa enemmän siltä, että hätiköidään.
Kunnon journalismia tarvittaisiin myös.

Autojen suunittelussakin pitäisi miettiä mikä on käytännöllisintä. "Tankkauksen"/latauksen nopeus? Ja ettei tarvitsisi kalliisti rakentaa infraa liian moneen paikkaan. Sähköautojen akutkin ja sähkö maailmalla kuormittavat/aiheuttavat päästöjä.

Lisäksi pitäisi kysyä: Mikä on riittävää?

Ja mitkä ovat toimivia ratkaisuja eri ongelmiin muuallakin kuin Suomessa, esim. Kiinassa ja Intiassa, yms.?

Raimo Laine

Vihreät haluavat, että Suomessa on vain mätänevää ja hiilidioksiidia päästävää aarniometsää. Minulle on jäänyt epäselväksi miten sellainen estää ilmaston muutosta ja olen aina luullut hyvin kasvavan metsän sitovan parhaiten
CO2:ta.

Hilkka Irmeli Rantala

Ymmärtääkseni keskustalla - ainakin viljelijöillä - on ollut perustavana ajatuksena se, että maatila jätetään seuraavalle sukupolvelle vähintään yhtä hyvässä ellei paremmassa kunnossa kuin nykyinen sukupolvi sen sai.
Eikö tämä ajatus päde myös laajemmin? Jättää maapallo seuraaville sukupolville elinkelpoisessa kunnossa?
Vihreiden politiikan ydin on juuri tämä. Ei vihreät halua museoida metsiä (paitsi suojelualueet). Avohakkuista on toivottu luovuttavan valtion mailla. Turvepohjaisissa metsissä maapohjan vellominen vapauttaa paljon hiiltä ja jopa metaania, joten niissä halutaan siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Tämä on (ilmeisesti) myös Metsäkeskuksen linja.
Vihreät tiedostaa sen, että myös metsäteollisuutta tarvitaan. Tavoitteena pitää kuitenkin olla siirtyminen yhä korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Se hyödyttää lopulta koko kansakuntaa, koska vientitulot kasvavat. Se voi hyödyttää myös metsänomistajaa, mikäli kasvava rahavirta heijastuu myös kantorahatuloihin.
Näiden ummehtuneiden argumenttien heittelystä voisi pikku hiljaa siirtyä nykyaikaan.