Tiistai 20.8.2019

700 € tuloa tekemättä mitään? Nyt on selvitetty, miten budjettineutraali perustulo vaikuttaisi Suomessa – ei kannusta

Luotu: 
9.8.2019 15:03
  • Kuva: Colourbox
    Kuva
|

Budjettineutraali perustulo vähentäisi hieman köyhyyttä, mutta ei lisäisi työnteon kannattavuutta, käy ilmi valtiovarainministeriölle tehdystä selvityksestä.

Perustulo nostaisi pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tuloja, mutta verotusta olisi kiristettävä perustulon rahoittamiseksi. Siksi heidän nettotulonsa pysyisivät selvityksen mukaan lähes ennallaan.

Erityisasiantuntija Heikki Viitamäki tarkasteli selvityksessään koko aikuisväestön kattavaa perustulomallia. Vaikutukset on laskettu mikrosimulaatiomallilla, jota on käytetty kaikissa verotukseen ja useissa sosiaalietuuksiin liittyvissä uudistuksissa 1980-luvun lopulta lähtien. Mallin tietoaineistona on Suomen väestöä kuvaava, tilastollisesti edustava otosaineisto.

Malli mukailee pitkälti tavanomaisia, viime vuosina kehittyneisiin maihin kaavailtuja perustulomalleja, jossa perustulo korvaa nykyiset vähimmäisetuudet ja sen ylittävä etuustulo maksetaan ansioetuutena.

Siksi eläkettä ja päivärahaa saavien veronalaiset tulot säilyvät lähes ennallaan. Muilta osin perustulo rahoitetaan palkka- ja yrittäjätulon verotusta kiristämällä niin, että perustulosta saatu hyöty ”verotetaan takaisin” eivätkä julkisen sektorin kustannukset kasvaisi.

Perustulon suuruus on eläkkeensaajilla 784,52 euroa kuukaudessa, opiskelijoilla 220 euroa kuukaudessa. Kaikki muut perustuloon oikeutetut saisivat 696,69 euroa kuukaudessa.

Eläkkeensaajien perustulo vastaa takuueläkettä ja opiskelijoita lukuun ottamatta muiden perustulo vastaa vähimmäismääräistä työttömyysetuutta ilman lapsikorotuksia.

Perustuloa maksettaisiin yhteensä 37,5 miljardia euroa. Sillä korvattaisiin nykyisiä veronalaisia etuuksia 18 miljardilla eurolla.

Köyhyys vähenisi hieman

Tuloerot supistuisivat lievästi, ja köyhyys vähenisi selvityksen mukaan hieman. Palkansaajien ja yrittäjien tuloverotus kiristyisi, mutta verojen jälkeiset nettotulot säilyisivät useimmilla lähes ennallaan. Työn verotus olisi pieni- ja keskituloisilla nykyistä progressiivisempaa.

Mallista hyötyisivät muun muassa pienituloiset palkansaajat ja yrittäjät, tulottomat ja pelkästään pääomatuloa saavat. Lukumääräisesti eniten häviäjiä olisi keski- ja suurituloisissa palkansaajissa sekä yrittäjissä.

Usein esitetään, että perustulomallissa työnteko kannattaa aina, koska perustulo ei pienene työtulojen lisääntyessä. Selvityksen mukaan väitteelle ei ole perusteita. Vaikka pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tulotaso nousisi, työnteko ei olisi nykyistä kannattavampaa. Syynä on se, että jo pienituloisten työn verotusta olisi kiristettävä, jotta malli voitaisiin rahoittaa.

Viitamäki arvioi selvityksessään ainoastaan perustulon välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Hänen mukaansa on mahdollista, että mallilla olisi muita hyödyllisiä ominaisuuksia. Perustulo voisi esimerkiksi lieventää byrokratialoukkuja, kun vähimmäisetuuksien sovittelua ei tarvittaisi, vaan etuus- ja palkkatulon sovittaminen tapahtuisi verotuksen kautta.

Selvityksessä huomautetaan, että tarkastellun perustulomallin johtopäätöksiin on suhtauduttava varauksin.

”Vaikka siinä on pitäydytty tyypillisiin perustulosta esitettyihin valintoihin, kyseessä on vain eräs malli. Perustulomallilla voi myös olla erilaisia tavoitteita, kuin mitä tässä on tullut ilmi”, selvityksessä todetaan.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mika Lundgren

Eikö työtön tee mitään työttömänä. Monta vuotta kävin salillakin treenaamassa ja pidin itseni työkunnossa joten eikä se ole mitään tekemistä?
Maksoin siitä tuhansia euroja. Viimeks kun olin työkokeilussa jossain pajalla, siellä ei tehty juuri mitään, linnunpönttöjä väsättiin eikä kukaan ostanut niitä joten ne meni kaatikselle90% ajasta siellä istuttiin tekemättä mitään. Nyt kesälläkin olen käynyt kalassa 5-6 kertaa viikossa, polkenut 10 km kalaan ja 10 km takas kotiin. Se että joutuu työkokeiluun on pahinta mitä työttömälle voi tapahtua koska siellä ei tehdä mitään oikeita töitä. Parempi olisi siis käydä vaikka kuntosalilla.

Topi Rantakivi

Uusi Suomi siis haluaa levittää sontaa? Tässä vähän tarkempia tietoja:

http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4690

Täysi analyysi saadaan keväällä 2020 perustulosta, perustulokokeilu olisi pitänyt jatkaa ja laajentaa. Nyt tutkituissa oli pääosassa 2000 ihmistä pitkäaikaistyöttöminä ja mukana ei ollut niitä henkilöitä, ketkä saavat helposti työpaikan.

Viitamäki ei voi yksinään selvitellä vaan hänen olisi pitänyt keskustella tutkijoiden kanssa.

Tarja Laakso

Siis perustulo ei lisäisi tuloja eikä vähentäisi kannustinloukkuja, jos jokainen saisi aina sen noin 700 ja kaikista tuloistaan edes jotakin käteen - toisin kuin työttömänä, jolloin työttömyyskorvaus vähenee tai jää kokonaan pois, jos menee töihin ja maksaa siitäkin veroa (kuten myös työttömyyskorvauksesta).

Joo, perustulo olisi jo itsessään varsin hyvä progression korvaaja, eli verojen pitäisi muuttua tasaveroksi - silloin työssäkäynti ja jokainen ansaittu euro lisäisi työntekijän tuloja eikä tulisi kannustinloukkuja siitä, että saa enemmän rahaa. Ja jos vero olisi tasavero sillä tasolla mitä nykyään suurituloiset palkansaajat maksavat veroja (ja myös pääomatuloista sama vero) silloin kaikki hyötyisivät - myös ne, joiden verot nousisivat eniten eli ne pienituloiset, koska heillä joka tapauksessa tulisi se perustulo ja heille se tuottaisi nykyveroja enemmän tuloja varsin suuriinkiin tuloihin asti. Ja hekin siis saisivat kaikesta tekemästään palkallisesta työstä ainakin osan itselleen eli jokainen ansaittu euro lisäisi heidän tulojaan.
Suurempi tuloisilla taas perustulo on pienempi osuus tuloista ja he maksavat sen veroina joka tapauksessa ja paljon enemmän kuin saavat perustuloa siis - kuten toki maksavat tälläkin hetkellä varsin paljon veroja. Tasaveroihin siirryttäessä myös heidän veroprosenttinsa nousisi, mutta vaikka ei prosentteina niin paljon, silti he maksaisivat perustulon osuutensa verran enemmän veroja myös, sillä pienemmälläkin veronkorotuksella siis.

Pertti Ikonen

Perustulon on seurausta siitä, että ei ole työpaikkoja joilla elättää itsensä. Mutta kuitenkin työkkäri kyykyttää ja pompottaa työttömiä siten, että työttömät eivät muka ole halukkaita lähtemään työhön. No työpaikkaan tulee tulla valituksa, mutta kun ei ole työpaikoja, niin tuon työkkärin älyttömyyden takia systeemiin kyllästyneet (ne jotka eivät saa työtä työkkärin ponnisteluista huolimatta) haluaisivat jäädä perustulolle etsimään työmahdollisuuksia ihan omilla aivoillaan. Mutta mitä perustulokaan auttaa kun ei ole töitä. Lopulta sitten, kumpi on parempi asia, työkkärin turha höykättäminen vaiko perustolla eläminen.

Arto Lähteelä

Perustulo vähentäisi byrokratiaa.
Ihminen tarvitsee joka tapauksessa tuon 700 € elämiseen.
Miksi se pitää kinuta eri virkaanhan kontrollin kautta?
Perustulo vapauttaisi henkisesti ihmisen toimijuuteen.
Se lisäisi myös työllisyyttä ja hyvinvointia.